4. Kurssikerta: Ruudut ja rasterit

Moikka!

Tällä kurssikerralla tutustuttiin ruututeemakarttojen tekoon ja valmisteltiin rasterikarttaa valmiiksi ensi viikon kurssikertaa varten. Luennon aikana luotiin ruututeemakartta ruotsinkielisestä väestöstä pääkaupunkiseudulla, johon voi Lotan blogista käydä tutustumassa. Tällä kertaa päästiin myös käyttämään uusia QGIS:in toimintoja. Kurssikerran aikana aineistojen latautuminen Select by location -toiminnon avulla ei kestänyt kovin kauaa, vaikka siitä varoiteltiin. Toisin oli kuitenkin silloin, kun rupesin myöhemmin tekemään uutta karttaa itsenäisesti.

Laadin ruututeemakartan naisten määrästä pääkaupunkiseudulla. Harjoituksessa tuli luoda ruututeemakarttoja erikokoisilla ruudukoilla. Luennolla tehdyn kartan ruutukoko oli 1km x 1km, ja päätin kokeilla ensin jotain muuta. Ruutukooksi valikoitui 250m x 250m. Kuva 1 esittää siis tällä ruutukoolla tehtyä ruututeemakarttaa. Ruutukoko osoittautui hieman liian pieneksi, sillä ruutuja on melko vaikea erottaa toisistaan. Vertailun vuoksi tein vielä toisen teemakartan (kuva 2), jossa ruutukoko on sama kuin luennon aikana tehdyssä kartassa, eli 1km x 1km. Tältä kartalta ruudut on helpompi erottaa toisistaan, mutta olen silti sitä mieltä, että paras ruutukoko olisi ollut jotain 250m2ja 1000m2 väliltä. Annika olikin tehnyt kartan 500m x 500m ruuduilla, joka mielestäni näytti paremmalta kuin omat ruutuni. Päätin kuitenkin tehtävää varten analysoida kuvan 2 karttaani.

Kuva 1. Naisten määrä pääkaupunkiseudulla esitettynä 250m x 250m ruuduilla.
Kuva 2. Naisten määrä pääkaupunkiseudulla esitettynä 1km x 1km ruuduilla.

Ruudut, jotka ovat kartalla (kuva 2) tummimman liilan sävyisiä ovat ruutuja, joissa naisia on eniten ja vastoin vaaleat ruudut kuvaavat naisten vähäistä määrää. Koska alin luokka ulottuu nollasta 593, saattaa kartta antaa vääränlaisen mielikuvan. Luokkia olisi siis voinut lisätä hieman enemmän, jolloin jokaiseen luokkaan kuuluvat arvot eivät olisi niin laajoja. Erilaisten ruutujen jakautuminen alueelle kulkee pitkälti käsi kädessä kokonaisväestömäärän kanssa: siellä missä on paljon asutusta, on myös paljon naisia ja päinvastoin. Tämän voi huomata, kun vertaa kuvan 2 ja 3 karttoja. Kuvan 3 kartassa on kuvattu 1km x 1km ruuduilla koko väestön määrää. Kummassakin kartassa on lähes, ellei täysin, samanlainen kuvio. Eniten naisia (ja väestöä kokonaisuudessaan) on sijoittunut pääkaupunkiseudun merkittäviin keskuksiin, joita on Helsingissä etenkin kantakaupungin alue, Vantaalla Tikkurila ja Espoossa muun muassa Matinkylä.

Kuva 3. Pääkaupunkiseudun väestö esitettynä 1km x 1km ruudukolla.

Koska ruututeemakartalla jokaisen ruudun pinta-ala on yhtä iso, on kartalla mahdollista esittää absoluuttisia arvoja, eikä niitä tarvitse suhteuttaa esimerkiksi kokonaisväestöön tai pinta-alaan. Koropleettikartalla tällainen ei ole sallittua, vaan arvojen täytyy olla suhteellisia. Koropleettikartalla esitettävä tieto on usein myös yleistävämpää verrattuna ruututeemakarttoihin, joilla on mahdollista esittää yksityiskohtaistakin tietoa, mikä käy ilmi kuvan 1 kartasta. Kartoilta on melko helposti havaittavissa ruutujen väliset erot, mutta esimerkiksi kaupunkien vertailu toisiinsa on vaikeaa, sillä kuntarajoja ei ole nähtävissä. Sanna oli käyttänyt hyväksi Open Streetmapia ja lisännyt myös kuntarajat ruutuaineiston alle. Tämän avulla myös kuntien välinen vertailu on helpompaa.

Kurssikerran lopuksi aloitimme uuden harjoituksen, jossa toimme rasteritiedostoja QGIS:siin, joita yhdisteltiin ja projektiot yhtenäistettiin siten, että kaikki aineistot ovat sidottuna ETRS-TM35FIN -projektioon. Kokeilimme rinnevarjostuksen ja korkeuskäyrin luomista. Lopuksi pääsimme digitoimaan teitä ja taloja karttapohjalle, josta lopputulos on nähtävissä kuvasta 4. Luennon aikana digitoimani tiet olivat poistuneet jatkaessani työtä myöhemmin (olin selvästi unohtanut tallentaa ne), joten sekin täytyi aloittaa kokonaan alusta ja tällä kertaa muistin myös tallentaa. Kun sain digitoitua kaikki talot, huomasin, että kartalle oli tullut muutama virheellinen taloa kuvaava piste, mutta en vielä löytänyt toimintoa, jolla saisin ne poistettua. Karttapohja on nyt kuitenkin valmis seuraavan kurssikerran harjoituksia varten. Saa nähdä mikä meitä odottaa!

Kuva 4. Kuvakaappaus seuraavaa kurssikertaa varten valmistellusta kartasta.

 

Lähteet:

Innanen Annika (2021). https://blogs.helsinki.fi/anninnan/ (viitattu 12.2.2021)

Jantunen Sanna (2021). https://blogs.helsinki.fi/smjantun/ (viitattu 12.2.2021)

Puodinketo Lotta (2021). https://blogs.helsinki.fi/lottapuo/ (viitattu 12.2.2021)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *