5. Kurssikerta: Tilannekatsaus opituista asioista

Moikka!

Tällä luentokerralla harjoiteltiin bufferointia ja erilaisten laskutoimitusten tekemistä. Toimintojen käyttöä harjoiteltiin viime kerralla valmistellulla Pornaisten kartalla. Tehtävänä oli myös kaksi itsenäisharjoitusta, joiden vastaukset tuli lisätä taulukoihin, jotka löytyvät alta. Yritin tehdä tehtävää uima-altaiden määrästä pk-seudulla, mutta jostain syystä en saanut yhdistettyä tarvittavien layereiden tietoja. Huomasin Pinjan kohdanneen todennäköisesti saman ongelman, mutta itse en löytänyt ignore-valintaa, jolla tehtävän olisi saanut suoritettua loppuun, joten päätin vaihtaa koululaisten määrää tutkivien harjoitukseen.

Tehtäviä tehdessä täytyi todella miettiä, minkä työkalun käyttö on tuloksen kannalta järkevin. Tietokantojen (vektori- ja rasteri) lisääminen luonnistuu jo ulkomuistista. Tähän mennessä ollaan opeteltu muutamien työkalujen käyttöä, joita on päästy harjoittelemaan monissa tehtävissä. Helpoimmalta tuntuu atrribuuttitaulukoiden muokkaaminen, lähinnä Field calculator -työkalun avulla. Join attributes by location (summary) on myös ollut käytössä jo muutamia kertoja, ja sen käyttö alkaa olla melko tuttua. Sen käytössä täytyy aina kuitenkin tarkasti miettiä kumpi yhdistettävistä layereista valitaan input layeriksi ja kumpi join layeriksi. Tämän viikon harjoituksissa käytin paljon Select by location -työkalua, jonka avulla oli helppo tutkia muun muassa lentokenttien ympärille piirrettyjen buffereiden sisään jääneiden asukkaiden määrää. Intersection ja Clip työkalujen ero ei ole minulle vielä täysin avautunut, mutta käytin tehtävissä Intersectionia, joka ilmeisesti yhdistää kahden layerin attribuutteja, samalla rajaten tietyn alueen.

Yllä mainittujen työkalujen lisäksi 5. kurssikerralla tuli käytettyä myös muutamia uusia työkaluja, kuten esimerkiksi Buffer -työkalu. Harjoituksissa sitä käytettiin löytämään kohteet, jonkin tietyn kohteen ympärille piirretyn bufferin sisällä. Sitä voitaisiin myös käyttää, kun halutaan rajata alue jonkin kohteen ympäriltä, vaikka ei haluttaisi laskea erillisiä bufferin sisään jääneitä kohteita.

QGIS sisältää suuren määrän erilaisia toimintoja, joiden avulla saa ratkaistua monia ongelmia. Täytyy kuitenkin olla tarpeeksi kattavia aineistoja, jotta analyysit ovat tarpeeksi luotettavia ja toisaalta täytyy myös osata käyttää juuri oikeita toimintoja ja osata lukea sekä esittää tietoja oikein. Kun mietin omaa osaamistani QGIS:sin parissa, huomaan, että olen oppinut jo paljon, mutta vielä on myös paljon hämärän peitossa. On vaikeaa ymmärtää logiikkaa työkalujen takana, enkä kaikkien toimintojen kohdalla ikään kuin ymmärrä miksi olen jotain tekemässä, vaikka tietäisin sen olevan oikea keino ja tiedän sen kertovan oikean vastauksen tai vievän minua lähemmäs oikeaa vastausta. Roosa oli blogissaan maininnut, että vaikka on tunne siitä, että osaa tehdä tarvittavat asiat, on vaikea valita parasta ja helpointa tapaa. Olen täysin samaa mieltä, mutta eiköhän sekin vähitellen avaudu (toivottavasti)!

 

Lähteet:

Harmonen Roosa (2021). https://blogs.helsinki.fi/harmoroo/ (viitattu 18.2.2021)

Pikkarainen Pinja (2021). https://blogs.helsinki.fi/pinjapik/ (viitattu 18.2.2021)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *