Kuukausi: maaliskuu 2018

Hei vitsit, päihitin GEM1 -kurssin! Loppua kohden me löydettiin QGIS:n kanssa jonkinlainen sopusointu, ja joku voisi väittää yhteistyön sujuvan. Tietysti taustalla on vielä jonkin verran keskinäistä kärhämää, mutta alkujärkytyksestä on selvitty kunnialla.

Viimeisen kurssikerran tehtävänanto oli minulle onnekas sattuma. Olin nimittäin muutamaa viikkoa aiemmin inspiroitunut eräästä internetin ihmeestä, ja mietiskelin kuinka aihetta voisi havainnollistaa kartalla.

Helmikuisen Floridan Stoneman Douglas High Schoolin ampumavälikohtauksen jälkeen sosiaalisessa mediassa käytiin kuumana Yhdysvaltojen aselaeista. Toiset rukoilivat uhrien omaisten puolesta, toiset etsivät syyllisiä. Eräs Twitterin käyttäjä* oli tuonut esille ajatuksen siitä, kuinka syy kouluampumisiin löytyy Yhdysvaltojen aborttilaista. Yhdysvalloissa lait vaihtelevat osavaltioittain, mutta Guttmacher Instituutin mukaan pääasiassa abortin saa toteuttaa 20. raskausviikkoon saakka tai viimeistään ennen kuin sikiö on elinkelpoinen. Twiittaaja oli sitä mieltä, että kouluammunnat ovat Jumalan langettama rangaistus ihmiskunnalle sen seurauksena, että raskauden keskeytys on laissa sallittua.

Hämmennyin, miltei suivaannuin, tästä mielenilmauksesta. Ajattelin, että ilmiöiden korrelaatiota – tai pikemminkin sen puutetta – voisi havainnollistaa kartalla, jossa molemmat tekijät näkyvät Yhdysvaltojen eri osavaltioiden alueilla. Datan etsiminen oli melko yksinkertaista, sillä tiesin tarkalleen mitä tarvitsen. Kouluammuntadataa löytyi kuitenkin melko vähän tai ei ollenkaan, mutta viimeisenä oljenkortenani käytin hyödyksi Wikipediasta löytyvää listaa. Siitä muokkasin itselleni käyttökelpoisen aineiston, jonka siirsin QGIS:iin. Myös suurkaupunkidatan löytyminen oli mutkan takana, sillä jouduin viemään sen ensin ArcGIS:iin, jossa tallensin sen shapefilena QGIS:n käytettäväksi.

Datan muokkaamisessa esiintyi jonkin verran ongelmia, mutta onneksi aina yhtä luotettava GIS-velho Eemil oli paikalla vaikeimpien tilanteiden tullen. Ylistystä ja kunniaa hänelle siitä.

Kuvassa 1 on koropleettikarttana havainnollistettu aborttien määrä suhteutettuna tuhatta hedelmällisessä iässä olevaa naista kohti. Suurimmillaan tase on New Yorkin osavaltiossa, ja muutamassa muussa pienemmässä itärannikon osavaltiossa. Lisäksi tähdillä on merkitty Yhdysvaltojen suurimmat kaupungit.

Kartan avulla voisi todeta, ettei aborttien määrällä ja kouluammunnoilla ole selvää yhteyttä. Kouluammuntoja esiintyy ympäri valtiota, joskin pohjoisimmissa osavaltioissa niitä on hyvin vähän ja puolestaan suurkaupungeissa keskimääräistä enemmän. Tämä tietysti ei ole yllätys, sillä suurkaupungeissa ihmisiäkin on enemmän, ja rikollisuutta esiintyy suurkaupungeissa muutenkin enemmän kuin harvaan asutuilla alueilla.

Kiinnostavaa on huomata, että kouluammuntoja on 1970-luvulta lähtien tapahtunut huomattavasti tiheämmin maan itäisissä osavaltioissa. Tätä selittää ymmärrettävästi se, että asutus on maan isäpoliskolla paljon tiheämpää, kuten Salla-Sofian kartoista voi huomata. Myös aborttien suhteellinen määrä on korkeampi niissä osavaltioissa, joissa asutus on tiheää, kuten juuri New Yorkissa ja Kaliforniassa.

Osavaltioissa, kuten Indianassa, Etelä-Carolinassa ja Mississippissä aborttien suhteellinen määrä on hyvin alhainen. Näissä osavaltioissa kuitenkin kartalla näkyy tapahtuneen useita kouluammuntoja aborttilain hyväksymisen, eli vuoden 1973, jälkeen. Täytyy kuitenkin myöntää, että osavaltioissa, joissa aborttien suteellinen määrä on melko korkea, on myös kouluammuntatapauksia sattunut melko paljon. Tässä tapauksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että Illinoisissa sijaitsee maan väkivaltaisin kaupunki Chicago, Kaliforniassa ja New Yorkissa kouluammunnat ovat keskittyneet metropoleihin, ja Floridassa useiden eri etnisten ryhmien yhteiselo ei aina ole kaikkein sopuisinta.

Uskallan täten todistettavasti väittää, että abortit eivät ole pääsyy Yhdysvaltojen kouluammuntojen valitettavaan yleisyyteen.

Pahoittelut kaikille, joita tämä teksti loukkasi.

 

Silleen ihan itsensä voittanut fiilis.

-Varpu

 

*Mainitun Twitterin käyttäjän nimeä tai käyttäjätunnusta ei mainita tämän yksityisyyden vuoksi.

 

Lähteet:

Becker, Eemil. Meemilin blogi. https://blogs.helsinki.fi/beemil/

Guttmacher Institute. An Overview of Abortion Laws (20.3. 2018) https://www.guttmacher.org/state-policy/explore/overview-abortion-laws (Luettu 27.3.2018)

Guttmacher Institute. Data Center. (2018) https://data.guttmacher.org/states/table?state=US+AL+AK+AZ+AR+CA+CO+CT+DE+DC+FL+GA+HI+ID+IL+IN+IA+KS+KY+LA+ME+MD+MA+MI+MN+MS+MO+MT+NE+NV+NH+NJ+NM+NY+NC+ND+OH+OK+OR+PA+RI+SC+SD+TN+TX+UT+VT+VA+WA+WV+WI+WY&topics=66+68+69+65+57+76+86+87+88+89+90+151+152+153+160+156+161&dataset=data (Luettu 26.2.2018)

Esri, Department of Commerce, Census Bureau. (Päivitetty 5.2.2018) http://www.arcgis.com/home/item.html?id=4e02a13f5ec6412bb56bd8d3dadd59dd (Luettu 27.2.2018)

Leppiniemi, Salla-Sofia. Seitsemäs kurssikerta: oman kartan tuottaminen (4.3.2018) https://blogs.helsinki.fi/lepsalla/2018/03/04/seitsemas-kurssikerta-oman-kartan-tuottaminen/ (Luettu 27.3.2018)

Natural Earth. Downloads (2018) http://www.naturalearthdata.com/downloads/ (Luettu 27.2.2018)

Wikipedia. List of School Shootings in the USA (Muokattu 25.3.2018) https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_school_shootings_in_the_United_States (Luettu 27.2.2018)

Kuudennen kurssikerran itsenäistehtävässä hyödynsimme pistedataa eri hasardeista. Itse valitsin maanjäristykset ja tulivuoret, sillä niitä pystyisi yhdistämään opetuksessa ilmiöiden syntymekanismien perusteella. Sekä maanjäristyksiä että kerrostulivuoria esiintyy erityisesti litosfäärilaattojen törmäysvyöhykkeillä. Kilpitulivuoria esiintyy enemmän kuumien pisteiden kohdalla ja litosfäärilaattojen erkanemisvyöhykkeellä, joten niillä ei ole yhtä selkeää alueellista yhteyttä voimakkaiden maanjäristysten kanssa. Selkeyden vuoksi visualisoin maanjäristykset kahdella kartalla (kuvat 1 ja 2).

Kuvassa 1 on visualisoituna 7,5-8 magnitudin maanjäristykset vuoden 1950 jälkeen. Kuvassa 2 puolestaan näkyvät suurimmat mitatut maanjäristykset, eli 8-9,1 magnitudin järistykset. Yli 7,5 magnitudin maanjäristyksiä on suhteellisesti melko vähän. Kuten Aaken maanjäristyksiä kuvaavasta kartasta huomataan, on 6-7,4 magnitudin maanjäristyksiä maapallolla moninkertaisesti voimakkaisiin, yli 7,5 magnitudin järistyksiin verrattuna. Omilla kartoillanikin olisi ollut hyvä esittää maanjäristykset 6 magnitudista ylöspäin, sillä varsinkin kehittyvissä maissa, joissa infrastruktuuri on heikkoa, nekin aiheuttavat jo valtavaa tuhoa.

Näitä karttoja (kuvat 1 ja 2) voisi hyödyntää maantieteen opetuksessa sekä peruskouluikäisille että lukiolaisille. Karttojen avulla voisi esim. esittää kysymyksen laattatektoniikasta ja maanjäristysten synnystä. Kuvan 2 kartasta voisi olla hyötyä soveltavammissa tehtävistä esim. lukiolaisille. Oppilaat voisivat perehtyä tietyn valtion tai alueen haavoittuvuuteen erittäin voimakkaiden maanjäristysten sattuessa. Vaihtoehtoisesti erittäin suuria maanjäristyksiä voisi tarkastella hasardina ja pohtia niiden globaaleja vaikutuksia.

 

Maanjäristyskarttojen rinnalla voisi opetuksessa käyttää näitä karttoja kerrostulivuorista Tyynenmeren tulirenkaan alueella (kuvat 3 ja 4). Olen kuitenkin sitä mieltä, että opetuksessa kokonaiskuvan saamiseksi olisi hyvä esittää tulivuoret maailmankartalla, kuten Miika on kartallaan tehnyt. Omia karttojani voisi kuitenkin hyödyntää erityisesti tulirenkaan alueen tulivuorten alueellisessa tarkastelussa. Kuvassa 5 on WGN9 -uutisten esittämä kartta Tyynenmeren tulirenkaasta. Tällä kartalla tulirengas näkyy kokonaisena, toisin kuin omissa kartoissani. Karttaa voisi hyödyntää apuvälineenä tulirenkaan alueeseen liittyvissä tehtävissä. Kartassa näkyvät myös Tyynenmeren alueen litosfäärilaattojen rajat, mikä voisi auttaa oppilaita hahmottamaan maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten syntymekanismeja.

Kuvan Japanin maanjäristyksen ja tsunamin tuhoista (kuva 6) voisi yhdistää moneenlaiseen eri tehtävään. Lukiolaiset voisivat kuvan ja karttojen avulla vertailla maanjäristysten tuhojen laajuutta eri näkökulmista teollisuusmaissa ja kehittyvissä maissa. Kuva toisi esiin myös maanjäristyksistä aiheutuvien tsunamien tuhot, mikä on tärkeä huomio maanjäristysten kokonaisvaikutuksia pohtiessa. Juuri Japani voisi olla hyvä alue seismisyyden ja vulkanismin tarkasteluun, sillä asutus on tiheää aktiivisesta vulkanismista ja seismisyydestä huolimatta. Oppilaan olisi hyvä kiinnittää tässä huomiota myös Japanin keinoihin varautua riskeihin.

 

Hei, tää oli hauska tehtävä! Karttojen tekeminen oli helppoa, ja niiden vertailu toisten karttoihin ja ulkoiseen aineistoon oli miltei valaiseva kokemus.

Loppu häämöttää!

-Varpu

 

Lähteet:

Kastarinen, Miika. GEM 1 – Kurssikerta 6 (27.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/miikakas/2018/02/27/gem-1-kurssikerta-6/ (Luettu 22.3.2018)

Laine, Aake. Olisiko musta opettajaksi? (5.3.2018) https://blogs.helsinki.fi/aake/2018/03/05/olisiko-musta-opettajaksi/ (Luettu 21.3.2018)

Prettejohn.net. Japan Tohoku 2011 Eartquake/Tsunami Case Study (23.1.2012) http://prettejohn.net/2012/01/japan-tohoku-2011-earthquaketsunami-case-study/ (Luettu 26.3.2018)

WGN9. Magnitude 6.1 earthquake hits off coast of Japan (20.9.2017) http://wgntv.com/2017/09/20/magnitude-6-1-earthquake-hits-off-coast-of-japan/ (Luettu 26.3.2018)