Kurssiviikko 2

Tällä kurssi kerralla kävimme läpi sekä tutkimme erilaisia aineistoja, joita pystyimme lataamaan itse Qgis-ohjelmaan. Näitä aineiston tuottajia olivat esimerkiksi liikennevirasto, maanmittauslaitos, tilastokeskus ja Lipas-liikuntapaikat. Tutkiessamme rajapintojen kautta haettavia aineistoja, toimivat rasteri- sekä vektorikantainen aineisto hieman eri tavalla. Rasteriaineistolle on olemassa WMS-palvelut kun taas vektoriaineistoille WFS-palvelut. Luennon aikana tutkimme myös erilaisten projektioiden ominaisuuksia, sekä niiden vaikutusta kartan mittakaavan vääristymiin. Ensimmäisessä harjoituksessa visualisoimme näitä aluevaihteluita erilaisten projektioiden avulla.

Projektioiden luomia vääristymiä

Ensimmäiseksi vertasin ETRSTM-TM35FIN-projektiota  oikeakulmaiseen Mercatorin projektioon. (kuva 1) Mercatorion projektio on oikeakulmainen karttaprojektio,  jossa leveyspiirien etäisyys kasvaa toisistaan napoja kohti kuljettaessa. Mercatorion projektiossa  mittakaavat kasvavat aina siirryttäessä päiväntasaajalta kohti napoja. Tämä luo vääristymän, jolloin navoilla sijaitsevat alueet näyttävät paljon suuremmilta kuin vastaavankokoiset alueet päiväntasaajan seudulla. Mercatorin projektio on kuitenkin hyvin suosittu esimerkiksi merenkulussa, sillä sen leveys- ja pituuspiirit ovat suoria sekä kartalla näkyvien ilmansuuntien väliset kulmat ovat todenmukaisia.

(Kuva 1 Mercator projektion vääristymä suhteessa  ETRS89-TM35FIN-tasokoordinaatistoon.)

 

Kartassa on siis kuvattuna Mercatorin projektiolla lasketut Suomen kuntien pinta-alat jaettuna ETRS-TM35FIN -projektiolla lasketuilla pinta-aloilla. Tämä siis kertoo, kuinka monta kertaa ETRSTM35FIN-projektio mahtuu Mercatorin projektioon. Kartalta huomaa, että mitä tummemmalla sävyllä alue on kuvattuna, sitä suurempi vääristymä on. Mercatorin projektiolle tyypillisesti vääristymä kasvaa mitä pohjoisempaan mennään. Lapin pohjoisimmissa osissa vääristymä on jopa yli kahdeksankertainen verrattavissa todenmukaisempaan ETRS-TM35FIN-koordinaatistojärjestelmään. ETRS-TM35FIN- on tasokoordinaatistojärjestelmä, joka on otettu käyttöön Suomessa vuonna 2005. Koordinaatiston avulla virheet jäävät suhteellisen pieniksi, jonka takia Suomessa käytetäänkin kyseistä tasokoordinaatistoa paljon.

Mercatorin-projektio on hyvin ääripää, kun kuvataan kartalla ilmeneviä pinta-ala vääristymiä. Siksi kokeilinkin seuraavaksi samalla idealla, mutta hieman maltillisemmalla Gallin-Petersin projektiolla, ja vertasin sitä ETRS-TM35FIN- tasokoordinaatistoon.(Kuva 2)

(Kuva 2, Gallin-Petersonin projektion pinta-ala vääristymä suhteessa ETRS-TM35FIN- tasokoordinaatistoon)

Myös karttakuvassa 2 väritys kertoo vääristymän suuruuden. Mitä tummempi väri kartalla on sitä suurempi on vääristymä. Kuitenkin Gallin-Petersin projektion vääristymät ovat todella pieniä verrattavissa Mercatorin projektioon. Vääristymien väliset luokkaerotkin ovat suhteellisen pieniä, joten olisin voinut jättää muutaman luokka-asteen kokonaan pois legendasta.

Kuten Liisa mainitsee blogissaan karttojen vahvan vaikutuksen politiikkaan ja ihmisten käsityksiin yleisesti maailmasta,  toimii Gallin-Petersonin projektio tästä hyvänä esimerkkinä. Gallin-Petersonin projektion lähtökohtaisena ideana, on ollut välttää eurokeskeistä maailmankuvaa. Kun Mercatorin projektio antaa paljon tilaa Euroopalle ja lähellä napoja oleville maille, toimii Gallin-Petersonin karttaprojektio päinvastoin. Gallin-Petersonin projektio näyttää pinta-alat oikeassa suhteessa, mutta vääristää niiden muotoa. Esimerkiksi Mercatorin projektiossa Grönlanti näyttää kartalla Afrikan kokoiselta, vaikka todellisuudessa Afrikka on pinta-alaltaan paljon suurempi. Gallin-Petersonin projektiota on käytetty erityisesti Afrikassa sekä monissa kouluissa ympäri maailmaa.  Kun Arno Peters esitteli projektion ’’omanaan’’ vuonna 1973 herätti se suurta keskustelua karttojen ja projektioiden vaikutuksesta ihmisten käsitykseen maailmasta.

Mitä opin?

Viime viikkoon verrattuna  Q-gis alkaa tuntumaan jo hitusen tutummalta, ja suuremmilta sähellyksiltä ollaan toistaiseksi vältytty. Erilaisten projektioiden kertaaminen ei ollut pahasta, sekä niiden opetteleminen ja etsiminen Q-gis:istä tulee varmasti tarpeeseen.  Pariin otteeseen ohjelma ei ole suostunut toimimaan, esimerkiksi joitakin toimintoja en ole saanut auki. Tässä on yleensä toiminut vain ohjelman sulkeminen ja avaaminen uudestaan. Vaikka aluksi tämä blogi idea tuntui itsestä kauhistuttavalta, olen kuitenkin nauttinut muiden blogien lukemisesta sekä saanut apua niistä joihinkin teknisiin ongelmiin.

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille 🙂

Lähteitä:

Liisan kurssiblogi (helsinki.fi)

Gall–Peters projection | Project Gutenberg Self-Publishing – eBooks | Read eBooks online

Upeat vanhat maailmankartat todistavat, että maailman muoto tunnettiin jo hyvin varhain – Tekniikan Maailma

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *