Teemakartan tulkintaa (vk 3)

Harjoittelimme erilaisten aineistojen liittämistä toisiinsa ja taistelimme hieman teknisten ongelmien kanssa. Tällä kertaa tuli selväksi mm. missä välissä kannattaa tallentaa tai luoda uusi tietokantatiedosto, ettei menetä kaikkia uusia tietoja joita on saanut yhdisteltyä.

Tein teemakartan josta näkee valuma-alueittain tulva-indeksit. Valuma-alueet koskee aina tiettyä jokea. Kartasta näkee myös punaisena palkkina mikä on kyseisen alueen järvisyys prosentteina. Mitä korkeampi palkki, sitä suurempi osuus valuma-alueella on järviä. Pisimmät palkit lähentelevät 20 prosenttia. Legendaan en saanut merkittyä järkevästi että mitä prosenttilukua minkäkin kokoinen palkki tarkoittaa. Huomasin joidenkin kurssilaisten käyttäneen palloa palkin sijaan ja saaneet selkeämmän legendan aikaiseksi, esimerkiksi Ville Väisänen (Väisänen 2021) oli tehnyt näin.

En ole maantieteen – vaan tietojenkäsittelytieten  – opiskelija, joten minulle on täysin uutta tällaisten karttojen tulkinta tai pohtiminen että mitä kartta mahtaa kertoa. Yritin jakaa kategoriat fiksusti niin että kartta havainnollistaisi tulvien todennäköisyyttä. Kartasta nähdäänkin että Pohjanmaalla joet ovat melko tulvaherkkiä, samoin kuin lounaisrannikolla. Järvi-Suomessa tilanne on toisin, johtuisiko se sitten siitä että sade- ja sulamisvedet valuvat järviin joita on paljon tarjolla ja ei pääse käymään niin että koko alueen vedet yrittävät mahtua samaan jokeen valuakseen mereen.  Yllättävä havainto oli, että Tornionjoen alueella indeksi on niin alhainen että se jää samaan kategoriaan muiden sisämaan alueiden kanssa. Tai olisi alimmat kategoriat voinut vielä erottaa yhdellä pykälällä niin että Tornionjoen alue olisi erottunut Järvi-Suomesta mutta en nähnyt siinä riittävän painavaa syytä kun luvut olivat kuitenkin niin lähellä toisiaan. Pohdin että onkohan Pohjanmaalla maan muoto keskimäärin sen verran vähemmän viettävää, ettei jokien virtaus ole yhtä voimakas joten tulvan aikaan vesi ei “ehdi” virrata mereen vaan jää tulvimaan herkemmin? Tai johtuuko se siitä että maa on hyvin alavaa joen molemmin puolin? Toisin kuin Tornionjoen vierellä alkaa heti maasto nousta. Vai onko kyseessä koko, niin että isoon Tornionjokeen vaan yksinkertaisesti mahtuu enemmän vettä myös tulva-aikaan. Tai mahdollisesti pidemmän talven ansiosta sulaminen tapahtuu maltillisemmin. Jään odottamaan kanssaopiskelijoiden mietteitä aiheesta.

 

Lähteet:

Väisänen, Ville (2021). Villen GIS-Blogi. Haettu 3.2.2021 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/villvais/

One thought on “Teemakartan tulkintaa (vk 3)”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *