6. Kurssikerta: Pisteiden visualisointia

Luennon alussa opettelimme hyödyntämään Epicollect5-sovellusta pisteiden keräämisessä ja siirtämään kerättyjä tietoja kartalle. Tuona 45 minuutin aikana oli tarkoitus lähteä ulkoilemaan ja keräämään omaa paikkatietoa. Valitsemaamme omaan havaintopisteeseemme kirjattiin tietoja alueen turvallisuudesta ja viihtyvyydestä asteikoilla 1-5.  Sain itse liitettyä sovellukseen kävelyn aikana noin 4-5 pistettä, jotka sijaitsivat ympäri Kalasatamaa. Yksi pisteistäni sijaitsi Mustikkamaalla ja sieltä poistuminen sattuikin olemaan melkoisen haastavaa, sillä alue oli aivan jäässä.

Kotiin palatessa oli tarkoitus kerätä muidenkin keräämät pisteet ja tehdä niistä pisteaineistoa interpoloimalla. Interpolointi tapahtui IWD- metodilla, joka pyrki arvioimaan tyhjiä kohtia siten, että mitä suurempi oli pisteiden välinen etäisyys, sitä pienempi painoarvo interpoloitaessa puuttuvia arvoja. Tällä kertaa tarkasteltiin siis kohteiden turvallisuuteen liittyviä arvoja, jotka valittiin ’’interpolation attribute’’ kohtaan. Epicollect5- sovellukseen luoduista pisteistä ja niihin liittyvistä sijainti tiedoista syntyi tämännäköinen kartta: (kuva 1)

(Kuva 1: Maanantain ryhmäläisten koettu turvallisuus)

Seuraavaksi oli tarkoitus tuottaa kolme karttaa joiden teemana ovat hasardit.  Tarkoituksena oli tuottaa erilaisia karttoja luonnonkatastofeihin liittyen, joita voisi hyödyntää tuntiopetuksessa. Seuraavat kartta esitykset kuvaavat maanjäristyksiä vuosien 1990-2013 välillä.

moii
(Kuva 2: Alle 7 magnitudin maanjäristykset välillä 1990-2013)

Kartta ei anna kovinkaan tarkkaa tietoa maanjäristyksistä, mutta kuvaa kuitenkin suhteellisen hyvin niiden jakaantumista maapallolla globaalilla mittakaavalla. Värit ovat myös jakaantuneet mielenkiintoisesti omiin paikkoihinsa. Kartan suurimmat magnitudin maanjäristykset (3,9-6-7) löytyy tunnetusti Tyynenmeren tulirenkaan seudulta, erityisesti Aasian puolelta.

(Kuva 3: 7-8 magnitudin maanjäristykset välillä 1990-2013)

 

(Kuva 4: Yli 8 magnitudin maanjäristykset väliltä 1990-2013)

Kartoilta huomaa, kuinka magnitudin kasvaessa, maanjäristyksien määrä vähenee yleisesti. Koska kartat kuvaavat asioita hyvin kaukaa, halusin myös hieman lähempää kuvaa Indonesian alueelta, missä on havaittavissa kokonaisuudessaan eniten suurimpia maanjäristyksiä( 8,75-9 magnitudia.) vuosien 1990-2013 välillä.

(Kuva 5: Yli 8 magnitudin maanjäristykset välillä 1990-2013)

Yksi kartalta näkyvistä maanjäristyksistä on vuonna 2004 tapahtunut maanjäristys Intian Valtamerellä. Kyseinen maanjäristys tapahtui 26. joulukuuta 2004 ja järistys oli voimakkuudeltaan noin 9 magnitudia. Merenalainen maanjäristys tapahtui Indonesian  edustalla,  Sumatran saaren pohjoisosassa. Voimakas vedenalainen maanjäristys aiheutti lopulta tsunamin, joka vaikutti laajasti mm. ympäri Kaakkois-Aasiaa. Vaikutukset kattoivat lopulta 11 valtioon.

Kuva 6, jota on hyödynnetty opetuskäyttöön, kuvaa maapallon litosfäärilaattoja sekä niiden liikesuuntia. Maankuorenlaattojen eli litosfäärilaattojen,  sijoittuminen kartassa seuraa hyvin maanjäristysten sijoittumista kartalla. Vuonna 2004 maanjäristyksen aiheutti mannerlaattoihin kertynyt jännitys, josta seurasi  lopulta Intian laatan painuminen Euraasian laatan vieressä olevan pienen Burman laatan alle. Järistyksen jälkeen havaittiin vielä useita jälkijäristyksiä.

(Kuva 6: Litosfäärilaatat ja niiden liikesuunnat) https://www.thinglink.com/scene/972019960027021316

Viimeiseksi tein kartan jyrkkärinteisten kerrostulivuorien sijoittumisesta maapallolla. Myöskin tulivuoret sijoittuvat samalla tavalla litosfäärilaattojen rajakohtiin.  Kerrostulivuoret ovat purkautumistavaltaan voimakkaimpia ja suureleisimpiä. Korkein ja aktiivisin kerrostulivuori Euroopassa on nimeltään Etna ja tänään luinkin uutisista kuinka Etna oli näyttänyt taas elonmerkkejään Italiassa.

Tulivuori Etna heräsi jälleen eloon – Katso video | Yle Uutiset | yle.fi

(Kuva 7, kerrostulivuoret)

Olisin toki voinut laittaa sekä maanjäristykset, että tulivuoritietokannat samaan karttaan, kuten Sirkku oli hienosti tehnyt. Valitsemillani tiedoilla, kartta olisi näyttänyt kuitenkin omaan silmään  hieman sekavalta, joten päädyin jakamaan tiedot omikseen. Mikäli interpolointitehtävässä sulla sattui ilmetä ongelmia, kannattaa vilkasta Iiriksen blogia,  sieltä saattaa löytyä ratkaisu ongelmaasi!

Lähteitä:

Iiriksen GIS-blogi – GEM_2021 (helsinki.fi)

https://blogs.helsinki.fi/sipisi/

Indian Ocean tsunami: Then and now – BBC News

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *