Tuore dosentti Saana Svärd: Assyriologian tulevaisuus huolestuttaa

Huippuyksikön jäsenelle, tutkijatohtori Saana Svärdille myönnettiin dosentin arvo 21. elokuuta 2015. Tuore assyriologian dosentti iloitsee, että hänen tutkimuksensa ja opetuksensa on puolueettomassa asiantuntija-arviossa todettu riittäväksi dosentin arvoa varten. ”Aivan erityisesti ilahduttaa opetustaidon arviointi erinomaiseksi. Humanistisessa tiedekunnassa on kiristetty opetustaitovaatimuksia viimeisten vuosien aikana, mikä onkin tärkeää. Dosentin ei tosiaan pitäisi olla vain pitkälle edistynyt tutkija vaan myös hyvä opettaja”, Svärd sanoo. 

IMG_9871
Dosentti Saana Svärd valmisti savitauluja Floating Platforms -tapahtumassa, jossa käytiin dialogia tutkijoiden ja performanssitaiteilijoiden välillä.

Iloa hienosta saavutuksesta himmentää kuitenkin huoli suomalaisen assyriologian tulevaisuudesta. Alalla on Helsingin yliopistossa vankka 120-vuotinen historia, mutta juuri nyt tilanne näyttää synkältä: ”Professori Simo Parpolan jäätyä eläkkeelle 2009 Suomessa ei ole ollut alan professuuria, ei itse asiassa lainkaan pysyvässä työsuhteessa olevia assyriologeja”, Svärd kertoo. Assyriologiaa voi edelleen opiskella Helsingin yliopistossa mutta rahoitus on ollut jatkuvasti projektien varassa. ”Viikko sen jälkeen kun sain dosentuurin, Maailman kulttuurien laitos ilmoitti lopettavansa assyriologian sisäänoton. Assyriologian oppiaineen lakkauttamisesta ei vielä ainakaan ääneen puhuta, mutta itsestäni tuntuu kyllä siltä, että tänä vuonna sisään päässeet assyriologian opiskelijat saattavat jäädä Suomen viimeisiksi ja oma dosentuurini viimeiseksi assyriologian dosentuuriksi. Karu loppu vahvalle assyriologisen tutkimuksen perinteelle Helsingissä”, Svärd harmittelee.

Professori Anneli Aejmelaeus yhtyy Svärdin huoleen assyriologian tulevaisuudesta. Aejmelaeus toimii Martti Nissisen sapattivapaan ajan huippuyksikön johtajana ja katsoo asiaa koko yksikössä tehtävän tutkimuksen näkökulmasta. ”Assyriologian ja muiden muinaista Lähi-itää tutkivien alojen alasajo on erittäin valitettavaa, koska se vaikuttaa välittömästi myös Israelin kansan uskontoa ja kirjallista kulttuuria koskevan tutkimuksen edellytyksiin”, Aejmelaeus toteaa. ”Ilman Kaksoisvirtainmaan korkeakulttuurin ja kielen tutkimusta ja opetusta tutkimukselta, jota huippuyksikössä tehdään, putoaa pohja. Jos keskeisten vertailuaineistojen suhteen joudutaan turvautumaan toisen käden tietoon, ei voi enää puhua korkeatasoisesta tieteellisestä tutkimuksesta.”

Teksti: Hanna Vanonen   |   Kuvat: Lynn Lu

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *