Kurssikerran 2. harjoituksissa tutustuttiin tarkemmin karttaprojektioihin ja miten projektion valinta vaikuttaa käsiteltävään dataan. Tunnilla harjoiteltiin myös erilaisten valinta- ja mittaustyökalujen käyttöä. Kuten ensimmäisen kurssikerran tehtävissä, myös tämän kerran harjoitusten hallitsemisessa tärkein työkalu on mekaaninen toisto, jotta menetelmät tulisivat varmasti tutuksi. Toistoa tuli kurssikerralla harjoiteltua paljon ja lopussa huomasin jo käyttäväni Composer -valikkoa aikaisempaa sujuvammin. Myös laskutoimitusten pähkäily ja attribuuttitaulukon navigointi alkaa pikku hiljaa tuntua luonnolliselta.
Tehtävänantona oli tällä viikolla verrata Lambertin Equal Area ja Mercatior -projektioiden prosentuaalisen eron kuviota johonkin itse valittuun projektioon. Valitsin verrattavaksi projektioksi Mollweide world -projektion nähdäkseni kuinka koko maailman kattava projektio vääristää Suomen pinta-aloja, joka näkyy karttaparista 1. Yllätyksekseni huomasin projektion näyttävän kuntien pinta-alat lähes oikean kokoisena. Huomattavaa on, että sekä Lambertin että Mollweiden projektiot ovat laadultaan oikeapintaisia (1), eli niiden esittämät pinta alat ovat totuudenmukaisia, kun taas niiden esittämät kulmat sekä pituudet ovat vääristyneitä. Mollweiden projektiosta huomataan voimakasta muotojen vääristymää, mutta pinta-alojen esittämiseen se kuitenkin sopii kuvasta päätellen melko hyvin.
Mercatorin projektio puolestaan on laadultaan oikeakulmainen(1), mikä tarkoittaa sen esittämien kulmien olevan kartalla oikeita, mutta pinta-alojen ja etäisyyksien vääristyvän. Tämä nähdään karttaparista 1. tarkastellessa Mercatorin projektion karttakuvaa. Kuvasta huomataan projektion vääristävän erityisesti Pohjois-Suomen osia, kun taas etelässä pinta-alat vastaavat paremmin todellisuutta. Tämä johtuu Mercatorin projektion projisoinnista, sillä projisointiin käytetty sylinterimalli leikkaa maapallon päiväntasaajan kohdalta. Kauemmaksi päiväntasaajaa mennessä pinta-alat vääristyvät enemmän, mikä nähdään kartalla tasaisena gradienttina. Kun palataan Mollweiden projektion vääristymän karttakuvaan huomataan mielenkiintoinen yksityiskohta: vääristymän gradientti ei ole etelä-pohjoissuunnassa täysin tasainen. Samanlainen ilmiö huomataan esimerkiksi Julia Salmen karttavertailussa(2), jossa nähdään kompromissiprojektio Van der Grintenin vääristävän pinta-aloja useasta eri suunnasta. Huomioitavaa on huomata vääristymien skaalan olevan eri. Tämän huomioi myös Riikka Matikainen blogissaan.(3)
Tarkastellaan seuraavaksi, miten pinta-alat vaikuttavat absoluuttisten muuttujien esittämiseen kartalla. Absoluuttiset muuttujat, kuten esimerkiksi kuntien väkiluvut, suhteutetaan kartalla esitettäessä pinta-aloihin, jotta saataisiin esimerkiksi väestöntiheyttä kuvaava arvo. Kuten Kuvassa 2. on esitetty Suomen kuntien väentiheys vuonna 2015 suhteutettuna Lambertin sekä Mercatorin projektioon. Vaikka Mercatorin projektio vääristääkin huomattavasti pinta-aloja, huomataan karttanäkymien olevan lähes samanlaiset pieniä eroja lukuunottamatta. Kuitenkin tarkastellessa karttaparin legendoja huomataan Lambertin projektion esittämän väentiheyden olevan huomattavasti suurempi. Koska Mercatorin projektio vääristää alueita näyttämällä lähellä napoja olevat alueet todellisuutta suurempina, on järkevää että myös väentiheys on saadulla kartalla todellisuutta pienempi. Karttaa lukiessa täytyy myös ottaa huomioon, että kummatkin kartat noudattavat omaa luokitustaan. Jos karttojen luokkien koot vastaisivat toisiaan, näyttäisivät myös syntyneet kartat erilaisilta.
Lähteet:
(1)Wikipedia – List of Map Projections https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_map_projections (katsottu 26.1.2019)
(2)J. Salmi. Osa 2: Projektivalintojen pohdintaa. https://blogs.helsinki.fi/jhsalmi/ (katsottu 26.1.2019)
(3)R. Matikainen. Viikko 2 – Projektioita ja tietokantaliitoksia. https://blogs.helsinki.fi/riikkama/ (katsottu 21.3.2019)