Projektiovertailua

Toisen kurssikerran pääaiheena oli projektioiden vertailu. Tarkoituksena oli tutustua eri projektioiden aiheuttamiin muutoksiin pinta-aloissa, ja visualisoida kiinnostavimmat vääristymät kartoilla.

QGIS alkoi oppitunnin mittaan tuntua helpommalta, ja etenkin print composerin käyttö luonnistui jo ulkomuistista. Ilmeisesti viikonlopun omista harjoitteluista oli jotain hyötyä! Sain kartat tehtyä muutaman toiston jälkeen, ja koska samalla oli mahdollista keskustella muiden kurssilaisten kanssa aiheesta ja muista elämän ongelmista, oli karttojen tekeminen kivaa ja mukavaa ja hauskaa. :). Oppitunnin jälkeen koin hetken jopa olevani kuin kala vedessä tässä yliopistomaailmassa. Onnistumisen tunteet on joskus ihan jees.

Kuva 1: Mercatorin oikeakulmaisen projektion aiheuttamat pinta-alavääristymät verrattuna Lambertin oikeapintaiseen projektioon.

Ensimmäisessä Hra Paarlahden opastuksella tehdyssä kartassa (Kuva 1) on visualisoituna Mercatorin oikeakulmaisen projektion aiheuttamat pinta-alavääristymät koropleettikarttana. Mercatorin projektio vääristää kaikkein eniten pohjoisten leveyksien pinta-aloja, ja tämä erottuu kartalla tummimmalla violetilla. Vääristymä on Suomen alueella enimmillään 564-724%, eli rautalangasta väännettynä Mercatorin projektiossa Suomen pohjoisimpien alueiden pinta-alat ovat n. 5-7 kertaa suurempia kuin Lambertin projektiossa. Pienimmät vääristymät ovat tietenkin eteläisimmässä Suomessa jossa vääristymä on vähimmillään ”vain” miltei kolminkertainen.

Karttani on esitetty Lambertin projektiossa, koska se on oikeapintainen projektio (lähde: Spatial Reference), ja pinta-aloja tarkastellessa tärkeää on visualisoida kartta oikeapintaisena.

Kuva 2: Gauss-Laborde Reunionprojektion pinta-alavääristymät verrattuna Lambertin projektioon. Vääristymät näkyvät luode-kaakko suuntaisina osioina, joista suurin vääristymä on Lounais-Suomessa.

Toisen kartan (Kuva 2) projektioksi valitsin Gauss-Laborde Reunion poikittaisen Mercatorin projektion ilman mitään erityisempiä perusteita. Tavoitteenani oli luoda kartta, jossa vääristymät näkyvät visualisoituna selkeästi. Projektiota käytetään yleensä eteläisellä pallonpuoliskolla, Intian valtamerellä sijaitsevan La Reunionin saaren kartoissa, joten Suomen karttaprojektiona se tuskin on paras mahdollinen. Kuitenkin vääristymät ovat yllättävän pienet: suurimmillaankin vain 9%! Projektio tosiaan on poikittainen Mercatorin projektio, ja usein koko Suomen valtiota kuuvaavissa kartoissa käytettävä ETRS-TM35FIN -projektio on sekin poikittaiseen Mercatorin projektioon perustuva (lähde: Eino Uikkanen). Vääristymän vähyys saattaisi siis nopeasti pääteltynä johtua siitä.

Molemmat karttani ovat omasta mielestäni visuaalisesti hyvin selkeitä ja informatiivisia. Löytyy pohjoisnuolet, mittakaavat ja legendat. En halunnut ilmoittaa kartassa sen aihetta, sillä koin informaation tuomisen selkeästi esiin otsikkomuodossa ilman predikaattia vaikeaksi. Päätin siis kertoa kuvateksteissä tarkemmin ja selvemmin virkemuodossa, mitä kartta kuvaa.

En töhönä muistanut, miten internet-sivustolta haettuun lähteeseen viitataan, joten kävin katsomassa – oletettavasti – oikeaoppisen viittaustavan Lyyra Furun blogista. <3

Oispa muuten hei kiva jos aina tuntus näin helpolta tämä GIS. Näiden harjoitusten yhteydessä tuli niin monta kertaa toistettua samoja asioita, niin siinähän sitä oppii, koska kuulemma joku joskus on väitti, että harjoitus tekee mestarin.

 

Lukemisiin,

-Varpu

 

Lähteet:

Eino Uikkanen (28.10.2017). Suomalaiset koordinaatistot.  http://www.kolumbus.fi/eino.uikkanen/geodocs/kkjgps.htm (Luettu 24.1.2018)

Furu, Lyyra. 1. Kurssikerta: QGIS-ohjelman käyttöönotto (18.1.2018)  https://blogs.helsinki.fi/fufufu/2018/01/18/moikka-maailma/  (Luettu 24.1.2018)

Spatial reference (2007). Epsg projection 3035 – etrs89 / etrs-laea.  http://spatialreference.org/ref/epsg/etrs89-etrs-laea/ (Luettu 24.1.2018)

 

Yksi vastaus artikkeliin “Projektiovertailua”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *