1. Kurssikerta: Tutustumista QGIS:siin

Moikka!

Ensimmäisellä Geoinformatiikan menetelmät 1-kurssikerralla päästiin tekemään koropleettikartta, jonka myötä tutustuttiin, ainakin minulle, täysin vieraaseen QGIS-sovellukseen ja sen toimintoihin. Kartan teko onnistui zoomin välityksellä saatujen ohjeiden avulla yllättävän helposti, eikä suurempia ongelmia alkupaniikin jälkeen tullut vastaan. Tehty kartta (kuva 1) esittää Itämeren rannikkovaltioiden typpipäästöjä.

Kuva 1. Kartta Itämeren rannikkovaltioiden typpipäästöistä

Karttaan oli valittu typpipäästöjä kuvaavan asteikon vaaleimmaksi väriksi valkoinen, jonka myötä Viron saattoi mieltää osaksi merta eikä omaksi valtiokseen. Ongelma kuitenkin ratkesi muuttamalla pienimmän luokan väriä, jolloin kartta on helpommin ymmärrettävissä. Huomasin myöhemmin, että myös järvien sävyä olisi voinut muuttaa, sillä se on melko lähellä HELCOM -merialueen sävyä.

Luennon aikana tehdyn kartan lisäksi täytyi tehdä Suomen kuntajakoa apua käyttäen teemakartta itse valitsemastaan muuttujasta. Valitsin muuttujaksi ruotsinkielisten määrän. Aloin ensin laskemaan ruotsinkielisten prosenttiosuuksia, kunnes huomasin osuuksien olevan jo valmiina attribuuttitaulukossa. Tämä helpotti tekemistä, sillä laskutoimitusten tekeminen ei luonnistunut kovin hyvin. Seuraavaksi ongelmaksi muodostui osuuksien kuvaaminen kartalla. Se kuitenkin selvisi kysymällä kurssikaverilta neuvoa. Karttaan vaadittujen pohjoisnuolen, mittakaavan ja legendan lisääminen ja niiden muokkaaminen kävi myös melko vaivattomasti. Lopulta sain tehtyä kartan (kuva 2), joka kuvaa ruotsinkielisten osuutta suhteutettuna koko kunnan väkimäärään. Lopullinen kartta näyttää hieman laihalta verrattuna kuvan 1 karttaan, mutta se johtunee kartalla esitettävien asioiden määrästä sekä muuttujien erilaisesta jakaumasta.

Kuva 2. Ruotsinkielisten osuudet kunnittain Suomen kartalla

Kuvan 2 kartasta huomataan helposti, että ruotsinkieliset ovat sijoittuneet lähinnä rannikkoalueille, etenkin Vaasan ja Ahvenanmaan seuduille. Jakauma on koko Suomen alueella kuitenkin hyvin epätasainen, sillä suurin osa Suomen kunnista sijoittuu alimpaan luokkaan, joka kuvaa osuuksia 0-19. Tämä voi antaa lukijalle vääristyneen kuvan näiden kuntien ruotsinkielisten määrästä, vaikka toisaalta ilmiö onkin hyvin polarisoitunut. Samasta muuttujasta oli tehnyt blogiinsa kartan myös Alexander Engelhardt. Hän oli käyttänyt hieman erilaista luokkajakoa, jonka myötä hänen kartallaan on muutama kunta vähemmän kaikista pienimmässä luokassa. Tästä huolimatta karttamme näyttävät lähes samalta.

Olen tyytyväinen tekemiini karttoihin, vaikka loppujen lopuksi löysin niistä myös jotain paranneltavaa. Kurssikerran jälkeen jäi vähän epävarma fiilis, mutta harjoitustehtävän tehtyä tuntuu siltä, että olen jo päässyt mukaan QGIS:sin ihmeelliseen maailmaan!

 

Viittaukset:

Alexander Engelhardtin blogi: https://blogs.helsinki.fi/alwengel/ (viitattu 25.1.2021)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *