Osaamistason arviointia (vk 5)

Olemme kurssilla tähän mennessä oppineet käyttämään jo melko laajasti erilaisia työkaluja kun ottaa huomioon ettei ohjelma ollut aluksi lainkaan tuttu. Osaisin esimerkiksi tehdä vilkkaasti liikennöidyn tien ympärille 100m suojavyöhykkeen jolta tietäisin olla keräämättä marjoja (Marttaliitto suosittelee) ja jos alueelta olisi vektorimuotoista dataa esimerkiksi asuinrakennuksista, voisin katsoa kuinka monen asunnon kotipihalta ei kannata poimia marjoja.

Olen oppinut tekemään omia tietokantoja piirtämällä viivoja ja pisteitä rasteriaineiston päälle, tekemään laskutoimituksia olemassaolevilla arvoilla, yhdistelemään eri tietokantoja joko intersect-toiminnolla tai vain valitsemalla tiettyjä elementtejä eri kerroksista jos tietoa ei tarvitse pysyvästi yhdistää. Myös karttojen piirtäminen tulostustyökalulla (layout) alkaa sujua nopeammin nykyään. Tähän mennessä mikään työkalu ei ole tuntunut erityisen vaikealle käyttää, mutta tietysti ne joita tarvitsee harvemmin, saattavat unohtua. Esimerkiksi aina ei heti muista minkä nimistä työkalua kannattikaan etsiä työkaluvalikosta. Tänään yritin tehdä Vantaan kuudesta karttalehdestä kokeeksi virtuaalirasteriaineiston mutta se ei onnistunut kovin hyvin vaan kartasta tuli tumma ja melko mahdoton lukea. Tämä on oikeastaan ainoa kohtaamani selvittämätön ongelma kurssin aikana.

Teknisiä haasteita enemmän on tuntunut vaikealta osata tehdä järkevän näköisiä ja informatiivisia karttoja. Aiheen valinta ja sen esittäminen fiksusti on yllättävän vaikeaa. Onneksi kurssilaisilta on saanut myös hyviä vinkkejä näihin kysymyksiin. Esimerkiksi näin jälkikäteen toisten blogeja tutkiessa mm. Rasmuksen hienot visualisoinnit (kurssikerta 3) antoivat lisää ideoita miten jatkossa voisi visualisoida karttoja ja erityisesti ruutuaineistokarttojen vertailu suhteellisten ja absoluuttisten määrien välillä (kurssikerta 4) herätti ajattelemaan miten erilaisia tuloksia voikaan saada riippuen minkä vertailutavan valitsee.

QGIS:in avulla pystyy tutkimaan monenlaisia tietoja, joiden kaikkien ei tarvitse edes olla spatiaalisia. Jos yhdessä tietokannassa on kuntarajat kartalla ja vaikkapa kuntanumerot, niin kuntiin liittyviä muita ei-spatiaalisia tietoja voi yhdistää toisesta tietokannasta kuntanumeron perusteella ja tutkia asioita siten kartalla. Aineistojen käsittelyssä voi kuitenkin tehdä monenlaisia virheitä, jos ei huomaakaan esimerkiksi että on tullut valinneeksi liikaa asioita analyysiinsä tai jos laskutoimitukseen on eksynyt omituisia arvoja (joskus esim -1 tai 999999999 merkitsee sitä ettei tietoa ole) jotka sotkevat kokonaisuuden. Joskus voi myös käyttää vääriä laskutapoja vertailun näkökulmasta. Aineistotkaan eivät ole aina täydellisiä ja puuttuvat arvot täytyisi ottaa myös jotenkin huomioon. Tilastotieteen kurssi olisi hyödyllinen kaikille jotka tekevät analyysejä näillä työkaluilla. QGIS-ohjelman rajoitteista aineistojen käsittelyssä en vielä osaa sanoa tarkemmin, koska tähän mennessä on tuntunut siltä että ohjelma on todella monipuolinen ja en ole keksinyt vielä asiaa jota sillä ei voisi esittää. Toki jotkin käytettävyysratkaisut ovat hieman erikoisia, mutta ne eivät silti estä ohjelman käyttöä vaan hankaloittavat sitä vain.

Tehtävistä saatuja tuloksia

MALMI:
4822 asukasta lentokentästä 2km säteellä
792 asukasta lentokentästä 1km säteellä

HELSINKI-VANTAA:
2235 asukasta 2km säteellä kentästä
65db melualueella asukkaita 17 eli 0,8 prosenttia 2km säteen rajaamasta alueesta
55db tai kovemmalla melualueella asuu 11923 asukasta
26424 Tikkurilan ja lähialueen asukasta melualueella 7km x 1km jos laskeutumissuunta käännetään kaakkosta luoteeseen

ASEMAT:
111765 asuu 500m päässä asemasta eli 2,2%
näistä 72230 on työikäisiä (18-64v) eli 45 %

KOULUT:
Helsingin Yhtenäiskoulun alueella asuu 14 kuusivuotiasta eli oletettavasti he aloittavat koulun seuraavana vuonna
12-14 -vuotiaita alueella on 62, jotka oletetavasti ovat yläasteikäisiä seuraavana vuonna.
159 koululaista alueella eli 8,4% kaikista asukkaista
muunkielisiä on alueella 110 joten heistä kouluikäisiä (8,4%) on noin 9

Lähteet:

Sohlman, Rasmus (2021). Rasmuksen GEM-kurssiblogi. Haettu 16.2.2021 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/sohlrasm/