The Rhetorical Functions of Scriptural Quotations in Romans: Paul’s Argumentation by Quotations

By Katja Kujanpää.

Why are there so many scriptural quotations in Romans? What functions do they perform in Paul’s argumentation? Does Paul quote accurately according to a wording known to him or does he adapt the wording himself? How does the function of a quotation in Romans relate to the original literary context of the quoted words? In her new book, Katja Kujanpää (Th.D.), a postdoctoral researcher of the CSTT, seeks answers to these questions.

Numerous studies try to describe how Paul read Jewish scriptures. This book focuses on how he uses them. It views Romans as a letter composed to persuade its audience: quotations help Paul to articulate his views, to anchor them in scriptures, to increase the credibility of his argumentation, and to underline his authority as a scriptural interpreter. The book combines modern quotation studies, rhetorical perspectives and careful text-critical analysis of the 51 quotations in Romans.

The book shows that Paul actively tries to guide his audience to interpret the scriptural quotations as he wished them to interpreted. Rather than inviting his audience to an intertextual journey, that is, to listen to scriptures themselves and to reach their own interpretations, Paul actively tries to control the message that quotations have in his argumentation. The book highlights his various strategies in accomplishing this.

The question concerning the accuracy of Paul’s quotations is important, since deliberate modifications may reflect Paul’s intention and reveal what he wishes to communicate with the quotation. As the Introduction of the book shows, knowledge of the Septuagint studies and of the textual plurality of the first century CE are crucial for this question.

Combining rhetorical matters with close textual study results in a more comprehensive picture of quotations in Romans than has been previously seen. Thus, the book opens new perspectives on Paul’s argumentation, rhetoric and theological agenda.

More information of the book can be found here: https://brill.com/abstract/title/39089

 

Workshop: “Global and Local Cultures in the Roman East” (Helsinki, 28-30 Nov 2018)

Workshop:  Global and Local Cultures in the Roman East: From Domination to Interaction

Faculty of Theology, University of Helsinki, 28–30 November 2018

The workshop is organized by the Globalization, Urbanization and Urban Religion in the Eastern Mediterranean in the Roman and Early Islamic period workshop series, funded by The Joint Committee for Nordic research councils in the Humanities and Social Sciences (NOS-HS) and by the Academy of Finland Centre of Excellence Changes in Sacred Texts and Traditions, Faculty of Theology, University of Helsinki.

The workshop is the first in a series of three workshops organized jointly by the University of Helsinki (Raimo Hakola, Rick Bonnie), Aarhus University (Rubina Raja) and the University of Bergen (Simon Malmberg, Eivind Heldas Seeland).

The program of the workshop can be found using the following link: https://blogs.helsinki.fi/sacredtexts/files/2018/10/Helsinki-workshop_schedules-29102018.pdf.

The workshop is free and open to all. However, we would like participants to register using the following form before November 15: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/93066/lomake.html

For further information about this workshop, please email raimo.hakola@helsinki.fi and/or rick.bonnie@helsinki.fi.

 

 

Onko väitettyjen Qumranin tekstifragmenttien epäaitous nyt osoitettu?

Kirjoittanut Jutta Jokiranta.

Maanantaina 22.10.2018 Washingtonissa sijaitseva The Museum of the Bible antoi lehdistötiedotteen, jonka mukaan vuonna 2017 Berliiniin testattavaksi lähetetyistä fragmenteista on tullut tulokset ja niiden perusteella viittä museon hallussa olevasta 16 fragmentista on syytä epäillä väärennöksiksi. Museo poistaa kyseiset fragmentit näyttelystä ja loputkin fragmentit ilmeisesti tutkitaan. Lehdistötiedotteessa ei kerrota, mitkä testatut fragmentit ovat, mutta tieto löytyy kohdasta ”Provenance”.

Gen 31:23–25?, 32:3–6 (SCR.000124 = DSS F.191, Gen2)
Lev 23:24–28 (SCR.004742 = DSS F.203, Lev6)
Num 8:3–5 (SCR.003173 = DSS F.194, Num2)
Neh 2:13–16 (SCR.003175 = DSS F.201, Neh2)
Jonah 4:2–5 (SCR.003171 = DSS F.197, Jon1)

Väitetty Qumranin teksti, joka sisältää katkelman 4. Mooseksen kirjaa. (Kuva: Museum of the Bible.)

 

 

 

 

 

 

 

 

Mikä uutisessa on tärkeää?

Tärkeää on se, että museo on ryhtynyt toimenpiteisiin ja ottanut vakavasti sen mahdollisuuden, että se on käyttänyt satoja tuhansia dollareita(?) roskaan ja rikollisesti tuotettuun tai välitettyyn materiaaliin.

Mikä uutisessa yhä vaivaa tutkijoita?

Ensiksi, suurin ongelma, josta museota on laajemminkin kritisoitu, on dokumentaation puute: jos esineet on laillisesti hankittuja ja maahan tuotuja, museon pitäisi pystyä osoittamaan esineiden alkuperä laillisin dokumentein. Sivuillaan museo kertoo esittävänsä kunkin esineen alkuperän ja tiedot avoimessa tietokannassa, mutta ainakaan vielä näistä fragmenteista ei anneta tietoa. Fragmenteista kerrotaan ainoastaan ostopäivät ja paikka, mutta tämä ei ole riittävää.

Toiseksi, museo ei paljasta mitkä tekijät ovat syynä väärennösepäilyyn. Se vetoaa siihen, ettei väärentäjille haluta antaa tarkkaa tietoa, joka voisi auttaa uusien väärennösten tekemisessä. Tutkijoiden näkökulmasta tällainen tieto kuuluu tiedeyhteisön arvioitavaksi – ja ehkä se ajallaan sinne myös ilmaantuu. Mikään yksittäinen kriteeri ei riitä osoittamaan hyvin pieniä tekstifragmentteja väärennöksiksi, sillä materiaalia on yksinkertaisesti liian vähän. Väärennösepäilyjen tutkimisista ja erilaisista kriteereistä käytiinkin vuonna 2017 vilkasta keskustelua (ks. Kuka väärentää Qumranin tekstejä?). Alkuperältään epäselviä fragmentteja ei yksinkertaisesti voi osoittaa tieteellisin keinoin väärennöksiksi sen kummemmin kuin aidoiksikaan, mutta nyt esitettyjen epäilysten vuoksi kaikkien vuoden 2002 esille tulleiden, yksityiskokoelmiin hankittujen fragmenttien päällä lepää raskas varjo. Luulisi myös, että markkinat olisivat väärennösepäilyjen vuoksi viilentyneet – mutta niin kauan kuin joku on valmis maksamaan alkuperältään epäselvistä esineistä, väärentäjillekin on töitä.

Kiistelty Museum of the Bible Washington DC:ssä (Kuva: Ron Cogswell).

Kolmanneksi, museo puhdistaa mainettaan tekemällä yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Kipp Davis, joka oli mukana julkaisemassa fragmentteja mutta joka myös esitti niistä epäilyksiään (samoin kuin toisen, Martin Schøyenin kokoelman joistakin fragmenteista), on kutsuttu jatkamaan tutkimustaan. Candida Moss ja Joel Baden kirjoittivat viime vuonna teoksen Bible Nation (Princeton University Press 2017), jossa he paitsi koettivat ymmärtää Greenin perhettä museon taustalla ja muita kokoelman hankintoihin osallistuneita henkilöitä, myös kritisoivat museon toimintatapoja.

Yksi seikka erityisesti koskee tutkijoiden osallisuutta. Greenin perhe aloitti vuonna 2010 niin kutsutun Green Scholars Initiativen, joka nyt tunnetaan nimellä Scholars Initiative. Myös ensimmäiset museon Qumran-fragmentit on tieteellisesti julkaistu Brillin kustantamana tässä ohjelmassa: Emanuel Tov, Kipp Davis, and Robert Duke, eds. Dead Sea Scrolls Fragments in the Museum Collection, Publications of the Museum of the Bible 1 (Leiden: Brill, 2016).

Tekijöinä ja avustajina on lukuisia opiskelijoita eri yliopistoista ja instituutioista. Moss ja Baden esittävät, että Steve Green on toiminut kuten kuka tahansa liikemies: muinaislöytöjä on saatettu hankkia edullisesti, mutta kun esine on lahjoitettu (yleishyödylliselle) museolle, esineen arvo onkin ollut aivan toinen kuin siitä maksettu hinta ja näin on saatu maksimaaliset verovähennyshyödyt. Mitä väliin tarvitaan? Tutkijoita, jotka osoittavat esineen merkityksen – eivät välttämättä edes sen aitoutta tai mielenkiintoisia piirteitä. Riittää, että tutkijat ovat tutkineet tekstipalasta niin että esineen ”ansioluetteloon” voidaan liittää tutkimusta osoitukseksi esineen saamasta mielenkiinnosta.

Kun tutkijat kutsuvat ohjelmaan mukaan opiskelijoita, joilla ei voi olla sitä tietoa ja kokemusta jota vanhemmilla tutkijoilla on, tilanne voi olla tutkimuseettisesti varsin kyseenalainen: kenelläkään ei ole täyttä tietoa esineiden alkuperästä, mutta kukaan ei ota täyttä vastuuta sen selvittämisestä, ja opiskelijat voivat huomaamattaan joutua nykyiseen tilanteeseen: olla osallisia väärennösten julkaisemiseen. Tällaisten ongelmien ehkäisemiseksi tarvitaan tutkijayhteisön valppautta mutta myös yhteisiä käytänteitä, joihin voidaan vedota niin ettei yksittäinen tutkija joudu punnitsemaan opiskelujensa tai uransa etenemisen ja moraalisesti arveluttavien valintojen välillä. Viime kesänä tehty kyselytutkimus Qumran-tutkijoiden keskuudessa osoitti, että vaikka käytänteet eivät estäisi Lähi-idän kulttuuriperinnön laitonta kauppaa, ryöstelyä ja väärennöksiä, ne voivat ainakin selventää tutkijoille, millaisia kysymyksiä heidän on syytä kysyä, jos he kohtaavat muinaisiksi esiteltyjä esineitä.

CSTT loi viime vuonna sitä ohjaavat käytänteet.

Kirjoittaja on Vanhan testamentin eksegetiikan ja lähialueiden professori Helsingin yliopistossa ja huippuyksikön tiimin 4 johtaja. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti Kuolleenmeren kääröihin.

Joitakin uutisia aiheesta:

Kiveen hakattu? Olemme mukana kirjamessuilla uutuuskirjan kera

Miten pyhät tekstit ja perinteet ovat historian saatossa muuttuneet? Huippuyksikömme tutkijoiden kirjoittama uutuskirja valottaa tutkimuksen uusimpia näkökulmia aiheeseen. Martti Nissisen ja Leena Vähäkylän toimittama Kiveen hakattu? Pyhät tekstit ja perinteet muutoksessa (Gaudeamus, 2018) julkaistaan virallisesti Helsingin Kirjamessuilla torstaina 25.10. klo. 15:30.

Messuilla Martti NissinenKatja Kujanpää ja Leena Vähäkylä esittelevät kirjan teemoja ja keskustelevat pyhien tekstien ja perinteiden muuttumisesta.

Uutuuskirja kuuluu Suomen Akatemian Tutkitusti-sarjaan. Alla on kirjan kuvausteksti kustantajan verkkosivuilta:

“Tulipalo tuhoaa kaupungin, kivenhakkaajan taltta lipsahtaa, käsikirjoituksen jäljentäjä tekee kynttilänsä valossa kirjoitusvirheen, paperi rasahtaa rikki terävän mustekynän alla.

Pyhät tekstit eivät ole ajan hampaalta ja inhimillisiltä erheiltä suojattuja sen paremmin kuin maallisetkaan hengentuotteet, vaikka Raamattuun ja vanhoihin traditioihin usein liitetään ajatus juuri muuttumattomuudesta.

Tekstit ja perinteet elävät jatkuvasti, toisinaan myös tietoisen valinnan seurauksena: esimerkiksi Paavali siteeraa Vanhan testamentin tekstejä omaan retoriikkaansa sopivasti, ei välttämättä sanatarkasti. Tekstien muutoksiin ovat vaikuttaneet myös kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset, esimerkiksi väestönsiirrot, kaupunkien tuhoutumiset sekä erilaisten kulttuuriperinteiden kohtaamiset ja sulautumiset.

Kiveen hakattu? raottaa pyhien tekstien historiaa ja teksteihin tehtyjä perusteltuja ja dokumentoituja muutoksia vieden samalla pohjaa fundamentalismilta. Esimerkiksi Raamatun muuttumattomuus on illuusio: vanhat käsikirjoitukset ovat aina olleet erilaisia sekä kokoonpanoltaan että sisällöltään. Muinaiset tekstit ovat suodattuneet meidän aikaamme lukuisten kirjureiden ja kääntäjien kätten kautta.”

Kirjan voi ostaa kirjamessuilta tai tilata itselleen kustantajan verkkosivuilta.

Muinaista Lähi-itää entisessä Itä-Saksassa: CSTT:n tutkijat Jenan yliopiston nuolenpääkurssilla

Kirjoittanut Joanna Töyräänvuori.

Huippuyksikön Yhteiskunta ja uskonto muinaisessa Lähi-idässä –tiimin jäsenet, tutkijatohtorit Sebastian Fink ja Joanna Töyräänvuori ottivat lokakuussa Muinaisen Lähi-idän imperiumit –huippuyksikön avustuksella osaa kurssille, jonka puitteissa luettiin nuolenpäitä aidoista savitauluista. Kurssi järjestettiin saksalaisessa Friedrich-Schiller-Universität Jenassa professori Manfred Krebernikin johdolla. Suomalaisten tutkijoiden ja assyriologiopiskelijoiden lisäksi kurssille osallistui saksalaisia, japanilaisia ja espanjalaisia opiskelijoita läheisestä Leipzigin yliopistosta.

Kurssin aikana tutustuttiin saksalaisamerikkalaisen assyriologian professorin ja orientalistin Hermann Volrath Hilprechtin (1859–1925) vaimon Sallie Crozer Robinson Hilprechtin yliopistolle lahjoittamaan varsin laajaan ja kattavaan savitaulukokoelmaan, Babylonialaisten muinaismuistojen Frau Professor Hilprecht –kokoelmaan.

Kokoelmaan kuuluu savitauluja esidynastiselta kaudelta aina persialaiseen akhemenidiaikaan asti, eli tekstejä löytyy noin kahden vuosituhannen jänteeltä (vuosilta 2600-300 eaa.). Suurin osa kokoelman teksteistä on tuotu Nippurista, nykyisen Irakin Nuffarista, joiden Pennsylvanian yliopiston kaivauksia Hilprecht johti 1800-luvun loppupuolella. Kokoelman kuuluisin ja arvokkain yksittäinen esine on Nippurin kaupungin kartta, joka on yksi historian vanhimmista tunnetuista kartoista.

Savitaulukokoelmalla on myös yhteys Helsingin yliopistoon, jonka edesmennyt seemiläisten kielten professori Jussi Aro oli laatimassa editiota eräistä kokoelman vanhimmista teksteistä Ur III –kaudelta. Aro oli harvoja länsimaalaisia tutkijoita, joiden sallittiin tutkivan tekstejä entisen Itä-Saksan alueella sijaitsevassa yliopistossa.

Kurssin aikana tutkijat ja opiskelijat saivat jokainen työstettäväksi savitaulun eri aikakaudelta ja erityyppisistä tekstigenreistä. Tekstejä käsiteltiin varovaisesti hansikkaat kädessä ja työstettiin suurennuslasien sekä valon avulla. Tutkijat tekivät teksteistä jäljennökset millimetripaperille, minkä lisäksi teksteistä tehtiin transkriptiot (eli nuolenpäät muutettiin merkkiarvoikseen) ja näiden perusteella käännökset. Esimerkiksi ohesta löytyvässä kuvassa työstetään muinaista sumerin kielellä kirjoitettua ja virallisella sinetillä leimattua velkakirjaa (4,2 x 4,8 cm), jossa Azida-niminen virkamies kuittaa saaneensa lainaamansa viljan korkoineen osanimikaimaltaan Lugal-Azidalta.

(Kuva: Joanna Töyräänvuori)

Kurssin aikana tutkijat pääsivät myös näkemään savitaulukokoelman 3D-skannausta ja digitointia. 3D-skannauksen avulla tekstit saadaan tutkijoiden käyttöön ympäri maailmaa. Korkean resoluution kuvia voi käännellä tietokoneen avulla ja toisin kuin alkuperäisiä, useimmiten hyvin pienellä ruo’onpäällä saveen painettuja tekstejä, digitoituja versioita voi myös suurentaa lukemisen helpottamiseksi. Skannattuja savitauluja voi myös tulostaa muovista, antaen tutkijoille tai opiskelijoille mahdollisuuden käännellä tekstejä kädessään. Suurin osa kokoelman noin 3000 tekstistä on jo skannattu ja digitoitu tutkijoiden käyttöön.

Moments fom EABS Annual Conference / SBL International Meeting 2018 in Helsinki

The EABS Annual Conference / SBL International Meeting was organized successfully at the University of Helsinki on July 30th – August 3rd, 2018. As many as 1043 researchers from over 50 different countries took part in the diverse meeting.

CSTT took actively part in the preparations of the conference and our researchers presented widely in different sessions. Below are some moments from the wonderful meeting. The pictures were taken by Lauri Laine from team 1. More pictures can be found here.

Outi Lehtipuu, the chair of the local organizing committee, welcoming people at the opening session. Picture by Lauri Laine.

 

EABS Executive officer Dominika Kurek-Chomycz giving greetings from the EABS to the joint meeting. Picture by Lauri Laine.

 

The opening session ended with a panel discussion “What I would like to see happen in biblical studied?” The panel was chaired by CSTT leader Martti Nissinen and the other participants were Jutta Jokiranta (team 4), Ismo Dunderberg, Siiri Toiviainen and Rick Bonnie (team 4). Picture by Lauri Laine.

 

The plenary sessions took place at the Think Corner of the University. In the picture, Raija Sollamo and Antti Marjanen reflect on their career. Interview conducted by Cecilia Wassén, with an introduction by Marianne Bjelland Kartzow. Picture by Lauri Laine.

 

A magnificent cultural event, concert at the famous rock church, took place on Thursday evening. The concert was sponsored by CSTT. Picture by Lauri Laine.

The Final Excavation Season at the Horvat Kur synagogue

By Raimo Hakola  

A team representing the University of Helsinki and the CSTT has participated in what the excavation team believes to be the final season of digging at the Horvat Kur synagogue. The Kinneret Regional Project, a joint expedition of the University of Helsinki, Leiden University, Bern University and Florida Atlantic University, finished the excavations of the Byzantine-era synagogue that was first found in 2010. During this year’s excavations, led by Jürgen Zangenberg, Raimo Hakola, Stefan Münger and Byron McCane, the team tried to find traces of the earliest phase of the building, which was apparently constructed for the first time in the second half of the fourth century.

Earlier excavation seasons have revealed the detailed layout of a so-called broadhouse synagogue that was built at the site around 450 CE and later renovated at least once in the late sixth or early seventh century, before it went out of use in the seventh century. The team thought to be finishing the excavations of this synagogue already in 2015, when a mosaic floor predating the excavated synagogue was found. The mosaic contained a menorah, seven branched candle holder and the name of a synagogue benefactor (for an earlier report on the excavation of this mosaic, click here). The finding of the mosaic came as a surprise, because it soon became clear that the mosaic did not belong to the excavated broadhouse synagogue, but was from an unknown building predating it. During subsequent excavations, our team has tried to find more traces of this early building in order to understand better its layout and function.

Students at work during the excavations. Photo by Raimo Hakola.

During this year’s campaign, carried out in June and July 2018, the team focused on excavations below the floor level of the broadhouse synagogue. The team was able to expose, among other things, a terrace wall running from north to south. Our initial interpretation is that this wall served as a foundation wall for the eastern wall of the mosaic synagogue. The preliminary analysis of the pottery suggests that the wall was constructed in 350-400 CE, which corroborates with the dating of the so-called “mosaic synagogue” based on a coin found in the bedding of the mosaic. The team now has enough evidence to postulate that the synagogue with the mosaic floor was built in the second half of the fourth century. After the destruction of this building in the early fourth century, a new and larger broadhouse synagogue was built on the site of the earlier building and this new building remained in use for over 200 years.

Excavations beneath the floor of the later synagogue. Photo by Raimo Hakola.

Raimo Hakola, one of the co-directors of the Horvat Kur excavations, led the Helsinki excavation team in 2018. Helena Wahala took care of find registration and prof. Ismo Dunderberg and theology student Yoon-Hee Choi participated in the excavations as volunteers. The Kinneret Regional Project now focuses on the analysis of the finds and findings and continues the preparation of the final excavation report. Raimo Hakola, Rick Bonnie and Ulla Tervahauta will contribute to the forthcoming publication. The Horvat Kur excavations are a part of the research program of CSTT. These excavations clarify the changes that took place in Jewish society after the destruction of the Jerusalem temple in 70 CE when synagogues became important local centers and assumed some of the roles that the temple earlier had. CSTT has been an important sponsor of the excavations that have been carried out in co-operation with the Finnish Institute in the Middle East.

Welcome to Helsinki! A List of CSTT Contributions to the EABS/ISBL Meeting

In only two weeks, hundreds of biblical scholars will gather in Helsinki to attend the combined meetings of the European Association of Biblical Studies (EABS) and the International meeting of the Society of Biblical Literature (SBL), which takes place from 31 July to 3 August.

As the meetings are held in our hometown, we hope to showcase to you all the diverse and wide range of research the CSTT is currently engaged in. To make your conference experience easier, we have brought together all contributions by our research centre to this year’s EABS/ISBL meeting.

The contributions are grouped under four headings corresponding to the different research teams in our centre. The list includes contributions from our full and associate members. You can find the abstracts of the papers and more information on the sessions by using the excellent online program book.

We warmly welcome you all to lovely Helsinki!


TEAM 1. Society and Religion in the Ancient Near East

July 30 – 16:00–17:30
CSTT-director Martti Nissinen: Presiding in panel discussion “What I Would Like to See Happening in Biblical Studies,” in Opening Session

Aug 1 – 14:00 – 17:00
Martti Nissinen: Presiding, in themed-session “Timo Veijola’s Contribution to Biblical Studies,” in Editorial Techniques in the Hebrew Bible in light of Empirical Evidence (EABS)

Aug 2 – 14:00–17:30
Martti Nissinen: “Why Prophets Are (Not) Shamans,” in themed-session “Shamanism in the Bible and Cognate Literature” in Anthropology and the Bible (EABS)

July 31 – 9:00–11:00
Izaak J. de Hulster: “Hermeneutical Reflections on a Recently Excavated Cylinder Seal Fragment from Abel-beth-maacah,” in Iconography and Biblical Studies (EABS)

July 31 – 14:00–17:00
Izaak J. de Hulster: Presiding, in Iconography and Biblical Studies (EABS)

Aug 2 – 9:00–11:00
Izaak J. de Hulster: “Predecessors of Hilma Granqvist: Women Exploring the Land(s) of the Bible before 1920,” in themed-session “Holy Land Explorers: In Recognition of Hilma Granqvist” inHistory of Biblical Scholarship in the Late Modern Period

Aug 2 – 14:00–17:30
Jason Silverman: “Imperium as Context for Defining “Elite”: Persians and Yahwistic Socio-economic Structure,” in themed-session “Elite Cultures and Achaemenid Koine” inJudaeans in the Persian Empire (EABS)

Aug 2 – 9:00–11:00
Kirsi Valkama: “Aapeli Saarisalo and Biblical Archaeology” in themed-session “Holy Land Explorers: In Recognition of Hilma Granqvist” inHistory of Biblical Scholarship in the Late Modern Period

Aug 2 – 14:00–17:30
Kirsi Valkama and Rick Bonnie: Presiding, in Archaeology and the Biblical World

Aug 1 – 14:00–17:30
Joanna Töyräänvuori: “The Ambiguity and Liminality of the Mediterranean Sea in Ancient Semitic Mythology,” in Ugarit and the Bible: Life and Death (EABS)

Aug 2 – 14:00–17:30
Gina Konstantopoulos: Presiding, in Dispelling Demons: Interpretations of Evil and Exorcism in Ancient Near Eastern, Jewish and Biblical Contexts (EABS)

July 31 – 14:00–17:30
ShanaZaia: “‘My Brothers Were Plotting Evil’: Family Violence in the Ancient Near East,” in Families and Children in the Ancient World

July 31 – 14:00–17:30
Sebastian Fink: “Visual Poetry in Sumerian Lamentations: A Diachronic View,” inDiachronic Poetology of the Hebrew Bible and Related Ancient Near Eastern and Ancient Jewish Literature (EABS)

Aug 1 – 14:00–17:30
Sebastian Fink: “Entering and Leaving This World: Birth and Death in Mesopotamia,” inUgarit and the Bible: Life and Death (EABS)

Aug 3 – 9:00–10:30
Andres Nõmmik: “A Consideration of the City-States of the Late Bronze Age Southern Levant,” in Ancient Near East

Aug 1 – 14:00–17:30
Patrik Jansson: “Prophesying and Twisting: Exploring the Metaphorical Description of Prophesying Women in the Greek Text of Ezekiel 13:17–23,”in Metaphor in the Bible (EABS)

Aug 1 – 14:00–17:30
Lauri Laine: “What God Should Not Be, but Still Somehow Is? Cognitive Perspectives on ‘Theological Incorrectness’,” inWhat a God is Not – the Early History of Negative Theology (EABS)

Aug 2 – 14:00–15:30
Helen Dixon(Wofford College): “Sign, Performance, Possession, Home: What Are Non-royal Phoenician Mortuary Stelae Doing?” in themed-session “Texts in Space” in Ancient Near East


TEAM 2. Text and Authority

Aug 2 – 14:00–17:30
Team 2 leader Anneli Aejmelaeus: “Re-linking 1 Sam 3 and 4,” inSeptuagint of Historical Books (EABS)

Aug 1 – 9:00–11:00
Tuukka Kauhanen: Presiding, in themed-session “Septuagint Syntax” in Septuagint Studies

Aug 2 – 14:00–17:30
Tuukka Kauhanen: “Editing the Septuagint of 2 Samuel,”in Septuagint of Historical Books (EABS)

July 31 – 16:00–17:30
Katja Kujanpää: “Job or Isaiah? What Does Paul Quote in Rom 11:35?” in themed-session “Textual History”, in Septuagint Studies

Aug 2 – 16:00–17:30
Jessi Orpana: Presiding, in themed-session “History, Kingship and the Economy” in Qumran and the Dead Sea Scrolls

Aug 2 – 14:00–17:30
Paavo Huotari: “Characteristics of the Lucianic Reviser in 2 Samuel,” in Septuagint of Historical Books (EABS)

July 31 – 16:00–17:30
Miika Tucker:“Continuity and Change: A Historical Perspective on the Assessment of Septuagint Jeremiah as a Textual Witness,”in themed-session “Textual History” in Septuagint Studies


TEAM 3. Literary Criticism in the Light of Documented Evidence

Aug 1 – 9:00–11:00
Team 3 leader Juha Pakkala: Presiding, in themed-session “Evoking Coherence in Redactional Processes of Fortschreibung and in Re-writing Biblical Texts” in Developing Exegetical Methods (EABS)

Aug 1 – 9:00–11:00
Mika Pajunen: “The Functions of Extensive Psalms and Prayers in Narrative Contexts,”in themed-session “Evoking Coherence in Redactional Processes of Fortschreibung and in Re-writing Biblical Texts” inDeveloping Exegetical Methods (EABS)

Aug 2 – 9:00–11:00
Ville Mäkipelto: Presiding, in themed-session “Translation Technique and Revisions” in Septuagint of Historical Books (EABS)

Aug 2 – 9:00–11:00
Ville Mäkipelto: Presiding, in themed-session “Joshua 8 – Literary Development in Light of Text, Literary, and Redaction Critical Perspectives” in Editorial Techniques in the Hebrew Bible in light of Empirical Evidence (EABS)

Aug 2 – 9:00 – 11:30
Timo Tekoniemi: Presiding, in themed-session “Editorial Techniques in the Hebrew Bible” in Editorial Techniques in the Hebrew Bible in Light of Empirical Evidence (EABS)

Aug 2 – 14:00 – 17:30
Timo Tekoniemi: Presiding, in themed-session “Textual Criticism” in Septuagint of Historical Books (EABS)

Aug 1 – 14:00–17:00
Reinhard Müller(Westfälische Wilhelms-Universität Münster): “Timo Veijola’s Commentary on Deuteronomy,” in themed-session: “Timo Veijola’s Contribution to Biblical Studies” in Editorial Techniques in the Hebrew Bible in light of Empirical Evidence (EABS)

Aug 2 – 14:00–17:00
Reinhard Müller (Westfälische Wilhelms-Universität Münster):“Eckart Otto’s Models of ‘Urdeuteronomium’ and Deuteronomistic Deuteronomy,” in themed-session: “Eckart Otto’s Commentary on Deuteronomy” in Biblical and Ancient Near Eastern Law

July 31 – 14:00–17:30
Urmas Nõmmik: “Changes in Form and Genre: Five Research Questions,” inDiachronic Poetology of the Hebrew Bible and Related Ancient Near Eastern and Ancient Jewish Literature (EABS)

Aug 1 – 9:00–11:00
Anssi Voitila(University of Eastern Finland): “Usage-Based Translation Syntax of the Septuagint,”in themed-session “Septuagint Syntax” in Septuagint Studies

Aug 3 – 9:00–10:30
Anssi Voitila (University of Eastern Finland): Presiding, in themed-session “Interpretation” in Septuagint Studies


TEAM 4. Society and Religion in Late Second Temple Judaism

July 30 – 16:00–17:30
Team 4 leader Jutta Jokiranta: Member in panel discussion “What I Would Like to See Happening in Biblical Studies,” in Opening Session

July 31 – 14:00–17:30
Matthew Goff (Florida State University) and Jutta Jokiranta:“Survey Results on Ethics and Policies Regarding Unprovenanced Materials” in themed-session “Ethics and Policies Regarding Unprovenanced Materials” inQumran and the Dead Sea Scrolls

Aug 1 – 9:00–11:00
Jutta Jokiranta: Presiding, in themed-session “Ritual and Qumran” in Ritual in the Biblical World

Aug 2 – 14:00–17:30
Raimo Hakola:“The Ancient Synagogue at Horvat Kur, Galilee: Excavations 2010-2018,” in Archaeology and the Biblical World

July 30 – 16:00–17:30
Rick Bonnie: Member in panel discussion “What I Would Like to See Happening in Biblical Studies,” in Opening Session

July 31 – 14:00–17:30
Rick Bonnie: ”Researching Cultural Objects and Manuscripts in a Small Country: The Finnish Experience of Raising Awareness of Provenance, Legality, and Responsible Stewardship,” in themed-session “Ethics and Policies Regarding Unprovenanced Materials” in Qumran and the Dead Sea Scrolls

Aug 1 – 9:00–10:30
Elisa Uusimäki: Presiding, in themed-session “Gendered Virtue?” in Virtue In Biblical Literature (EABS)

Aug 1 – 16:00–17:30
Charlotte Hempel (University of Birmingham) and Elisa Uusimäki: Presiding, Early Career Development Workshop

Aug 2 – 9:00–11:00
Elisa Uusimäki: “Is There ‘Virtue’ in Semitic texts? An Analysis of the Testament of Qahat,” in themed-session “Is there Virtue in Semitic texts?” in Virtue In Biblical Literature (EABS)

Aug 2 – 14:00–17:30
Elisa Uusimäki: Presiding, in themed-session “Portraying Virtue” inVirtue In Biblical Literature (EABS)

Aug 3 – 9:00–11:00
Elisa Uusimäki: Presiding, in themed-session “Open Session” in Qumran and the Dead Sea Scrolls

Aug 1 – 14:00–17:30
Katri Antin:“Intellectual Illumination as a Visionary Experience,” in themed-session “Visions and aspects of Spatial Theory – Focus OT” in Vision and Envisionment in the Bible and its World (EABS)

Aug 3 – 9:00–11:00
Katri Antin:“Implicit Exegesis as a Mean of Transmitting Divine Knowledge in the Thanksgiving Psalms,”in themed-session “Open Session” in Qumran and the Dead Sea Scrolls

Aug 1 – 16:00–17:30
Hanna Tervanotko: Member in panel discussion “Teaching Gender and the Bible,” in Status of Women in the Profession

Aug 2 – 14:00–17:30
Hanna Tervanotko: “Reading 1 Samuel 28 and Odyssey 11 through the Lens of Shamanism,” in themed-session “Shamanism in the Bible and Cognate Literature” inAnthropology and the Bible (EABS)

Aug 1 – 14:00–15:30
Sami Yli-Karjanmaa: “Philo’s Reincarnational Anthropology: A Comparison with Clement,” in themed-session “Philo of Alexandria” in Judaica

Aug 3 – 9:00–11:15
Hanna Vanonen: “Apocalyptic Vision or Ritual Instructions? The Qumran War Texts as Apocalyptic Literature,” in themed-session “Apocalyptic Literature: Second Temple Judaism” in Apocalyptic Literature

What has Tbilisi to Do with Helsinki?

By Jutta Jokiranta.

Georgia (Tbilisi) and Finland (Helsinki) have a lot in common, we discovered when CSTT members spent a successful week in Tbilisi Javakhishvili University. People in both countries speak a strange language, their number is around 5 million, and both countries have gained independence a hundred years ago (Finland in 1917, Georgia for a short period in 1918).

Tbilis as seen from the hill of the Mtatsminda Pantheon (picture by Ville Mäkipelto).

CSTT is about “cross-fertilization,” making scholars from different fields and areas of expertise to communicate and learn from each other. This was a specific purpose of the Tbilisi meeting, “Texts, Traditions and Transmission: Global and Local Transitions in the Late Second Temple Period,” 21‒25 May 2018, organized by CSTT Teams 2 and 4, in cooperation with local hosts in Tbilisi, especially Anna Kharanauli, Natia Mirotadze, and their students.

The aim of the symposium was to find points in common in the study of the history of the Second Temple period—the scribal milieu—and the study of scribal revisions of scriptural texts and traditions.

Picture by Ville Mäkipelto

Did we find points in contact? To give an example, special interest was on the so-called kaige-recension, in which the translators at the turn of the era brought the original text of the Septuagint into closer conformity with the Hebrew proto-Masoretic text. Anneli Aejmelaeus explored its origins and suggested tracing it to Greek speaking synagogues in Palestine. Rick Bonnie gave an overview of early synagogue finds in Palestine and showed how their architecture could be characterized by restricted access and private visibility; these buildings were used by only part of the village population. Raimo Hakola reassessed the evidence for the assumed village scribes in Galilee behind the Q-document that Matthew and Luke used, and identified a more likely home place for them in the Judean setting.

Keynotes from outside CSTT were Catherine Hezser and Mladen Popović. Hezser challenged us to think in more precise terms about scribes who were craftsmen and sages who were learned writers of literary texts. Popović presented a model of “book publishing” in the ancient world and compared the Dead Sea Scrolls scribes to Roman literati and reading communities.

The 9th/10th century three-nave basilica in Uplistsikhe (picture by Ville Mäkipelto).

The meeting organization was exceptional as CSTT members prepared to the meeting in a brainstorming session already in the spring. This was worthwhile as communication took place “behind the scenes” outside the meeting too. The organizers, Raimo Hakola, Paavo Huotari, and Jessi Orpana are now planning a publication on the basis of the meeting.   

Georgian scholars have long-standing contacts with Helsinki Septuagint scholars. We also learned from rich Georgian manuscript collections and their research. Inscriptions have been found in Iberia—as the former kingdom in Eastern Georgia was called—in five different languages, Persian, Greek, Aramaic, Hebrew, and Latin.

CSTT director Martti Nissinen exploring the caves of the ancient rock town Uplistsikhe (picture by Ville Mäkipelto).

Two excursion days at several archaeological sites and churches were a true climax for the week. In the end, a visit to the National Museum of Georgia as well as our exquisite evening meal experiences proved that Finland and Georgia are not quite the same: in Georgia, archaeological finds start from early hominids onwards—and fruit and wine do grow better in Georgia.

Exploring a local archaeological site (picture by Ville Mäkipelto).
Enjoying the amazing Georgian food culture (picture by Ville Mäkipelto).

Kenen pääkaupunki Jerusalem on? Tutkijat avaavat kaupungin historiaa, osa II

Kirjoittanut Paavo Huotari

Tämä haastattelu on jatkoa 15.1. julkaistulle haastattelulle “Kenen pääkaupunki Jerusalem on? Huippuyksikön tutkijat avaavat kaupungin historiaa” (Juha Pakkala & Kirsi Valkama), jossa keskityttiin Jerusalemiin Vanhan testamentin ja juutalaisuuden näkökulmasta. Tämä haastattelu tarkastelee kaupungin merkitystä varhaisten kristittyjen ja muslimien näkökulmasta. Viime aikoina esimerkiksi Pyhän Haudan kirkko on ollut esillä mediassa (HS 25.2.).

Keisarillista politiikkaa vai hengellisten totuuksien etsintää?

Helsingin yliopiston yliopistutkijan ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentin Raimo Hakolan mukaan kristittyjen kiinnostus pyhään maahan kehittyi vähitellen. Miksi Jerusalem kiinnostaa kristittyjä? “Evankeliumien kuvaukset Jeesuksen viimeisistä päivistä sijoittuvat Jerusalemiin. Kun Jeesuksen pikaisen paluun odotus vähentyi, kiinnostus näihin pyhiin paikkoihin päinvastoin lisääntyi. Taustalla oli usko, että pyhissä paikoissa hengelliset totuudet avautuvat”, Hakola kertoo pyhiinvaelluksen motiiveista.

Jerusalem ei merkitse kristityille ainoastaan Jeesuksen viimeisten päivien muistelua. Hakolan mukaan myös Jeesuksen julistuksessa korostui silloin tällöin Jumalan valtakunnan konkreettinen tuleminen. Jotkut kristityt odottivat tuhatvuotista valtakuntaa, joka laskeutuu Jerusalemiin. ”Tämä näkyy esimerkiksi Justinos Marttyyrin (n. 114–165) kirjoituksissa. Varhaisille kristityille Jerusalem ja siellä olevat rauniot osoittivat myös, että Jeesuksen evankeliumeissa esittämät ennustukset olivat toteutuneet. Pyhiinvaelluskultti saikin pian juutalaisvastaisia piirteitä. Kristityt tulkitsivat tyhjän temppelivuoren ja temppelin rauniot Jumalan rangaistuksena juutalaisille, jotka surmasivat Jeesuksen. Kirkkojen lisääntyminen Jerusalemissa nähtiin taas osoituksena Jumalan suosiosta kristittyjä kohtaan. Itse asiassa joissain kristillisissä lähteissä todetaan, ettei temppelivuorelle saa rakentaa mitään”, Hakola avaa Jerusalemin merkitystä varhaisille kristityille.

”Kun Jeesuksen pikaisen paluun odotus vähentyi, kiinnostus näihin pyhiin paikkoihin päinvastoin lisääntyi”

Mutta miten pyhiinvaelluskultti oli mahdollista ei-kristillisessä Jerusalemissa? “Toisen vuosisadan jälkipuoliskolta on säilynyt vain muutamia kristittyjen miesten matkakertomuksia Jerusalemiin. Laajempi pyhiinvaelluskultti oli mahdollista vasta 300-luvulla, kun keisari Konstantinus (n. 273–337) antoi kristityille oikeuden vapaaseen uskonnonharjoitukseen. Kristityt saivat takaisin takavarikoidun omaisuuden. Uusia kirkkoja rakennettiin Palestiinaan, niihin pakkoihin missä Jeesus oli vieraillut kristillisen perimätiedon mukaan. Kristittyjen suosiminen oli seurausta Konstantinuksen omista poliittisista pyrkimyksistä”, Hakola tarkentaa.

Konstantinuksen rakennuttama Pyhän haudan kirkko (kuva: Pixabay)

Pyhiinvaelluskultin vaikutus on tuntunut Palestiinan alueella. Jerusalemin lisäksi pyhiinvaellusta esiintyi myös Galilean seudulla, minne Jeesuksen toiminta keskittyi evankeliumien mukaan. Arkeologisen aineiston perusteella Galilean taloudellinen tilanne oli hyvä 400 ja 500-luvuilla. Hakolan mukaan tämä saattoi olla osittain seurausta vakiintuneesta ja laajasta pyhiinvaelluskultista, sillä useat pyhiinvaeltajat edustivat yhteiskunnan varakasta eliittiä.

Jerusalemin tärkeimmäksi pyhiinvaelluskohteeksi nousi Konstantinuksen rakennuttama Pyhän haudan kirkko. Viimeaikaisten restaurointitöiden yhteydessä on nykyisen kirkon alta löytynyt viitteitä 300-luvulla rakennetusta kirkosta. Kristittyjen lähteiden mukaan kirkko rakennettiin Hadrianuksen 100-luvulla rakentaman Venuksen temppelin paikalle.  Hadrianuksen ajateltiin rakentaneen temppelin tarkoituksellisesti Jeesuksen tyhjän haudan paikalle ja näin pyrkineen turmelemaan kristittyjen jo olemassa olevia pyhiä paikkoja. ”Ajatus Jeesuksen kuolin- ja hautapaikan sijainnista Venuksen temppelin alla on mahdollisesti syntynyt vasta Konstantinuksen rakennusprojektin yhteydessä. Temppelin korvaaminen kirkolla oli todennäköisesti osa Konstantinuksen politiikkaa yhdistää valtio ja uskonto. Toisaalta tyhjä hauta on keskeinen osa varhaiskristillistä ajattelua. Jeesuksen kuolinpaikan konkreettinen osoittaminen oli tärkeää”, Hakola pohtii.

Jerusalemin ja muiden Jeesuksen elämään liittyvien paikkojen merkitys kristillisenä pyhiinvaelluskohteena näkyy yhä tänä päivänä. 1960-luvulta lähtien erityisesti fransiskaanien sääntökuntaan kuuluneet arkeologit ovat pyrkineet osoittamaan näitä paikkoja koskevan tradition luotettavuuden ja katkeamattoman ketjun ensimmäisiin kristittyihin asti. Hakolan mukaan tällainen johtopäätös perustuu usein löytöjen yksipuoliseen tulkintaan ja aikaiseen ajoitukseen. ”On usein mahdotonta sanoa tarkasti, missä jotkut evankeliumeissa kerrotut tapahtumat ovat tapahtuneet, jo siitä syystä, että Jeesuksen aikaiset kadut ovat usein monta metriä nykyisten katujen alla. Esimerkiksi nykyisen Via Dolorosan reitti vakiintui 1700-luvulla, vaikka varhaisimmat maininnat Jeesuksen kärsimystietä seuraavista kulkueista ovatkin jo 300-luvun lopulta”, Hakola sanoo.

Profeetta Muhammadin yöllinen matka kaukaiseen moskeijaan

Helsingin yliopiston tutkijatohtori ja tutkijakollegiumin jäsen Ilkka Lindstedt on varhaisen islamin asiantuntija. Jerusalemia pidetään perinteisesti islamin kolmanneksen pyhimpänä paikkana, miksi? ”Koraanin 17. Suura kertoo palvelijasta, jonka Jumala johdattaa jostain rukouspaikasta kaukaiseen moskeijaan (jae 17:1). Mahdollisesti jo Muhammadin aikaan mutta ainakin myöhemmin tämä palvelija on tulkittu profeetta Muhammadiksi (n. 570–632), joka teki yöllisen matkan Mekasta Jerusalemiin, ja sieltä taas taivaaseen. Taivaassa Muhammad olisi nähnyt entisiä profeettoja, kuten Aabrahamin. Hän myös neuvotteli Mooseksen välityksellä Jumalan kanssa päivittäisestä rukousten määrästä, jota muslimilta edellytetään. Yksi Jerusalemin moskeijoista on myöhemmin saanut nimensä tämän tekstin mukaan ”al-masjid al-aqsā ” eli kaukaisin moskeija,” Lindstedt kertoo.

Vaikka Koraani ei mainitse Jerusalemia nimeltä, Jerusalem oli pyhä kaupunki muslimeille jo islamin syntyaikoina. Varhainen islam on syntynyt pitkälti kristinuskon ja juutalaisuuden pohjalta. Arabian niemimaalla on mahdollisesti liikkunut juutalais-kristillisiä ryhmiä, ebionien jälkeläisiä, jotka noudattivat tiukasti Jumalan lakia, Tooraa. He ovat saattaneet vaikuttaa uuteen uskontoon ja sen myönteiseen suhtautumiseen lakia kohtaan. ”Koska Jerusalem oli tärkeä kaupunki juutalaisille ja kristityille, sitä sen oli oltava myös varhaisille muslimeille. Juutalaisuutta ja Islamia yhdistää erityisesti monoteismi, yksijumaluus. Koraani kuvaa Aabrahamia eräänlaisena proto-monoteistina ja idolatrian vastustajana, joka ei ollut juutalainen tai kristitty. Erityisesti profeetta Aabrahamin perintö yhdistetään Muhammadiin”, Lindstedt avaa uskontojen välisiä yhteyksiä.

Muhammadin elämänkertakirjallisuus kertoo, että muslimit olisivat rukoilleet alussa Jerusalemia kohti. Rukoussuunta kuitenkin kääntyi Mekkaa kohti, kun Muhammad pettyi juutalaisiin, jotka eivät tunnustaneet häntä Raamatun profeettana. ”Tämän elämänkertakirjallisuuden historiallisuus on epävarmaa. Toisaalta Koraanin 2. suura antaa myös viitteitä siitä, että muslimien rukoussuunta olisi vaihtunut”, Lindstedt pohtii.

Muhammadin pettymyksestä tai rukoussuunnan kääntymisestä huolimatta Jerusalem säilyi muslimien pyhänä kaupunkina. Kun Muhammad kuoli vuonna 632, uusi uskonnollis-poliittinen liike oli valloittanut suuren osan Arabian niemimaata. Tämän jälkeen alkoivat arabivalloitukset. Varhaiset muslimit valloittivat alueita muun muassa Lähi-idästä ja sitä myötä myös Jerusalemin pitkän piirityksen päätteeksi vuonna 637. Valloituksen jälkeen muslimit antoivat juutalaisten palata Jerusalemiin. Lindstedtin mukaan juutalaisissa aikalaisteksteissä arabivalloitukset nähdään hyvässä valossa, koska kristittyjä rangaistaan juutalaisten vainoamisesta.

”Kaiken kaikkiaan Jerusalemin merkitys muuttuu sitä mukaan mikä on ajankohtainen tilanne, niin rauhassa kuin sodassa”

Valloitusta seuranneiden tapahtumien historiallisuudesta ollaan epävarmoja. Myöhemmän historiankirjoituksen mukaan kalifi, muslimien hallitsija Umar (v. 634–644), olisi saapunut paikalle, mikä korostaa Jerusalemin tärkeyttä. ”Kertomuksen mukaan patriarkka Sophronius olisi luovuttanut Jerusalemin avaimet muslimeille. Sophronius myös esittelee kaupunkia Umarille. Kun Umar huomaa, että temppelivuorella ei ole temppeliä, hän määrää moskeijan rakennettavaksi sinne. Umar vierailee myös Pyhän haudan kirkolla, missä Sophronius kehottaa häntä rukoilemaan. Umar olisi kuitenkin kieltäytynyt rukouksesta, koska hän ei halunnut antaa mielikuvaa, että muslimit olisivat tulleet ryöstämään kristittyjen pyhiä paikkoja”, Lindstedt kuvaa myöhäisten lähteiden sisältöä.

Abd al-Malikin rakennuttama Kalliomoskeija (kuva: Unsplash).

600-luvun loppupuolella muslimien keskuudessa oli paljon sisäistä hajaannusta ja useita kalifeja. Ibn al-Zubair (v. 683–692) hallitsi Arabian niemimaata ja Mekkaa. Kilpaileva kalifi Abd al-Malik (v. 685–705) hallitsi puolestaan osia suur-Syyriasta ja Jerusalemia. Koska Mekka oli jo tuolloin keskeinen muslimien pyhiinvaelluskaupunki, useat muslimit pitivät juuri Ibn al-Zubairia oikeana hallitsijana. ”Kalliomoskeijan rakentaminen (v. 688–692) Jerusalemiin saattoi olla Abd al-Malikin pyrkimys muuttaa tätä asetelmaa. Kalliomoskeijan arkkitehtuuri viittaa siihen, että se rakennettiin alun perin pyhiinvaelluskohteeksi, ei rukouspaikaksi. Moskeijan keskellä on kivi, jossa Aabraham uskottiin olleen uhraamassa poikaansa tai mistä Muhammad nousi taivaaseen – tai molempia. Ibn al-Zubair kuitenkin kuolee vuonna 692, samana vuonna, kun Kalliomoskeija valmistuu. Kun Abd al-Malik onnistui valloittamaan Mekan, hänen uskonnollinen reforminsa Jerusalemia varten käy tarpeettomaksi”, Lindstedt pohtii kaupungin roolia muslimien välienselvittelyssä.

Umaijadi-dynastian (v. 661–750) aikana kalifaatin pääkaupunki oli Damaskoksessa, lähellä Jerusalemia. Vuonna 750 valta islamilaisessa kalifaatissa vaihtuu abbasidi-dynastialle (v. 750–1258). Samalla myös kalifaatin pääkaupunki siirtyi Bagdadiin. ”Toisaalta vaikka Jerusalemin poliittinen merkitys vähenee vuoden 750 jälkeen, sen apokalyptinen merkitys säilyy. Arabiankielisessä apokalyptisessä kirjallisuudessa useat lopun ajan tapahtumat sijoitetaan Jerusalemiin. Jeesus kuvataan esimerkiksi taistelemassa muslimien rinnalla, kun hän palaa Jerusalemiin. Kaupunkiin liittyvissä taisteluissa Jeesus lyö anti-Kristuksen (arab. al-dajjal) ja luovuttaa vallan toiselle lopun aikojen hahmolle, Mahdille, joka on profeetta Muhammadin jälkeläinen. Kaiken kaikkiaan Jerusalemin merkitys muuttuu sitä mukaan mikä on ajankohtainen tilanne, niin rauhassa kuin sodassa”, Lindstedt tiivistää Jerusalemin merkityksen islamilaisessa maailmassa.

The Academy of Finland's Centre of Excellence, Faculty of Theology, University of Helsinki