Ensikokemus QGIS-ohjelmistosta oli samanlainen kuin monesta muustakin ammattiohjelmistosta. Ruutu täynnä erilaisia pieniä kuvakkeita joista ei saa aluksi itse tutkimalla mitään selvää mitä niillä voi tehdä. Kuvankäsittelyohjelma on ehkä lähinnä tätä käyttöliittymäkokemusta mutta toki QGIS:in toiminnot ovat erilaisia. Kuitenkin hyvin nopeasti kuvakkeista alkoi saada selkoa ja teimme luennon aikana luennoitsijan esimerkkiä seuraamalla omat koropleettikartat (ensimmäinen opittu uusi termi maantieteestä!) Itämeren typpipäästöistä.
Tulostetta suunnitellessa tuli muutamia teknisiä haasteita mutta sain ne selvitettyä ja tulosteesta tuli juuri sellainen kuin halusin. Näin pienenä kuvana ainoaksi harmittavaksi asiaksi jäi järvien ääriviivojen sumppuuntuminen mustiksi parviksi.
Sitten ryhdyin etsimään netistä aineistoja joita olisi mielenkiintoista tutkia kuntakohtaisesti kartalla. Päätin tehdä tehtävän vaikeustasolla 2. Halusin löytää jotain peruskoululaisiin liittyvää joka olisi valmiiksi .csv-muodossa. Sivustolta avoindata.fi löytyikin useita vaihtoehtoja ja lopulta päädyin Yleisradion julkaisemaan aineistoon, joka kertoo kuinka moni kunnan oppilaista joutuu opiskelemaan väistötiloissa syyslukukaudella 2018. (Yleisradio 2018) Kiinnostukseni heräsi koska en ollut lukenut aiheesta mitään lehdistä ja halusin itsekin tietää onko väistötiloissa opiskelu yleistä koko maan tasolla.
Aineiston liittäminen kuntapohjaan aiheutti ongelmia koska aineistossa oli vain kuntien nimet, eikä yhdistäminen niiden perusteella onnistunut kunnolla vaikka molemmat aineistot olivat merkitty käyttävän UTF-8 merkitstöä. Virheitä tapahtui silti esimerkiksi ääkkösen kohdalla. Aluksi liitetyt aineistot näyttivät tältä, eli monia kuntia jäi puuttumaan:
Yritin muokata aineistoa eri tavoin ja lopulta löysin Sanna Jantusen blogista idean, että voisi yrittää yhdistää tietoja kuntanumerolla. (Jantunen 2021) Aineistossani ei sellaista numeroa tosin ollut, joten etsin ensin käsiini toisen valmiiksi .csv-muodossa olevan aineiston joka sisälsi kuntanumerot. (Digi- ja väestötietovirasto 2021) Liitin tämän ensin väistötila-aineistoon kuntien nimien perusteella ja nyt ääkkösongelmaa ei tullut kun molemmat tiedostot olivat .csv-muodossa. Sitten täytyi vielä tehdä kuntapohjaan uusi kenttä jossa kuntanumero olisi tekstin sijaan kokonaislukuna ja lopulta liittäminen onnistui. Tässä blogissa ei ollut tarkoitus avata tarkemmin teknisiä vaikeuksia mutta toivon että tästä voisi olla toisille apua, kuten minulle oli Sannan kirjoituksesta!
Lopullinen kartta näyttää tältä:
Peruskoululaiset väistötiloissa syksyllä 2018
Kaikista kunnista ei ollut tietoa väistötiloista, mutta suurimmasta osasta kuitenkin oli. Päädyin esittämään asian osuuksina, koska ymmärsin luennolla että tarkkoja lukumääriä ei saa esittää. Tähän täytyy vielä kysyä tarkennusta myöhemmin, että miksi näin on ja mitä tilanteita tämä ohje koskee.
Joissain kunnissa oli alle 10hlö väistötiloissa, jolloin osuuttakaan ei pystynyt laskemaan, joten nämä kunnat jätin harmaaksi. Valitsin kategorioiden rajat aluksi ohjelman älykkäällä toiminnolla ja muokkasin niitä vielä itse. Rajoja valitessa yritin tehdä kartasta mahdollisimman informatiivisen ja ajattelin että tärkeintä on nähdä missä kunnassa ei ole ketään väistötiloissa. Lisäksi halusin että näkyisi selvästi jos yli puolet tai kaikki oppilaat ovat väistötiloissa (55.8% valikoitui rajaksi jotta toisiaan hyvin lähellä olevat arvot pysyisivät samassa kategoriassa). Joissain pienissä kunnissa voi olla vain muutama koulu, ehkä jopa vain yksi, joten minusta on hälyttävä merkki jos kunnalla on yli puolet oppilaista väistötiloissa. Tiheästi asutuilla alueilla puolestaan on varmasti aina jonkin koulun oppilaat väistötiloissa, minkä vuoksi 0-5% luokitus toimii hyvin indikaattorina että väistötila-asiat ovat kunnassa melko hyvällä tolalla. Toisaalta kiinnostavaa olisi myös nähdä aineisto kouluista, joissa epäillään sisätilaongelmia mutta väistötiloja ei ole saatu tai haluttu ottaa käyttöön! Samoin olisi mielenkiintoista nähdä tämä sama aineisto päivitettynä vaikka vuodelta 2020.
Kun sain tulokset kartalle, olin yllättynyt siitä kuinka paljon oppilaita onkaan väistötiloissa. Mielestäni kartta näyttää aika hyvin sen, missä kunnissa tilanne on vakava ja selkeästi sen missä tilanne on hyvä. Tiheämmin asutuilla alueilla joutuu tosin suhteuttamaan prosenttilukuja siihen että pohtii samalla montako koulua alueella on. Esimerkiksi olisi minusta paljon huolestuttavampaa jos kunnan 30 koulurakennuksesta 10 on poissa käytöstä kuin että kunnan 3 koulusta yksi on poissa käytöstä. Eli kartan tarkastelu voi olla vaikeaa sellaiselle joka ei tunne Suomen väestöjakaumaa lainkaan.
Viikon uudet opit
QGIS-ohjelmiston käytöstä opin paljon uusia asioita, koska käyttökerta oli ensimmäinen. Huomasin myös että kun pari päivää oli kulunut luennosta, olin jo ehtinyt unohtaa osan asioista ja sain todella kaivella muistia kun aloin tehdä varsinaista viikon tehtävää. Viikon suurin oivallus oli varmastikin se, että miten tietoja kannattaa muuttaa ja yhdistää jotta tulos on järkevä.
Tällä viikolla sain myös paljon ajatella sitä, mitä haluaisin oikeastaan teemakartalla kertoa ja miten asiat kannattaisi esittää. Tässä aihealueessa minulla on vielä valtavasti opittavaa, koska en ole työskennellyt sen paremmin karttojen kuin tilastotieteenkään parissa tätä ennen juurikaan. Ensi kerralla ehkä koetan valita karttaan aiheen joka on selkeämpi esittää osuuksina kartalla ja on lopuksi vielä informatiivisempi.
Tapani etsiä tietoa on kokeileva. En lukenut kertaakaan QGIS:in ohjeita tai googlannut, vaan sinnikkäästi etsin ohjelmistosta toimintoja, joita toivoin sieltä löytyvän. Matkan varrella löysin myös useita toimintoja joista voi olla hyötyä tulevaisuudessa. Join-toiminto tuntui hankalalta kun on tottunut toimimaan tietokantojen kanssa tietokannan tasolla eikä ohjelmiston välityksellä. Tuntui kuin kädet olisi sidottuna. Toivoisin jatkossa löytäväni jonkin reitin koskea suoraan tietokantaan tai sitten oppivani ymmärtämään vielä paremmin ohjelmiston logiikkaa.
Lähteet:
Digi- ja väestötietovirasto 2021. Kuntaluettelo. Haettu 19.1.2021 osoitteesta https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/kuntaluettelo
Jantunen, Sanna (2021). Sannan blogi. Haettu 19.1.2021 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/smjantun/
Yleisradio (2018). Väistötiloissa opiskelevat peruskoululaiset syyslukukaudella 2018. Haettu 19.1.2021 osoitteesta https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/vaistotiloissa-opiskelevat-peruskoululaiset-syksy-2018