Lenttokenttien melualueita piirrellen
Kurssikerta oli hyvin mieluinen, pääsi tekemään ongelmanratkaisua ja laskentaa “oikeilla” aineistoilla. Aloitin piirtämällä Malmin kiitoradat ja puskuroimalla melualueet käytöstä poistetun Malmin kiitoratojen ympärillä. 2 kilometrin säteellä kiitoradoista asui 57444 asukasta ja kilometrin säteellä melualueesta 9113 asukasta. Nyt toki on rakennettu paljon lisää, mutta Malmin kiitoradoilla onkin pyöräteitä ja matkaluisteluratoja. Malmin lentoasema valmistui 1936. Siispä tarkistin attribuuttitaulukosta valitsin 1936 tai ennen valmistuneet talot ja käänsin valinnan. 773 rakennusta oli Malmin rakentamisen jälkeen tullut alueelle ja 8925 asukasta. Toki varmasti purettu myös rakennuksia uusien tieltä, mutta hyvät lentoyhteydet ovat kiinnostaneet, tai vain Helsingin kasvu suureksi kaupungiksi.
Piirtelin Helsinki-Vantaan kolme kiitorataa uudeksi viivavektoritasoksi ja yritin laskea etäisyyksiä puskurointiin. Olin tehnyt uuden scratch-vektoritason väärää koordinaattijärjestelmää käyttäen, joten se ei antanut laskea etäisyyksiä. Onneksi Arttu osasi tässäkin neuvoa ja pääsin laskemaan melualueen asukkaita. 11108 ihmistä asui 2km säteellä Helsinki-Vantaan kiitoradoista. Tallensin nämä ihmiset uudeksi vektoripistetasoksi ja lähdin vertailemaan melualuepolygoneihin. Vain 17 ihmistä asui 2km säteellä kiitoradasta ja yli 65 desibelin melualueella. 647 ihmistä asui sen sijaan yli 55dB:n melualueella, se lienee hyväksyttävä asuinmelu. Varmasti nämä ovat myös tuulen suunnasta, puiden lehdistä ja monista maastonmuodoista riippuvia asioita, joten yksiselitteisiä fysikaalisia suureita eivät melualueet varmastikaan ole. Parhaan tiedon mukaisia silti, varmasti.
Seuraavassa olinkin jo tehnyt omaa ajatteluani™ kaakkoon sijaitsevan melualueen laskennassa. En nähtävästi ollut seurannut ohjeita, vaan tein 6 kilometriä pitkän viivan kilometrin puskuroinnilla, enkä 6,5 kilometriä pitkää viivaa 500 metrin puskuroinnilla, kuten ohjeessa oli. Jotenkin ajattelin että se suihkumoottorin melu tulee kilometrin päähän, eikä puskurivyöhyke ole kilometriä. Siispä melualueeni sisällä asui melko mukavat 27206 asukasta. Toki aineistoni oli vuodelta 2014 ja kiitorataremontti oli vuonna 2002. Siispä otin huomioon vain 2002 ja ennen rakennetut talot, jolloin meluvaikutus hiukan leveämmällä viivalla oli 21477 ihmistä. Toki uutta rakennettu varmasti vanhan päälle, joten totuus jossain välissä.
Asemat kartalle
Naputtelin sopivat puskurivyöhykkeet ja valitsin näille uusille ympyräpolygonien sisään jäävät ihmiset. Tein ensin ilman Dissolve-valintaa nämä puskurivyöhykkeet, mikä jotenkin pilasin minun analyysini, joten uudet puskurivyöhykkeet läheisten asemien takia. 113 302 ihmistä asui asemien lähettyvillä, mikä oli 21,9% koko aineistosta. Työikäisiä näistä ihmisistä oli 76020, joten 67,1% asemien lähistöllä asuvista oli työikäisiä.
Seuraavassa tehtävässä availin vähän lisää vektoritietokantoja taajamista ja tarkistin, että taajamien ulkopuolella asuu 40613 ihmistä ja uudessa asukastietokannassa oli 1042440 asukasta, siispä 96,1% väestöstä oli taajama-asukkaita. Taajaman ulkopuolisista 40613 ihmisestä 3369 oli 7-15 -vuotiaita. Tämän laskin puoliksi käsityönä nakuttelemalla statistics-paneelin laskimeen kaikki oikeat ikäluokat. Olisi varmaan helpomminkin voinut tehdä. Lopulliseksi laskuksi tähän tuli, että 3,6% kouluikäisistä asuu taajamien ulkopuolella.
Saunoja ja uima-altaita
Innokkaana saunojana ja polskijana päätin tehdä kiinnostavaa sauna- ja uima-allas -analyysia. Aineiston mukaan Helsingissä on 855 uima-allasta. Asukkaita näissä taloissa oli 12170 asukasta, keskiarvon ollessa 14,2 asukasta. Tallensin uima-allastalot uudeksi pistetietokannakseen, jotta jatkotarkastelu olisi helpompaa.
Statistics-paneelissa ajoin komennon “KATAKER”=11, joka antoi tulokseksi 345. Siispä aineiston mukaan olisi 345 sellaista omakotitaloa, joissa on uima-allas. Kuulostaa ihan järkeenkäyvältä. 113 uima-allasta rivitaloissa ja 181 kerrostalossa uima-allas. Lauttasaaren alueella oli yhteensä 53 uima-allasta aineiston mukaan. Loin kuvan uima-altaista alueittain, histogrammi kaatoi koko ajan QGIS:in, päivitin sen uusimpaan vakaaseen (3.28.15) ja sitten onnistui jotenkin. Tässä kuva uima-altaiden jakautumisesta alueittain pääkaupunkiseudulla. 
Saunoja löytyi aineiston mukaan 21922 talosta, eli 24,2 % taloista oli saunallisia. Tulos tuntui älyttömän alhaiselta ja tarkistelinkin aineistosta, että vanhoissa asunnoissani, joissa oli yhteissaunoja ja asuntokohtaisia saunoja, oli merkattu saunattomaksi.
Tehtävä oli mieluista aineistotarkastelua ja pientä pohdintaa, sain mielestäni melko helposti tehtyä tehtävät ja ainoastaan melualueen olin ajatellut eri tavalla kuin oli tarkoitettu. Muuten, hauskaa oli jälleen!