Ensimmäisellä harjoitustunnilla tutustuttiin ohjelman käyttöliittymään ja sen perustoimintoihin. Tunnin aikana opeteltiin erityisesti navigoimaan tasojen properties -valikkoa sekä attribuuttitaulukkoa ja Composer -näkymää. Lopputuloksena tuotettiin kartta Itämeren suurimpien typpipäästöjen aiheuttajista.
Viikon harjoitustehtävässä tuotettiin koropleettikartta avoimen(1) lähdekoodin QGIS -ohjelmalla. Päätin keskittyä jo tunnilla opittujen asioiden kertaamiseen ja valitsin siksi käsiteltäväksi kartaksi tunnilla opeteltua muistuttavan. Materiaalina käytin karttaa Suomen kunnista vuodelta 2015, johon oli liitetty perustietoja kunnista. Alun perin ajatukseni oli tuottaa kartta ruotsinkielisen väestön osuudesta koko kunnan väkilukuun nähden. Huomasin kuitenkin, ettei osuuksien esittäminen koko Suomen kartalla ole mielekästä toisistaan voimakkaasti poikkeavien arvojen vuoksi. Lopulta päätin harjoituskartassa kuvata Suomenkielisten osuutta koko kunnan väestöstä. Huomasin nopeasti kertaamiseen tulleen tarpeeseen ja jouduin useasti palaamaan ohjelman peruskäyttöohjeisiin. Huomasin apuna olevan suuresti myös ohjelman virallinen käyttöohje(2), joka lyötyy QGIS:in verkkosivuilta.
Kuvan 1. kartta syntyi jakamalla Suomenkielisten asukkaiden osuus kunnan väestöstä koko kunnan väkiluvulla. Suuri haaste tehtävässä oli hahmottaa attribuuttitaulukosta halutut arvot ja muodostaa niiden pohjalta toimiva lauseke laskuritoiminnolla. Erona tunnin harjoitukseen esimerkkikartassani oli se, että laskutoimituksessa jakajana toimi koko taulukon summan sijasta tapauskohtainen taulukon arvo. Myös attribuuttitaulokon arvoja tarkastellessa huomasin joutuvani miettimään erityisen tarkasti, mitä taulokon arvot merkitsevät. Laskutoimitustyökalun lisäksi sain harjoitusta myös attribuuttitaulukon hallinnassa sekä sen toiminnoissa.
Aineiston luokittelussa ongelmaksi muodostui sen silmää miellyttävä esitys kartalla. Koska ero eri prosenttiluokkien välillä oli aineistossa suuri, totesin käsin luokitellun aineiston visualisoivan sitä hieman valmiita luokittelutapoja miellyttävämmin. Luokittelun pohjana käytin luonnollisia luokkarajoja. Tasasin pienempiä prosenttilukuja sisältäviä luokkia hieman, sillä ne olivat alkuperäisessä luokittelussa turhan suuria. Suurimpien luokkien erot puolestaan ovat myös lopullisessa kartassa erittäin pieniä.
Kuvan kartassa korostuvat tummempana erityisesti Keski-Suomen alueet. Rannikoilla, itärajalla sekä Lapissa puolestaan muiden kuin suomenkielisten asukkaiden osuus kunnan väestöstä on suurempi. Kaikista suurin osuus muunkielisiä on Ahvenanmaalla, jossa ruotsinkielisen väestön määrä ylittää Suomenkielisen. Kuten luokittelusta näkyy, väestö on suurilta osin suomenkielistä.
Apuna toimivat myös muiden kurssilaisten tyylikkäät kartat, esimerkiksi Elisa Ahon(3) harjoituksen 1. kartta 2. eläkeläisten osuudesta kunnittain. Lopullisessa kartassa pyrin panostamaan erityisesti sen visuaaliseen ilmeeseen, esimerkiksi väreihin ja helppolukuisuuteen. Toisaalta karttaa voidaan myös pitää hieman harhaanjohtavana sen värimaailman vuoksi. Luokkarajojen välien pienentyminen prosenttiosuuden kasvaessa saattaa johtaa lukijaa harhaan ja saada osuuksien näyttävän suuremmilta tai pienemmiltä kuin ne todellisuudessa ovat. Toisaalta visuaalisesti suurempi kontrasti luokkien välillä tekee siitä helppolukuisemman.
Koska harjoitustyön tarkoituksena oli opetella ohjelman sujuvaa käyttöä, pyrin myös huomioimaan lopullisen karttakuvan sommittelun. Huomasin erityisesti Composer -näkymän työkalujen käytön kaipaavan vielä harjoitusta. Mielestäni eräät kartan visualisontiin liittyvät toiminnot, kuten legendan elementtien fonttikoon muuttamien sekä kartan kanvakselle sijoittelu on ohjelmalla turhankin haastavaa.
Lähteet:
(1)L. Ahola. Ensikosketus QGIS:iin. https://blogs.helsinki.fi/lauahola/ (luettu 21.3.2019)
(2) QGIS 2.18 User Guide https://docs.qgis.org/2.18/en/docs/user_manual/index.html (luettu 20.1.2019
(3)E. Aho. Harjoitus 1. https://blogs.helsinki.fi/elqaho/ (luettu 20.1.2019)