7. Kurssikerta: Viimeinen harjoitus

Moikka!

Viimeisen kurssikerran ohjelmana oli testailla kurssin aikana oppimaansa harjoituksen parissa. Itse valitsin harjoituksen, jossa tuli luoda kartta tai karttasarja itse etsimistään aineistoista. Aineistojen etsiminen osoittautui vaikeammaksi kuin ajattelin, sillä vapaasti ladattavaa dataa on saatavilla niin hurjat määrät. Ensin täytyi valita alue, jonka tietoja haluan kartalla esittää. Päädyin lopulta Eurooppaan, sillä Eurostatin sivuilta (https://ec.europa.eu/eurostat) löytyi kattavasti aineistoja erilaisista muuttujista. Dataa löytyi lähinnä EU:n ja Schengen-alueen valtioita, joten päätin rajata alueeni niiden perusteella. Valitsin lopulta kolme aineistoa, joista yksi sisälsi tietoa hiilidioksidipäästöistä, toinen pienhiukkasille altistumisesta ja kolmas valtioiden bruttokansantuotteesta, kaikki vuosilta 2018. Lisäksi etsin aineiston valtioiden väkiluvusta, jotta pystyin vertailemaan tilastoja valtioiden välillä ja lopuksi täytyi vielä löytää pohjakartta, jonka latasin myös Eurostatin -sivulta.

Aineistojen siivoaminenkin vei hieman aikaa, sillä taulukoissa oli jonkin verran ylimääräistä tietoa. Sain kuitenkin csv-tiedostot sellaiseen muotoon, että niitä pystyi käyttämään karttojen tekemisessä. Huomasin tässä vaiheessa, että päästöistä ei ollut dataa muutamista valtioista, joten jätin ne pois tutkimusalueeltani. Alueeni kattaa siis EU- ja Schengen-maat lukuunottamatta Sveitsiä, Maltaa ja Liechtensteinia. Koska tutkimani data on vuodelta 2018, on myös Iso-Britannia vielä mukana kartassa. Myös Pinja oli valinnut tutkimusalueekseen Euroopan valtioita, mutta hieman laajemmin kuin minä.

Kuva 1. Hiilidioksidipäästöt ja altistuminen pienhiukkasille vuonna 2018 EU:n jäsenvaltioissa sekä Schengen-alueella (lukuunottamatta Sveitsiä, Maltaa ja Liechtensteinia).

Päätin kuvata samalla kartalla (kuva 1) sekä hiilidioksidipäästöjä ja pienhiukkasilla altistumista. Päästöt oli ilmoitettu tonneina ja suhteutin ne väestön määrään ennen kartalle visualisoimista. Altistumisen pienhiukkasille halusin esittää pylväinä. Pylväiden sijoittaminen oikeisiin kohtiin tuotti hieman ongelmia. Mikään komento ei toiminut täydellisesti niin, että jokainen pylväs olisi sijoittunut valtioiden sisään. Kuvan 1 kartasta huomaakin, että Norjan pylväs on ennemminkin Ruotsin puolella. Myös pylväiden legendan muokkaaminen loi haasteita. Kurssikerralla 3 ei legendan tekeminen onnistunut, mutta tällä kertaa sain siitä hieman paremman ja informatiivisemman.  Toisella kartalla (kuva 2) esitin BKT:n per asukas vuonna 2018. Myös tähän karttaan valitsin samat valtiot kuin aikaisempaan. Löysin Sandran blogista kartan, jossa hän oli esittänyt valtioiden BKT:n Euroopan kartalla. Vertasin karttaa omaani ja vaikka Sandran kartassa on paljon enemmän luokkia, saa kartoilta pitkälti samanlaisen kuvan: on helppo erottaa suuren BKT:n omaavat valtiot pienemmistä.  Huomasin myös, että Sandra oli kartoillaan kuvannut valtiot, joista ei dataa ole löytynyt tietyllä värillä ja ilmoittanut tämän värin legendassa. Koska minullakin oli alueellani valtioita, joilta dataa ei löytynyt olisin voinut tehdä samoin.

Kuva 2. Bruttokansantuote vuonna 2018 EU-valtioissa ja Schengen-alueella (lukuunottamatta Sveitsiä, Maltaa ja Liechtensteinia).

Kun kuvan 1 muuttujia vertailee, huomataan, että päästöillä ja altistumisella pienhiukkasille ei ole suoraa yhteyttä, sillä vaikka esimerkiksi Islannilla on selvästi suurimmat hiilidioksidipäästöt, ei sen altistumista kuvaava pylväs ole kovin iso. Suurin pylväs on Puolalla, jonka päästöt ovat melko suuret mutta ei kuitenkaan edes toiseksi suurimpaan luokkaan kuuluvat. Kun verrataan kuvien yksi ja kaksi karttoja toisiinsa voidaan kuitenkin huomata BKT:n ja hiilidioksidipäästöjen välillä olevan yhteys: valtiot, joilla on suurempi BKT, on pitkälti myös suuremmat hiilidioksidipäästöt. Toisaalta tämä oli odotettavissa, sillä se on melko yleinen tieto.

Nyt on siis viimeinenkin harjoitus tehty ja kurssista selvitty. QGIS on tullut tutummaksi kerta kerralta, vaikka on vielä monia toimintoja, joita ei ole tullut kokeiltua. Selvästi on jotain tullut opittuakin, yllä olevat kartat siitä todisteena. Kiitokset Artulle kurssista!

 

Lähteet:

Eurostat. Air emissions accounts by NACE Rev. 2 activity (2018). Haettu 26.2.2021 osoitteesta: https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/env_ac_ainah_r2/default/table?lang=en.

Eurostat. GDP and main components (output, expenditure and income) (2018). Haettu 25.2.2021 osoitteesta: https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/nama_10_gdp/default/table?lang=en

Eurostat. Population on 1 January by age group and sex (2018). Haettu 25.2.2021 osoitteesta: https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/demo_pjanbroad/default/table?lang=en.

Eurostat. Exposure to air pollution by particulate matter (2018). Haettu 25.2.2021 osoitteesta: https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/sdg_11_50/default/table?lang=en

Eurostat. Countries 2020. Haettu 25.2.2021 osoitteesta: https://ec.europa.eu/eurostat/web/gisco/geodata/reference-data/administrative-units-statistical-units/countries#countries20

Nyström Sandra (2021). https://blogs.helsinki.fi/nystroms/ (viitattu 16.3.2021)

Pikkarainen Pinja (2021). https://blogs.helsinki.fi/pinjapik/ (viitattu 4.3.2021)

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *