Neljännen kurssikerran tavoitteena oli muutama erilainen tehtävä, ruudukon tekoa ja tutustumista rasteriaineistoihin. Yhdessä tekemällä opittiin runsaasti uutta. Ensimmäisenä tehtävänä rakennettiin 1km x 1km ruudukko ja laskettiin ruudukkoihin pisteaineistosta sisältöä. Asumattomien ruutujen poistaminen ja laskennat sujuivat ihan mallikkaasti ja ruotsinkielisen väestön suhde muodostui melko helposti. Alla kuvassa on ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus koko väestöstä ruudukkokartalla. Toin näkyviin rantaviivoja ja järviä lisäämällä ruudukon läpinäkyvyyttä, mutta en ole ihan varma, mitä olen mieltä lopputuloksesta. Mielestäni iso ruudukko oli hiukan ongelmallinen etenkin Helsinginniemellä, sillä se peitti alleen tunnistettavat Helsinginniemen muodot ja esimerkiksi Lauttasaaren. Tämä on nyt kuitenkin kompromissi, jossa näkyvät molemmat elementit. Jero Hobergin blogista (2024) sain vinkin legendan tuomiseen karttakuvan päälle, jossa se mielestäni muodostaa visuaalisesti eheämmän kokonaisuuden, kiitos Jerolle vinkistä!
Kuva 1: Ruotsinkielisten osuus neliökilometrin ruuduilla pääkaupunkiseudulla.
Toisena ruudukkoharjoituksena loin Pääkaupunkiseudun päälle 250 x 250 metrin ruudukon ja mietin mitä haluan luoda. Tein yli 80-vuotiaiden osuuden karttaan, mutta pienemmällä ruutukoolla yksittäiset pienet asukasmäärät toivat karttaan paljon alueita, joissa yli 80-vuotiaiden osuus oli todella suuri ja se taas häivytti pienempiä eroja suurempien asuinalueiden välillä, joista olisin ollut kiinnostunut . En keksinyt hyvää tapaa (muuta kuin ruutukoon suurentaminen) tämän häivyttämiseen, joten vaihdoin ideaa. Yksinkertainen on välillä kaunista, joten loin pääkaupunkiseudun asukastiheyskartan 250×250 metrin ruuduilla. Etsin mukavan tumman pohjakartan, loin legendan karttakuvan päälle ja sain mielestäni informatiivisen ruudukkokartan, joka on liitettynä alla. Kuvasta myös huomaa, että asukasdata on jonkin verran vanhentunutta, Jätkäsaaren alueesta veikkaisin, että data on jostain vuoden 2014 tienoilta?
Kuva 2: Pääkaupunkiseudun asukastiheys 250 x 250 metrin ruuduilla esitettynä.
Toisena tehtävänä oli tarkoitus yhdistää Pornaisten rasterikorkeusmalliaineisto korkeuskäyrättömään peruskarttalehteen. Hillshade-aineisto vaikutti täydeltä taikuudelta. En oikein vielä ihan ymmärtänyt, millä logiikalla se toimii. Onko pikselin väri vain indikaattori korkeudesta vai onko aineistossa jokaisella pisteellä korkeusarvo ns. metadatassa? Tehtäväharjoituksen kuvauksesta tämäkin selvisi, kuten Paarlahti (2024) toteaa: “Korkeusmallirasteriaineisto on .Geotiff tai .asc -tiedostomuotoa, eli käytännössä kuva- tai tekstitiedostoja, joka sisältää tiedot jokaisesta solusta, joka rasterissa on, sekä sijaintiedot. Asc-muotoiset ovat nimellä Arc/Info ASCII Grid.” Katselin .asc -tiedostoa Notepad-ohjelmalla, joka kertoi, että korkeusarvoja siellä on peräjälkeen ja paljon. 3000 x 3000 korkeusarvoa. Alkuun kohdistustiedot ja tiedot, mitä tyhjille arvoille tehdään.
Tässä alla on korkeuskäyrät piirrettynä QGIS:in Contours-toiminnolla rinnevarjostetun Pornaisten keskustan päälle, missä näkyvät myös luomani talot pisteaineistona ja Pornaisten päätiet vektoriviivoina.
Kuva 2: Rinnevarjostettu Pornainen korkeuskäyrineen.
Lähteet:
Hoberg, J., 2024. Kolmas kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/hoberg/2024/02/06/kolmas-kurssikerta/, viitattu 15.2.2024.
Paarlahti, A., 2024. Harjoitus 4: Ruutuja ja rasterikarttoja sekä kartta-aineiston tuottaminen piirtämällä.