Verta ja hikeä, mutta ei kyyneleitä! (…vielä)

Fiksuna tyttönä lähdin nauttimaan Rukatunturin lumisista maisemista juuri sen kurssikerran aikaan, kun annetut itsenäistyöt olivat kaikkein haastavimmat, ja niitä oli huomattavasti aiempaa enemmän. Tein siis kaikki kurssikerran työt sekä osan annetuista itsenäistöistä kaikki itsenäisesti. Tulipahan treenattua.

Tällä hetkellä koen hallitsevani QGIS:in perusominaisuudet melko hyvin. Joitain toimintoja, kuten Spatial Query tai Join attributes by location, tulee toisteltua joissain tehtävissä hyvinkin paljon – joskus tarvittua huomattavasti enemmän, kun QGIS ei suostu pyyntöjä ensimmäisellä eikä välttämättä viidennelläkään kerralla toteuttamaan. Olen alkanut myös ymmärtää, miksi joitain toimintoja tehdään, eli uskon pystyväni käyttämään tutuimpia toimintoja jatkossakin.

Kuitenkin, vaikka tietäisin tarkalleen miten ja miksi joitain työkaluja käytetään, koen silti olevani pulassa, kun näitä työkaluja täytyy soveltaa. Aikaisempien kurssikertojen yhteydessä koin pärjääväni hyvin, sillä yksityiskohtaiset ohjeet olivat saatavillani kohta kodalta. Jotkut tämän kurssikerran itsenäistehtävistä puolestaan aiheuttivat minulle suurta päänvaivaa, sillä en osannut soveltaa oikeita työkaluja ratkaistakseni ongelman.

 

Aluksi harjoittelin itsenäisesti kurssikerralla tehtyjä bufferointianalyyseja, jotka koin helpoiksi ja kivoiksi, jee. Voin siis uskoa osaavani käyttää  bufferointityökalua jatkossakin, sillä sen käyttö onnistui itsenäistehtävissäkin – ainakin lopulta, kun ystävieni Vivin ja Olivian avulla tajusin rastittaa ”Dissolve result” -ruudun, enkä enää saanut epämääräisen suuria asukasmääriä bufferialueille.

Itsenäistehtävissä tuntui olevan hieman epäselvyyttä siinä, pitikö tehtävät suorittaa käyttämällä Vantaan väestöaineistoa, vai koko pääkaupunkiseudun väestöaineistoa, jota oltiin käytetty aikaisemmilla kurssikerroilla. Itse toteutin tehtävät Vantaan väestöaineistoa käyttäen. Hätäännyin tietysti ensin vertaillessani omia tuloksiani Matin tuloksiin, kunnes huomasin hänen tuloksissaan olevan kouluikäisiä reilusti enemmän kuin minulla, joten hän oli käyttänyt koko pääkaupunkiseudun väestöä. Luultavasti näin oli tarkoituskin tehdä, sillä jotkut aineistoista olivat koko pääkaupunkiseudun laajuisia. Sain kuitenkin omasta mielestäni melko järkeviä tuloksia pelkän Vantaan alueelta, ja luulin suurimmaksi osaksi ymmärtäväni tekemääni, mikä tässä oletettavasti oli se pääasia.

Kuva 1: Itsenäistehtävistä saadut tulokset. *** Vastauksia ei löytynyt, koska epäonnistuin.

Kaikkein eniten päänvaivaa tuotti tehtävässä 2 ulkomaalaisten osuuksien selvittämien eri alueilla. Yritin löytää vastauksia ”Spatial query” -toiminnolla sekä ”Join attributes by location” -toiminnolla, laskien eri vaiheissa eri prosenttiosuuksia, ja kokeillen muuttujia eri päin, mutta mikään ei toiminut. Paras tuntemani GIS-velho Eemil, sekä alansa osaava GIS-memeilijä Eveliina yrittivät minua parhaansa mukaan auttaa, emme yhdessäkään saaneet QGIS:iä toimimaan halutusti. Molemmat olivat saaneet näihin kysymyksiin vastaukset- joskin toisistaan poikkeavat – joten apu tuli luotettavista lähteistä. Kevensin aineistoja lähes mitättömiksi (attribuuttitaulussa oli tosiaan näkyvissä vain yksi sarake tietoa), muttei QGIS jaksanut niitä käsitellä. Siispä skippasin QGIS:in ansaitsemattomat kyynelet ja jatkoin seuraavaan tehtävään. ¯\_(ツ)_/¯

Helpoin itsenäistehtävä oli omasta mielestäni tehtävä 3. Yhteistyö QGIS:n kanssa sujui vaivatta, ja suurin osa käytetyistä työkaluista oli jo aiemmista tehtävistä tuttuja. Jonkin verran tietysti piti myös ajatella, mitä työkalua kannattaa missäkin ongelmassa käyttää, mutta ei tästä sentään päänsärkyä tai kyyneliä seurannut.

 

Tiivistettynä siis:

Mitä luulen osaavani:

  • Spatial Query
  • Join attributes by location
    • Näiden eroa pitää tosin välillä kerrata
  • Properties (styles ynnä muut helpot ja kivat)
    • Tosin tässäkin varmasti monia työkaluja, joita en ole vielä käyttänyt, ja joiden olemassaolosta en edes tiedä
  • Vektori- ja rasteriaineistojen tuominen QGIS:iin
  • Toggle editing
  • Create a new shapefile layer
  • Print composer
    • Mittakaavan, legendan ja pohjoisnuolen taiteilut sekä kartan muokkaaminen esitettävään muotoon hoituisivat vaikka unissaan
  • Select features by expression
    • välillä hatarasti osaan ja muistan hyödyntää
  • Statistics panel
  • Datan keventäminen
    • Save as > save only selected features
    • Tämän oivalsin itseasiassa juuri tämän kurssikerran yhteydessä
      • Tuli hyvä mieli kun tajusin!

 

Missä olen toivoton:

  • Plugins
    • Mitä?
  • Raster toolbar
    • Mitä juttuja?
  • Vector toolbar
    • Hei täällä on toi ”Join attributes by location”!
    • Kaikki muut: nope.
  • Add delimited text layer
    • Pärjään jokseenkin, mutta harjoitusta tässä vielä vaaditaan
  • Kaikki edellä mainitsemattomat QGIS:in työkalut

 

Mut hei suuntahan on kuulemma vaan ylöspäin!

Nähellään,

-Sadvarpu

 

Lähteet:

Becker, Eemil. Homma rupee sujumaan… (19.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/beemil/2018/02/19/homma-rupee-sujumaan/ (Luettu 26.2.2018)

Halme, Olivia. Kurssikerta 5: Tyyntä ennen myrskyä (25.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/halmeoli/2018/02/25/kurssikerta-5-tyynta-ennen-myrskya/ (Luettu 26.2.2018)

Moisala, Matti. 5. Viisi QGIS -tähtee (21.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/moisalam/2018/02/21/5/ (Luettu 26.2.2018)

Sirola, Eveliina. Kurssikerta 5: Itsenäistymisen aika – kääk! (24.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/evsirola/2018/02/24/kurssikerta-5-itsenaistymisen-aika-kaak/ (Luettu 26.2.2018)

Tarkka, Vivi. https://blogs.helsinki.fi/vivitark/ (Luettu 26.2.2018)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *