Soveltuva paikka laskettelukeskukselle (vk6)

Tällä viikolla ei ollut annettu lähtöaineistoja vaan ne piti etsiä itse. Tarkoituksena oli analyysien avulla etsiä laskettelukeskukselle sopiva paikka. Sopivan paikan kriteereitä olivat mm. sijainti teiden ja kaupunkien suhteen, lasketteluun sopiva maaston jyrkkyys ja maaston jyrkkyyden sopivuus parkkipaikalle ja rakennuksille, mieluusti rinteiden lähellä.

Alkukriteerit

Päätin etsiä kilpailevaa laskettelurinnettä Kolille. Kolin rinteet ovat melko jyrkkiä ja pelottavia aloittelijalle ja Loma-Koli on ollut viime aikoina suljettuna, jossa oli helpompia rinteitä aikaisemmin. Päätin siis etsiä erityisesti lapsille ja muille aloittelijoille sopivia pitkähköjä ja loivia rinteitä joista saisi muodostettua perheille kohdennetun matalan kynnyksen laskettelukeskuksen. Keskuksesta tulisi löytymään vihreitä ja sinisiä rinteitä.

Sijaintikriteeriksi otin 80km säteiset bufferit Kolilta, Juuasta, Nurmeksesta, Kuopiosta, Lieksasta ja Joensuusta ja laskin näistä päällekkäisanalyysillä alueen jossa jokainen bufferi leikkaa. Eli näistä Kolin ympäristön asumiskeskittymistä olisi kohtuullinen matka keskukseen. Talvella kulkee jäätie Vuonislahdesta Kolille joten Pielistä ei tarvitse kiertää.

Tein saadusta alueesta polygonin ja latasin paituli-palvelusta alueen korkeusmallit suurpiirteisesti. Leikkasin polygonin avulla turhat alueet korkeusmalleista pois.

Rinnekriteerit

Tein rinnejyrkkyyttä kuvaavan slope-analyysin korkeusmallille ja uudelleenluokittelin mallin siten että se korosti 10-25 asteen jyrkkyiset kohdat. Tämän analyysin avulla oli helppo havaita missä kohtaa ylipäänsä oli rinteitä alueella. Löysin muutaman sopivalta vaikuttavan mäen ja tein uudelleenluokittelun siten että omat asteluokkansa olivat 0-2, 2-5, 5-15, 15-25, 25-45, 45-100 astetta. Erityisen tärkenä negatiivisena kriteerinä pidin 0-2 astetta koska silloin vauhti pysähtynee kokonaan. Muutama potentiaalinen mäki piti hylätä siksi että niissä oli liikaa pysähtymiskohtia.

Sopivan mäen löydyttyä Juuan Siikavaaralta (suurin osa mäestä osui 5-25 asteeseen, kuvassa 1 kirkas vihreä ja sininen) leikkasin korkeusmallia pienemmäksi alueen ympäriltä ja aloin tarkastella sitä tarkemmin.

Kuva1. Jyrkkyydet Siikavaaralla. Violetti 0-2 astetta.

Verrokki – kelpo laskettelukeskus

En ollut varma minkä jyrkkyisessä rinteessä olen itse kokenut aloittelun helpoksi, joten otin verrokiksi Vihdin laskettelukeskuksen ja latasin Paitulista myös Vihdin keskuksen korkeusmallit. Vihdissä helpoin laakea rinne on 220m pitkä 20m korkeuserolla. Jyrkkyys vaihtelee 5 asteesta 10 asteeseen jyrkkyysanalyysin perusteella. Pisimmät Vihdin rinteet ovat noin 400m pitkiä ja korkeutta on 70m ala-asemalta huipulle. Näissä rinteissä jyrkkyys vaihtelee rajusti jopa 30 asteesta 5 asteeseen eivätkä sovi aloittelijalle kovin hyvin.

Mittailin valitsemaani mäkeä – Juuan Pirttilässä sijaitsevaa Siikavaaraa – ja huomasin ilokseni että kaavailemani päärinne oli 400-500m pitkä 70m korkeuserolla, eli melkein kuin Vihdissä, mutta tasaisemmalla jyrkkyydellä joka sopisi aloittelijalle. Lisäksi löysin paikan helpommalle lastenrinteelle, 144m pitkän 16m korkeuserolla olevan tasaisen jyrkkyisen rinteen joka vastasi hyvin Vihdin helppoa rinnettä.

Muut maantieteelliset ominaisuudet

Taustakartan (OpenStreetMap) avulla tarkistin että melkein perille asti kulkee oikea tie, vain pieni pätkä pitäisi tehdä lisää parkkipaikalle. Ojitettu kasvatusmetsä (ilmakuvan ja korkeusaineiston perusteella) tien vieressä olisi sopiva paikka parkkipaikalle. Jyrkkyys oli siinä kauttaaltaan 0-2 astetta. Rinne itsessään on puuston peittämä joten puita täytyisi kaataa paljon.

En halunnut suunnitella rinteitä suoraan etelärinteen auringonpaisteeseen talvien lyhyyden vuoksi, vaan halusin paikat länsi-  ja luoteisrinteeltä ensisijaisesti tai hieman pohjoiseen tai lounaaseen joustaen.

Rinteen yläpäässä oli yksi tasainen kohta johon sopisi hyvin rinnekahvila.

Tarkempi analyysi

Korkeusmallista sain aspect-työkalulla esiin rinteiden rintamasuunnat (kuva2). Tein päällekkäisanalyysin jolla sain näkyviin alueet joissa rinteen jyrkkyys pysyttelee 5-25 asteen välillä ja jotka suuntautuvat välille lounas-pohjoinen. Tämä onnistui uudelleenluokittelemalla halutut aineistot (slope, aspect) arvoilla 1 ja 0 jotka kuvasivat haluttuja ja ei-haluttuja arvoja ja sitten kertomalla tasot keskenään. Tuloksena tuli aineisto jossa arvo 1 kertoo sopivat alueet. Tämä analyysi oikeastaan vain vahvisti ajatustani siitä, mihin olin alunperinkin ajatellut silmämääräisesti sijoittaa rinteitä.

Kuva2. Rinteiden rintamasuunnat (aspect)

Tein korkeusmallin pohjalta myös korkeuskäyrät 2m korkeuseroilla työkalulla contour. Piirsin vektoriviivoina rinteet kartalle analyysien tulosten pohjalta ja myös korkeusmallia tarkastellen, ettei viiva kulkenut korkeuskäyrän suuntaisesti missään kohtaa, vaan pääosin kohtisuoraan korkeuskäyriä kohti. Jouduin yksinkertaistamaan mallia siten että annoin hieman rinteiden suunnalle myöten jotta reiteistä tuli sulavia eivätkä ne orjallisesti seuranneet pikselirajoja ja saattoivat kulkea myös alle 5 asteen jyrkkyisen lyhyen pätkän yli.

Yksi rinne oli kokonaan 5-15 asteen alueella ja loputkin pääosin, mutta rinnekriteerien mukaan ne oli merkittävä siniseksi koska 15-25 asteen alueet olivat 50m leveämpiä eikä niitä voinut kiertää siis järkevästi. (kuva3) Yhden reitin jatkeen piirsin myös alueelle 25-45 astetta, jotta olisi pieni mahdollisuus harjoitella vähän jyrkemmässäkin laskemista. (kuva4)

Parkkipaikan ja rakennusten alustat olivat 0-2 asteen jyrkkyydessä.

Kuva3. Rinteiden jyrkkyydet: violetti 0-2 astetta, kirkas vihreä 5-15, sininen 15-25 ja punainen 25-45 astetta.

Suunnitelma

Lopputuloksena syntyi neljän rinteen laskettelukeskus aloittelijoille. (kuva4, kuva5 ja kuva6)

Kuva4. Rakennussuunnitelma
Kuva5. 3D-malli suunnitelmasta lounaasta päin
Kuva6. 3D-malli suunnitelmasta lännestä päin

Suunnitelman realistisuus

Koska rinteiden pituus, korkeusero ja jyrkkyys -laskelmat muistuttivat niin läheisesti Vihdin laskettelukeskusta, uskaltaisin luvata että rinneprofiilin puolesta paikka voisi oikeastikin toimia laskettelukäytössä. Kuitenkin todellisuudessa lähes jokaista laskettelumäkeä muokataan jonkin verran maa-ainesta siirtämällä ennen kuin profiilit oikeasti toimivat.

Analyysistä jäi kokonaan pois mahdolliset rajoittavat tekijät, kuten suojelualueet tai sopimaton maasto, esim. liian kosteat alueet. Jos analyysiä haluaisi parantaa, täytyisi etsiä aineistot joista selviäisi maaston kosteus ja suojelualeet. Rakentamisen osalta olisi myös hyvä tietää onko peruskallio lähellä yms. Rakennuttajaa saattaisi myös kiinnostaa alueen väestö tai tieverkon kunto.

GIS-taidot

Tehtävä oli huomattavasti vaikeampi kuin aiempina viikkoina, koska lähtöaineistot ja ennen kaikkea tarkasteltava alue piti löytää itse. Kaikista eniten meni aikaa mäen valintaan ennen kuin rinteitä saattoi alkaa tarkemmin edes analysoida. Itse analyysit sujuivat teknisesti ongelmitta. Ainoastaan kone ei meinanut kestää 3D-mallin pyöritystä. Monista opituista asioista oli hyötyä tässä tehtävässä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *