6. Kurssikerta: Maanjäristykset kartalla

Moikka!

Kuudennella kurssikerralla päästiin ulkoilemaan ja samalla tutustumaan Epicollect5-sovellukseen. Sen avulla jokainen kurssilainen keräsi sijaintitietoon sidottua dataa lähimaastosta, mikä lopulta yhdistettiin yhdeksi tietokannaksi. Tarkoituksena oli arvioida kaupunkikohteiden viihtyisyyttä. Lopulta pistemäisestä tiedosta tuotettiin interpoloimalla kartta. Kuvassa 1 on esitetty kurssilaisten näkemyksiä kohteiden turvallisuudesta Helsingin kantakaupungin alueella.

Kuva 1. Kurssilaisten turvallisuuden tunnetta kantakaupungin alueella. Punaisella kuvattu turvattomammat kohteet ja sinisellä turvallisemmat.

Luentokerran toisessa harjoituksessa oli tarkoitus tuottaa kolme karttaa pistemäisestä datasta. Kartoista tuli tehdä sellaisia, joita voisi opettajana käyttää tuntiopetuksessa. Dataa löytyi maanjäristyksistä, tulivuorista ja meteoriittien putoamispaikoista, joista itse valitsin maanjäristykset ja tulivuoret.  Data ei tällä kertaa ollut valmiina kurssikansiossa, vaan se täytyi ladata itse eri sivustoilta. Tulivuoria koskevat aineistot latasin NOAA:n ylläpitämältä sivustolta (https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search) ja maanjäristyksien aineistot USGS:n sivustolta (https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/).

Päätin tehdä ensimmäisestä kartasta sellaisen, jossa näkyy kaikki maapallon tulivuoret (kuva 2). Siitä näkee helposti, missä päin maailmaa sijaitsee tulivuoria, ja etenkin Tyynenmeren tulirenkaan alue korostuu. Seuraavalla kartalla (kuva 3) esitin yli 5,5 magnitudin maanjäristykset, jotka ovat tapahtuneet vuosien 1964 ja 2020 välillä. Tämän lisäksi päätin lisätä karttaan tulivuoret, jotka ovat purkautuneet vuoden 1964 jälkeen. Kun tätä karttaa vertaa kuvan 2 karttaan, on huomattavissa, että suurin osa maapallolta löytyvistä tulivuorista ei ole purkautunut vuoden 1964 jälkeen. Kuvan 3 kartassa tulee hyvin esiin maapallon litosfäärilaattojen reunakohdat, mikä kertoo siitä, että eniten maanjäristyksiä tapahtuu juurikin laattojen reunoilla. Roosa mainitsee blogitekstissään, että opetustilanteessa olisi hyvä tutkia myös karttaa litosfäärilaattojen saumakohdista, ja hän on myös tuonut tekstiinsä niistä hyvän kuvan. Olen hänen kanssaan samoilla linjoilla, sillä vaikka maanjäristyksiä kuvaavista kartoista on havaittavissa reunakohtia, on hyvä ymmärtää laattojen reunojen eroja  ja toisaalta tietää myös niiden liikesuuntia.

Kuva 2. Tulivuoret maailmankartalla.
Kuva 3. 1964-2020 tapahtuneet tulivuorenpurkaukset sekä yli 5,5 magnitudin maanjäristykset.

Kuvan 4 kartta esittää maailmankartalla 1964-2020 tapahtuneet yli 7 magnitudin maanjäristykset ja lisäksi myös tässä kartassa on nähtävissä vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret. Kuvia 3 ja 4 verrattaessa huomaa, kuinka paljon vähemmän jälkimmäisellä kartalla on järistyksiä. Enää lähinnä Tyynenmeren tulirenkaan alueelta on huomattavissa litosfäärilaattojen rajakohtia ja esimerkiksi Atlantin keskiselänne ei enää kuvan 3 kartassa tule esiin. Tämä on merkki siitä, että 5,5 magnitudin maanjäristykset ovat paljon yleisempiä kuin yli 7 magnitudin järistykset.

Kuva 4. 1964-2020 tapahtuneet tulivuorenpurkaukset sekä yli 7 magnitudin maanjäristykset.

 

Luomieni karttojen avulla voidaan siis tutkia maanjäristysten sijoittumista globaalisti ja niiden yhteyttä tulivuorten sijaintiin. Maanjäristyksistä opettaessa, olisi mielestäni hyvä myös kertoa järistysten aiheuttamista tuhoista. Euroopan komission sivulta löytyvässä kuvassa on visualisoitu erikokoisia maanjäristyksiä maailmankartalla sekä niistä muutamien aiheuttamia tuhoja. Maanjäristyksiin yhteydessä olevat tsunamit ovat myös hasardi, jota voisi hyvin kartoillani kuvata. Toisessa Euroopan komission julkaisemassa kuvassa tulee esiin muun muassa Euroopan alueen tsunami hasardin todennäköisyys sekä muutamia tapahtuneita tsunameja globaalilla skaalalla.

Kolmiot ovat mielestäni hyviä symboleita kuvaamaan tulivuoria pistemäisenä kartalla. Maanjäristyksille mietin parasta symbolia ja päädyin lopulta tähteen, joka ehkä parhaiten kuvaa järistystä. Jälkeenpäin karttoja katsoessa huomasin, että etenkin kuvan 2 kartassa symbolien väritys voisi olla hieman voimakkaampi. Kartalla esitettävien kohteiden määrä tuotti hieman ongelmia, sillä ne jonkin verran puuroutuivat toisiinsa, etenkin, kun kuvia katsoo blogitekstin lomassa. Näitä seikkoja huomioimatta olen kuitenkin tyytyväinen karttoihini. Yritin vielälopuksi tuottaa kartan interpoloimalla maanjäristysten voimakkuutta maailmankartalla, sillä se tuntui vaikealta luennon harjoitusta tehdessä. En kuitenkaan saanut tehtyä järkevän näköistä karttaa, jossa maanjäristysten hotspotit olisivat erottuneet tarpeeksi hyvin muusta alueesta. Sannan blogista löysin kuitenkin hyvän kartan, jollaista siis itsekin yritin luoda. Hyvä että hän on onnistunut! Ehkä täytyy vielä uudelleen kokeilla interpolointia, jos se myöhemmin vielä onnistuisi uusilla komennoilla.

 

Lähteet:

Earthquakes Global Overview 1 January – 7 June 2020 (2020).Euroopan komissio. 25.2.2021.  https://erccportal.jrc.ec.europa.eu/ercmaps/ECDM_20200608_EQs_Overview.pdf

EUCPM Contribution to the Tsunami Risk Management (2018). Euroopan komissio. 25.2.2021. https://erccportal.jrc.ec.europa.eu/ercmaps/ECDM_20181105_World_Tsunami_Awareness_Day.pdf

Harmonen Roosa (2021). https://blogs.helsinki.fi/harmoroo/ (viitattu 25.2.2021)

Korpi Sanna (2021). https://blogs.helsinki.fi/sakorpi/ (viitattu 25.2.2021)

National Oceanic and Atmospheric Administration. Haettu  24.2.2021 osoitteesta: https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search

United States Geological Survey. Haettu 24.2.2021 osoitteesta: https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *