Viimeisellä kurssikerralla työskenneltiin itsenäisten tehtävien parissa. Tarkoituksena oli valita tehtävä tapa sekä aineisto itse, jonka pohjalta viimeisen tehtävän tekisi. Kuten selkeästi usealla muullakin, oli myös minulla vaikeuksia valita aihetta, jota lähtisin tarkastelemaan. Päädyin kuitenkin lopulta tutkimaan lapsiin ja nuoriin liittyviä aineistoja sekä statfinin, että sotkanetin kautta.
Päädyin ensimmäiseksi etsimään Suomen maakuntakaavaista karttaa, joka osoittautuikin lopulta erittäin haastavaksi. Löysin useitakin shapefile tiedostoja, jotka sain tuotua normaalisti Qgissiin. Ulkopuolisesti maakunnat olivat kartalla sijoittuneet oikealla tavalla, mutta kaikissa ilmeni kuitenkin samankaltainen ongelma. Attribuuttitaulukossa olevat tiedot eivät vastanneet totuuksia, tai sieltä puuttui joitakin osia. Ainut maakuntakartta jossa, maakunnat olivat oikealla tavalla ilmoitettu, oli yhdistettynä myös itämerenosia, jolloin itse kartan muoto oli erikoinen, eikä miellyttänyt silmääni.
Päädyin lopulta tarkastelemaan asioita kunnittain, ja hyödynsinkin toisen kurssikerran kuntakarttaa. Tämä jäi itseäni hieman häiritsemään, mutta en oikein muuta keinoa keksinyt. Koen, että maakuntakartan avulla asian olisi voinut ilmentää hieman selkeämmin. (kuva 3). Lopulta tosin huomasin, että esimerkiksi tilastokeskuksen statfinin tilastoja on luotu paljon enemmän kunnittain, kuin maakunnittain.
Lämmittelyksi loin kartan kuva (1) jossa olen tarkastelut syylliseksi epäiltyjen 0-14 vuotiaiden varkauksien lukumääriä kunnittain. Varkausrikoksiin 28:1 kuuluvat näpistykset, varkaudet, sekä törkeät varkaudet. Lähteenä toimi tilastokeskuksen stat.fi tilastokanta, jonne rikostilastot on laadittu sisäministeriön poliisiasiain tietojärjestelmästä (PATJA) saaduista tiedoista. Jotta sain yhdistettyä tiedot join-operaation avulla kuntakarttaan, täytyi sitä siistiä ensin suhteellisen paljon Excelissä.
Eniten varkausrikoksia on tapahtunut Helsingin, Vantaan ja Espoon seuduilla, sekä Oulussa. Tämä nyt luultavasti selittyykin ensisijaisesti vain suurella asukasmäärällä. Kuitenkin Helsingin ja Espoon välinen alue, jossa sijaitsee Kauniainen ei kuulu kyseiseen luokkaan. Toiseksi eniten varkausrikoksia on tapahtunut esimerkiksi Lahdessa, Ylöjärvellä sekä Kuopiossa. Yleisesti vuonna 2019 olevien 0-14 vuotiaiden varkausrikokset ovat kohdistuneet enemmän Etelä-Suomeen. Lopputuloksena kartta on melko suppea, koska siinä ei ole kuvattuna määriä suhteutettuna asukaslukuun, sekä se ei kerro näiden kolmen erilaisen varkaustapojen jakautumisesta. Kartta antaa kuitenkin tarkat varkauksien lukumäärät jokaisen kunnan kohdalta.
Kuva (2) kuvaa kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden prosentuaalista määrää vastaavan ikäisestä väestöstä kunnittain. Tiedot vuodelta 2019.
Kartan tiedot löytyvät sotkanetistä, mutta kaikista kunnista ei kuitenkaan ollut saatavilla tietoa. Päädyin kuvaamaan näitä alueita harmaan sävyillä, jotta alueet jäisivät hieman ’’varjoon’’. Eniten (3,1-3,9 %) kodin ulkopuolelle sijoitettuja vastaavan ikäisestä väestöstä löytyy Lahdesta, Ilomantsista, Tohmajärveltä, Tuusniemestä ja Vaalasta. Vastaavasti 2,3-3,1 % kuntia ovat esimerkiksi Salla, Posio, Kemijärvi, Kolari, ja Kemi Pohjoisessa, kun taas Eteläisemmässä Suomessa näitä kuntia ovat muun muassa Mäntymaa, Pertunmaa, Joutsa, Pieksämäki, Rantasalmi, Säkylä, Harjavalta ja Kotka.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut sisältävät alleen kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut sekä jälkihuollossa olevat lapset. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen syynä voi olla joko lapsen vanhempi/vanhemmat tai lapsestakin johtaneet syyt. Sotkanetin sivuilla mainitaan muun muassa näin: ’’ Usein taustalla on joko vanhemman tai lapsen ongelmallinen käyttäytyminen, kuten mielenterveydenongelmat tai päihteiden käyttö. Useiden tutkimusten mukaan päihteitä runsaasti käyttävien vanhempien lapsilla on kohonnut riski kokea erilaisia lapsuusajan vaikeuksia. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien perheiden lapsia otetaan muita useammin huostaan tai sijoitetaan kodin ulkopuolelle.’’
Sotkanetin tulkinta osiossa myös mainittiin, että vuonna 2002 syntyneistä reilu neljännes oli ennen seitsemättä syntymäpäivää sijoitettu vähintään kerran kodin ulkopuolelle äidin alkoholiongelman vuoksi ja 13 prosenttia isän alkoholiongelman vuoksi. Huumeongelmaisten vanhempien kohdalla osuudet olivat suuremmat. Tämä kuulostaa omaan korvaan ainakin todella hurjilta ja surullisilta luvuilta. Yritin katsoa joko kyseisiä tietoja löytyisi vielä vuodelta 2020, mutta niitä ei valitettavasti ollut vielä saatavilla. Vuodelta 2020 olisi voitu tarkastella esimerkiksi koronan mahdollisia vaikutuksia suuntaan, jos toiseen.
Viimeiseen karttaan kuva (3) Lisäsin vielä prosentuaaliset luvut 8. ja 9. luokkalaisista, jotka ovat kokeilleet ainakin kerran laittomia huumeita. Tulokset ovat vuodelta 2019. Indikaattori ilmaisee siis marihuanaa, hasista, ekstaasia, subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:ta tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa.
Luvut ovat jakaantuneet suhteellisen tasaisesti, mutta karkeasti katsottuna eniten kokeiluja löytyy kuitenkin Etelä-Suomesta. Vähiten kokeiluja prosentuaalisesti (lyhyimmät pylväät) sijoittuvat kartalla Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen tienoille. Myöskin Pohjois-Lapissa kuten Kittilän, Sodankylän ja Kemijärven kunnissa prosentuaaliset luvut ovat pienimpiä. Usein mitä pienemmästä kunnasta on kysymys, sitä yleisempää satunnainen vaihtelu on.
Tällaisissa nuorten kyselyissä on hyvä ottaa myös huomioon, että välttämättä kaikki eivät uskalla vastata rehellisesti, tai erilaiset sosiaaliset paineet saattavat lisätä liioittelua.
Haasteita
Kuten oli oletettavissakin, tehtävään kului suhteellisen paljon aikaa. Suurimmat ongelmakohdat olivat maakuntakartan etsimisessä, jota en pitkän etsinnän jälkeen lopulta saanut hyödynnettyä, virheellisten tietojen takia. Karttakuvaa 3 tehdessä tuli useitakin tenkkapoo tilanteita vastaan. Suurin ongelma syntyi kun halusin lisätä mahdolliset prosentuaaliset luvut 8- ja 9 luokkalaisten huumeiden kokeiluista. Koska molemmista muuttujista puuttui tietoja tiettyjen kuntien kohdalta, halusin jättää nämä alueet harmaiksi. Kuitenkin kun lisäsin pylväät, niitä muodostui myös kuntiin (lyhkäisenä pylväänä) vaikka alueesta ei ollut tietoa. Näiden alueiden pylväiden poistaminen osoittautuikin suhteellisen haastavaksi.
Lisäsin uudet samanlaiset karttatasot ’’dublicate layer’’ toiminnon avulla, jotta saisin kaikki ’’null’’ vaihtoehdot poistettua kopioidulta layerilta niin, että voisin jättää kyseisen layerin alkuperäisten alle. Tämä toiminto päättikin kuitenkin poistaa myös muiltakin layereilta tietoja, jolloin kartalta hävisi osia pois kokonaan. Tämän jälkeen kokeilin samaa taktiikkaa, mutta ’’duplicate layer’’ toiminnon sijaan käytin ’’copy layer’’ toimintoa. Tämä taktiikka ei poistanut onneksi muilta layereilta tietoja, jolloin kartanulkoasu pysyi oikeana. Päätin tallentaa työn tässä vaiheessa, joka osoittautuikin virheeksi…..Tallennuksen yhteydessä kartalta hävisikin TAAS osia. Kolmannella kerralla aloittaessani kaiken aivan alusta, päädyinkin, olemaan tallentamatta. Ja kappas se toimi! Kaikki säilyi normaalisti, eikä kuntia lähtenyt karkailemaan kartalta.
Pohdintaa
Pohdin pitkään mikä voisi olla sopiva tapa kokeiluiden prosentuaaliseen kuvaamiseen. Lopulta päädyin pylväisiin, vaikka myöskin nekin puuroutuvat hieman kartalla. Luulenpa, että myös tässäkin tilanteessa maakuntakartta olisi ollut toimivampi ratkaisu asioiden kuvaamiseen. Näiden kahden muuttujan välillä ei ole suoranaisesti mitään korrelaatiota, mutta halusinkin vain valita kaksi aineistoa, jotka koskevat lapsia/nuoria, sekä aineistoja, joista on tarpeeksi tietoa ja eivätkä ole aivan liian vanhoja.
Kartalta kuitenkin pistää silmään, että muun muassa Lahdessa varkausrikoksien määrä on muihin kuntiin verrattuna korkea, alueelta kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden prosentuaalinen määrä on 3,1-3,9 prosenttia sekä korkein mahdollinen pylväs kartalla huumeiden kokeilujen suhteen täyttyy. Sotkanetin mukaan Lahdessa asui vuonna 2019, 0-17 vuotiaita yhteensä 21 040. Luku oli 17,4 prosenttia koko Lahden väestöstä. Luvut eivät tulleet yllätyksenä, sillä onhan alue ollut jo pitkään otsikoissa näistä syistä, sekä alue on lähes leimattu ”maan synkimmäksi huumekaupungiksi”. Vastapainoksi on myös syntynyt paljon kritiikkiä, siitä kuinka huumeet ovat toki ongelma, mutta median otsikot ovat silti suurennelleet ja leimanneet alueen vahvasti.
Katsellessani muiden blogeja, huomasin, että myös esimerkiksi Lotta oli tutkinut rikoksia blogissaan sekä myös Antti oli tehnyt hienon kartan tupakointiin liittyen. Myös muita hienoja karttoja hieman kevyemmistä aiheista voi käydä katselemassa esimerkiksi Inkan, Jasminin ja Liisin blogeista. Näiden lisäksi mieleen jäi Sirkun mielenkiintoinen ja hieno kartta koskien Etelä-Mannerta!
Lopuksi haluisin kiittää vielä useita kurssitovereita, jotka on jaksanut auttaa ja ollut vähintäänkin henkisenä tukena kurssin ohella! Kurssi oli itselleni melkoisen haastava, mutta maaliin on lopulta päästy:-) Kurssin aikaiset onnistumiset tuntuivat vielä suuremmilta kuin yleensä, mikä antoi potkua ja intoa jatkaa eteenpäin. Kurssi oli kuitenkin kaikin puolin antoisa ja opettava, sekä toimi näin zoomin välityksellä yllättävänkin hyvin.
Lähteitä:
Lotan blogi – Geoinformatiikan menetelmät 1 (helsinki.fi)
Inka Pellikan kurssiblogi – Geoinformatiikan menetelmät (QGIS) (helsinki.fi)
Antti Paakkarin Blogi – Geoinformatiikan menetelmät 2021 (helsinki.fi)
mckailii’s blog – Just another Blogipalvelut site (helsinki.fi)
Kurssiblogi | Geoinformatiikan menetelmät 1 (helsinki.fi)
Etusivu – Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi
PxWeb – Valitse taulukko (stat.fi)