Mitä kurssista jäi käteen?

Nyt on kurssi paketissa ja tuntuu hyvältä. Selainen fiilis, että olen oppinut todella paljon QGIS-ohjelman käytöstä, vaikka kurssi taisikin olla lähinnä ihan perushommien kanssa painimista. Mutta ei se mitään! Jostain sitä täytyy aloittaa!

Tästä lähdettiin…
… ja muun muassa tälläiseen taiteeseen päädyttiin.

QGIS:n perustoiminnot ovat nyt hallussa ja osaan etsiä tarvittaessa lisätietoa itsenäisesti. Osaan avata erilaisia tietokantoja (vektori, rasteri, taulukko) ohjelmaan ja tutkia näiden ominaisuuksia. Osaan laskea uusia arvoja jo olemassa olevista tiedoista sekä visualisoida niitä selkeiksi kartoiksi. Visualisointi ja erilaisten symbolien ja värien pyörittely oli vieläpä hauskaa, vaikka usein näihinkin löytää myöhemmin jotain mitä olisi voinut tehdä vielä paremmin tai fiksummin. QGIS on myös periaatteessa tosi selkeä ohjelma ja suurin osa nappuloista on järkevästi nimetty ja asioita löytää nopeahkosti. Itse käyttöliittymään tutustuminen vie toki oman aikansa, mutta kun siihen pääsee sisään on uusien juttujen käyttöönotto helppoa. Itselle jäi sellainen olo, että olisin melkein sisällä, mutta en ihan. Muutamalla itsenäisellä harjoituskerralla ja ajatustyötä ja toistoa vaativalla tehtävällä kaikki olisi todennäköisesti painunut vielä paremmin mieleen. Vain kerran viikossa olleet kurssikerrat tuntuivat toisistaan kaukaisilta ja hommia ehti aina hyvin unohtaa niiden välillä. Onneksi opettaja kertasi hyvin kaiken ja vastaili selkeästi kysymyksiin.

Koska opiskelen mantsaa ”vain” sivuaineena, en ole vielä täysin vakuuttunut kurssin hyödyllisyydestä tulevaisuuteni kannalta. Toki tuleva bige-opettaja tarvitsee yhä enemmän ja enemmän geomediataitoja ja maailman sähköistyessä on tärkeää pysyä kehityksessä mukana. Silti tuntuu hieman kaukaiselta ajatukselta, että esimerkiksi 7.-luokkalaisten kanssa lähdettäisiin pyörittämään QGIS-harkkatyöpajaa. Ehkä kurssi tominkin omalla kohdallani enemmän herättelynä siitä, mitä kaikkea maantieteilijät tekevät ja millaisia mahdollisuuksia erilaisten ohjelmien käytöllä on. Ja tuskin siitä haittaakaan tulee olemaan, että osaan edes jollain tasolla käyttää paikkatieto-ohjelmistoa.

Pirteä meme vielä viimeiseen postaukseen! Kiitos kurssista! (Lähde: https://memegenerator.net/instance/62137404/little-girl-running-away-crazy-gis-guys-im-outta-here)

Blogi kurssin suoritustapana on myös seikka tässä kurssissa, jonka vahvasti kyseenalaistan. On tuntunut jopa epämiellyttävältä ja ahdistavalta tuottaa deadlinejen pakottamana tänne sisältöä, joka ei ole ihan sitä ominta asiaa. Mitä kaikki muut ajattelevat, jos kirjoitankin jotain hassua? Mitä, jos kukaan ei viittaa bogiini? Entä, jos ei vain ole mitään sanottavaa? Koin myös toisten blogien lukemisen puuduttavana ja paljon ylimääräistä työtä vaativana, sillä aika moni kertoi samoja perushommia vain hiukan eri sanamuodoin. Todennäköisesti itsekin tein samaa. Voin siis sanoa, että motivaatio blogin ylläpitämiseen ei ole ollut kovin korkealla, vaikka tavallaan ymmärränkin sen idean. ”Oikea tiedemaailma” on paljon sitä, että viitataan toisten teksteihin, opitaan niistä ja käytetään niitä omien tutkimusten lähteinä. Tämä on täysin totta. Ymmärrän myös kurssin vetäjien mielenkiinnon kokeilla hieman erilaista suoristustapaa. Valitettavasti tämä ei vain omalle kohdalleni oikein istunut ja tuntui lähinnä ylimääräiseltä kiusalta.

Kokonaisuutena kurssista jäi kuitenkin positiivinen maku suuhun. Opin paljon uutta ja kykenin kohtaamaan ongelmani bloggaamisen kanssa (kuka tietää, jos siitäkin tulee vaikka joskus olemaan hyötyä!). Pääsin toteuttamaan visuaalisia mieltymyksiä karttojen muodossa ja taistelemaan kaatuilevan QGIS:n kanssa. Tyytyväisyyden määrää ei voi sanoin kuvata, kun lopulta kaikkien vastoinkäymisten jälkeen onnistui siinä mitä yritti. Kiitos siis kurssista osaavalle opettajalle, sekä kaikille avuliaille vierustovereille! Ilman teitä en olisi selvinnyt <3

7.3. Viimeinen kurssikerta!

Viimeinen kurssikerta! Jihuu! Vihdoin! Olen äärimmäisen onnellinen, että tämä kurssi saadaan päätökseensä, sillä uhka keskenjäämisestä oli todellinen. Viimeisen varsinaisen  kurssikerran perui Helsingin Yliopiston opetushenkilökunnan lakko, mutta onneksi se saatiin korvattua ylimääräisenä opetuksena heti seuraavalla viikolla. Huh. En nimittäin tiedä, kuinka olisin yksin kotona selvinnyt kaikista haasteista.

Yllättävän suuri osa ajasta meni aineistojen etsimiseen. Olin ajatellut sen olevan nopea ja yksinkertainen homma, mutta lopulta käytin eri aineistontarjoajien nettivujen selailuun suurimman osan kurssikerran neljästä tunnista (eli oikeastaan koko sen ajan, kun en aivastelut tai tehnyt nopeita analyysejä QGIS:llä). Selvä suunnitelma olisi ehkä nopeuttanut prosessia. Jos olisin heti kättelyssä tiennyt haluavani Aasian pohjakartan, alueen sateisimmat pisteet ja vuoristoalueiden sijainnit, olisi homma mennyt hujauksessa. Nyt kuitenkin seilailin sivustolta toisella ja latailin kaikkea jännää. Lopulta päädyin tutkimaan tarkemmin Yhdysvaltoihin ja siellä tehtyihin terrori-iskuihin liittyviä datasettejä, joista kuitenkin rajasin Alaskan esteettisistä syistä pois.

Pojakarttana toimi TIGER-palvelusta (https://www.census.gov/cgi-bin/geo/shapefiles/index.php) ladattu osavaltioaineisto. Samasta lähteestä latasin suoraan Shapefilena myös Yhdysvaltojen urbaaneita alueita kuvaavan setin ja pari muuta hauskaa, jotka satuin löytämään. Siinä samalla keksin, että voisin vertailla esimerkiksi armeijan käytössä olevia alueita urbaaneihin alueisiin. Menevätkö nämä päällekkäin jossain? Kuinka tämä muka olisi mahdollista? Kyseinen analyysin näytti varsin tylsältä kartalla, joten kehittelin ideaa vielä eteenpäin. Hommat ottivat hurjan harppauksen jännyydessä, kun löytyi aineistoa maailmassa tehdyistä terrori-iskuista (http://www.start.umd.edu/gtd/). Tämän setin kanssa riitti askarreltavaa, kun aluksi nettipalvelusta täytyi rajata tarkkaan, mitä halusi ja sen jälkeen vielä hieman muokkailla ladattuja tietoja Excelissä.

Selvisin tästä kunnialla ja sain menestyksekkäästi tuotua QGIS:iin tiedot vuosien 1984-2016 terrori-iskuista Yhdysvalloissa. Etsin, valitsin ja tallensin omaksi tietokannakseen tästä kaikki tapahtumat, joissa oli sana “explosiv”. Kun tämän Join-toiminnolla yhdisti aiemmin löytämäni Natural Earthin (http://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/) “Populated Places” -datan kanssa, jonka olin aiemmin rajannut koskemaan vain Yhdysvaltoja, sain nätisti valittua Yhdysvaltojen kaupungit, joissa oli tehty pommi-iskuja. Alla mielestäni hieno kartta aiheesta. Kartalla on mukana myös urbaaneja alueita kuvaava aineisto (vaalenpunaisia alueita) ja kartalta voi tarkastella, kuinka pommi-iskut ovat keskittyneet vahvasti näille alueille. Jos tässä kohtaa kartasta voisi vielä muuttaa jotakin, niin laittaisin pommi-iskukohteita kuvaavat symbolit hieman kirkkaammalla värillä.

Pommi-iskut 1984-2016 Yhdysvalloissa.

Välillä kyselin pattitianteissa neuvoa opettajalta tai vieruskaverilta, mutta varsin hyvin tehtävän suorittaminen sujui itsenäisestikin. Ehkä tämän kurssikerran tarkoitus ei enää ollutkaan uusien hienojen QGIS kikkojen opettelu, vaan ennemmin tiedonhakuun tutustuminen ja vanhojen kikkojen itsenäinen kertailu.

Lopputunnista huomasin, että aikaa oli yllättävän paljon jäljellä, joten päätin tehdä vielä toisenkin kartan. Tällä kertaa halusin keskittyä enemmän luonnonmaantieteellisiin teemoihin, mutta kartta päätyi lopulta kuvaamaan ihmispopulaation kasvua eri maailman valtioissa (datan lähde:  http://geodata.grid.unep.ch/results.php). Tarkoitukseni oli suhteuttaa kasvun määrää jollakin mittarilla esimerkiksi vesivarantoihin tai ruuantuotannon määrään, mutta tässä kohtaa päivää alkoivat paukut loppua ja flunssa saada yliotetta. Sain kuitenkin tuotua kartalle mukaan maailman järvet! Järvet tuovat karttaan valitettavasti hieman suttuisen ulkomuodon, mutta ei se mitään. Ainakin on jotain muutakin, kuin pelkkiä oransseja valtioita. Pääsin myös leikkimään hieman eri projektioiden kanssa ja lopputulos päätyi esitettäväksi Mercatorissa mielenkiintoisen ulkomuotonsa vuoksi. Kuva kartasta alla.

Väestönkasvu maailman valtioissa. Huomaa, kuinka kasvu on negatiivista joissakin valtioissa (väri vaalean keltainen). Näissä populaatio pienenee.

Tuottamaani väestönkasvukarttaa olisi mielenkiintoista käyttää esimerkiksi opetuksessa havainnollistamaan sitä, missä päin maailmaa väestö oikeasti tällä hetkellä kaikkein radikaaleimmin kasvaa. Afrikka erottuu selkeästi plussan puolella olevilla valtioillaan, kun taas Eurooppa on lähes kauttaaltaan täynnä pienenevän väestön teollistuneita valtioita. ”Teollistuneissa maissa väestönkasvu on ollut kunnolla hidastumassa 1950–luvulta lähtien. Jo 60 valtiossa väkiluvun uusiutumisraja (2,1 lasta naista kohden) on alitettu, joten uusi sukupolvi ei enää korvaa kooltaan edellistä vaan väki vähenee.”, todetaan muun muassa Etälukion sivuilla väestönkasvua käsittelevässä materiaalissa, joten kartan perusteella tehtävät päätelmät vaikuttaisivat menevän kohdilleen.

Tulen vielä yhdessä ylimääräisessä postauksessa pohtimaan tarkemmin koko Geoinformatiikan menetelmät 1. kurssia ja oppimaani.

Lähteet:

  • Etälukio, ”Väestönkasvu” http://www02.oph.fi/etalukio/maantiede/kurssi3/vaestonkasvu.html
  • Aineistot karttoja varten:
    • http://geodata.grid.unep.ch/results.php (väestönkasvu)
    • http://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/ (”Popular Places”)
    • http://www.start.umd.edu/gtd/ (terrori-iskut)
    • https://www.census.gov/cgi-bin/geo/shapefiles/index.php (Yhdysvaltojen urbaanit alueet ja pohjakartta)

 

 

21.2.

Kurssikerta alkoi reippaalla ulkoilulla hyytävässä pakkasessa, kun tavoitteena oli kerätä aineistoa ympäristön viihtyisyydestä Epicollect5-sovelluksen avulla. Sovellus oli onneksi ennalta tuttu, joten kyselyn haltuunotto meni kivuttomasti. Ulkoilu oli myös mukava herättely ennen parin tunnin istumasessiota tietokoneen äärellä. Hieman jäi kyllä hämmentämään kyseisen tehtävän tarkoitus. Aineistoa ei analysoitu mitenkään, eikä sitä muutenkaan sivuttu keräämisen jälkeen. Oliko tarkoitus vain näyttää, että tälläkin tavalla aineistoa voi kerätä? Vastaan omaan kysymykseeni: mahdollisesti, sillä seuraavaksi esiteltiin aineistonkeräysmenetelmä sisätiloissa.

Google Mapsista tutulla street view -toiminnolla oli tehtävänä tarkastella kaupallisuusastetta Helsingin kantakaupungissa. Aika cool! En tiennyt ollenkaan, että QGIS pyörittää jotain näinkin tuttua ja turvallista ohjelmaa. Pisteiden laitto onnistuu kivasti, mutta kun tuli interpoloinnin aika, ohjelma kaatui. Yritin monta moninaista kertaa (myös muiden avustuksella), mutta QGIS ei suostunut millään tasolla yhteistyöhön tämän suhteen.

Kartta tulivuorten ja maanjäristysten sijainnista. Näkyvillä legenda, muttei koko maailmaa.
Kartta, jossa näkyvillä koko maailma, muttei legendaa. Vihreällä tulivuoret ja punaisen sävyillä järistykset.

Tekemässäni kartassa näkyvät maailman tulivuoret ja maanjäristykset. Kyseiset tekijät menevät mukavasti päällekkäin, mistä voisi päätellä tulivuorilla ja maanjäristyksillä olevan yhteisiä tekijöitä, esimerkiksi sijainti mannerlaattojen reunoilla. Kartta on havainnollien ja olen tyytyväinen värien ja symboleiden käyttööni, jonka ansiosta kaikki tarvittava informaatio on hyvin luettavissa. Tuotosta voisi hyvin käyttää apuna maantieteen opetuksessa yläasteella. Mannerlaatoista ja niiden liikkeistä sekä liikkeiden vaikutuksista olisi mukava puhua tämän kartan avulla.

Tekemässäni kartassa erottuvat hyvin myös pahimmat maanjäristysvyöhykkeet, eli Tyynenmerenlaatan molemmat päädyt. Näillä alueilla ovat tummimman punaiset pallot ja suurin määrä vihreillä kolmioilla merkattuja tulivuoria. Kartta havainnollistaa selkeästi sitäkin, että tulivuoria sijaitsee lähes joka puolella Maata, ei pelkästään alueilla joilla mannerlaatat kohtaavat. Esimerkiksi Ruotsissa on mielenkiintoinen yksinäinen vuori, josta googlaamalla ei kumma kyllä löytynyt lisätietoja. Kielen vaihto englanniksi toi hieman lisää valoa.Sweden is hardly famous for its volcanoes and most Swedes doesnt know about them. But we do have them, or at least the remains of ancient ones in the form of basalt necks ” todetaan Sandbian blogin The volcanoes of scania postauksessa. Lähteen luotettavuus on ehkä hieman kyseenalainen, mutta tähän hätään ei parempaakaan löytynyt. Ruotsissa vaikuttaisi kuitenkin tämän perusteella olleen tulivuori(a)!

Lähteet:

Linkki Aamulehden artikkeliin, josta löytyy kuva mannerlaatoista: https://tinyurl.com/yafxxwwu

Sandbian blogi, ”The volcanoes of scandia” 8.6.2010 https://sandbian.wordpress.com/2010/06/08/the-volcanos-of-scania/

14.2.

Ystävänpäivä! Laskiaisen jälkeinen darrapäivä! Mikä olisikaan parempi tapa viettää se, kuin GIS-luokassa istuminen aamukahdeksalta? <3

Harjoituskerran alkupuolella lämmiteltiin Pornainen-aineiston kanssa, kunnes siirryttiin itse asiaan, eli ongelmatehtäviin! Päässy jyskyttivät vielä edellisen illan virvokkeet ja musiikit, kun fokus olisi pitänyt saada lentokenttien melusaasteisiin ja pääkaupunkiseudun bussipysäkkeihin.

Puskuri Pornaisten tieverkon ympärillä ja rengas koulun ympärillä

Huomasimme myös kurssikerran loppupuolella, että olimme ottaneet ylös arvoja asuntojen määristä emmekä ihmisten määristä. Tässä kohtaa epätoivo oli musertava, kun koko aamun työ tuntui valuvan sormien lävitse. Onneksi olimme ottaneet osasta tilanteista kuvia, joista oikea määrä erottui. Alla oleva taulukko on edellämainituista syistä hieman puutteellinen. Kovin vahvaa muistikuvaa ei harjoituskerrasta jäänyt, mutta ehkä se ei ole maailmanloppu. Eivätköhän puskurit onnistu myöhemminkin, kun vähän ohjeista kertailee. <3

Taulukko melu- ja liikenne analyyseistä QGIS:llä

Uima-altaisiin ja saunoihin liittyvä itsenäistehtäväkään ei tuottanut toivotunlaista lopputulosta. Sain aikaan numeropalloja, jotka menivät mössöksi keskenään, mikä ei ollut kovin nättiä tai informatiivista. Kuva alla. <3

 

Numeropallomeri.

 

 

 

 

 

Uima-altaat tähtinä

Uima-altaita olisi todennäköisesti pitänyt jotenkin yhdistellä alueiden sisällä omiksi kokonaisuuksiksiin, mutta tähän eivät aivoni laskiaisen jälkeisenä aamupäivänä enää taipuneet. “Onneksi” en ollut ongelmieni kanssa yksin. Myös Tuuli kertoo blogissaan GISlove päätyneensä samaan tilanteeseen “Jumitin tämän kanssa noin kaksi tuntia, ja sitten annoin periksi. Jostain syystä ennen tekemäni ”Join” -toiminto ei millään toiminut, eikä myöskään ohjelmasta löytämäni ”Merge vector layers”, sillä vektoritasot olivat erilaista dataa (toinen piste ja toinen alue).“. Uima-altaiden luksusarvoa korostin kuitenkin luomalla niille suloiset tähtisymbolit (kuva yllä). Alla olevaan taulukkoon on koottu itsenäistehtävän muita tuloksia, jotka sain näppärästi kaikesta huolimatta laskettua. <3

Sauna/uima-allas-tehtävän tulostaulukko

Sitten vähän pohdintaa. Tällä hetkellä tuntuu, että aineistojen tuominen QGIS-ohjelmaan on helppoa ja sujuvaa. Aineistojen tietotaulukoista osaan tarkastella erilaisia muuttujia ja laskea uusia sarakkeita. Symbolien visualisointikaan ei tuota vaikeuksia ja värien sekä symbolien vaihto kartalle on helppoa. Sanosin, että perusjutut ovat hyvin kunnossa ja ohjeiden perusteella kykenen toimimaan varsin itsenäisesti (olettaen, ettei outoja ongelmia ilmaannu). Yleensä ongelmat ratkeavat, kun kokeilee uudestaan tai miettii asiaa hieman pidempään. Olen todennut kaverilta kysymisen myös varsin tehokkaaksi keinoksi päästä tehtävissä eteenpäin. <3

Lähde:

Tuuli Lahinin blogi GISlove, “Kerta 5: Itsenäistehtävät ovat liikaa QGIS:lle”

7.2.

Neljännellä kurssikerralla tutustuttiin ruutukarttoihin ja rasteriaineiston käsittelyyn QGIS-ohjelmassa.

Tein ruututeemakartan yli 70-vuotiaiden muunkielisten sijainnista pääkaupunkiseudulla. Kartta onnistui mielestäni hyvin ja siitä erottaa selkeästi tummemmat ruudut, joilla kyseistä väestöryhmää löytyy enemmän. Nämä keskittymät sijaitsevat pääosin Helsingissä keskustan liepeillä tai hyvien kulkuyhteyksien varrella, palveluiden äärellä. Absoluuttiset lukuarvot toimivat tässä tarkastelussa hyvin, sillä kohderyhmä on pieni ja ihmisten todellinen määrä on huomattavasti helpompi hahmottaa, kuin esimerkiksi prosenttiluvuista.

Tästä lähdettiin liikkeelle ruutujen kanssa…

Ruututeemakartta toki yleistää ja pakottaa yhden ruudun alueella asuvat samaan keskiarvopakettiin, vahvemmin kuin koropleettikartta tai pistekartta (toki tämä on riippuvainen ruutujen/pisteiden/alueiden koosta). Kuten Marjukka blogissaan “GIS for dummies” mielestäni hyvin toteaakin: “Kun ruutukoko ei ole liian pieni, ja kartan väritys on raikas eikä liian tumma, on ruututeemakartta selkeä ja hyvä tiedonesittämistapa.”

…ja tähän päädyttiin! Tuloksena varsin soman näköinen kartta muunkielisen ikääntyneen väestön sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla!

Yhteenvetona: Jee! Kartat onnistu kivasti ja pisteitä sai näpytellä ihan simona. Sit ne pisteet meni ja katosi, vaikka luulin tallentaneeni ne. Tuntui pahalta. Onneks olin ottanut screenshotin ennen tallentamista. Kuva alla.

Pornaisten keskusta, johon digitoituna tiet ja asuinrakennukset.

Ps. Pornainen on muuttovoittoinen kunta Uudellamaalla.

Pps. Pornaisten asukasmäärä on 30.6.2017 ollut 5 139.

Ppps. Jee sain pakolliset viittaukset!

 

Lähteet:

https://www.pornainen.fi/kunnan-esittely/

Marjukka Lukkaroisen blogi: GIS for dummies, ”Pisteit, ruutuja ja rastereita” https://blogs.helsinki.fi/marlukka/

31.1.

Tänään oli aika jännä päivä. Olin kerrankin ajoissa ja QGIS ei suostunut toimimaan omalla käyttäjälläni. Tarvittuja valikoita puuttui jostain tuntemattomaksi jääneestä syystä, eikä edes ohjelman uudelleenkäynnistys auttanut. Keskiviikko alkoi siis lupaavasti. Tietokoneen vaihdon ja kurssin ohjaajan tunnuksilla kirjautumisen jälkeen ohjelma alkoi vihdoin pelittää ja sain muun ryhmän kiinni.

Missä Afrikan valtioista käytetään eniten Facebookia?

Asia oli onneksi pitkälti viime kerran kertausta, eli tietokantojen yhteenliittämistä ja uusien sarakkeiden arvojen laskemista. Ei siis ollut ohjeita seuraamalla vaikeaa tehdä itsenäisesti. Jännintä (alkusäädön lisäksi) oli varmaankin Excel-dokumentin muokkaus ja tuonti QGIS:iin sekä alueiden yhdistely erilaisilla tavoilla.Harjoittelua tehtiin Afrikka-aineistolla, mistä tuloksena ovat omasta mielestäni visuaalisesti miellyttävät kartat Afrikan väestön Facebookin käytöstä ja resurssien sijainneista.

Korreloivatko konfliktien ja timanttien määrät?

Loppupuolella pääsin myös pyörittelemään valuma-alueaineistoa ja tekemään kauniin kartan diagrammeineen päivineen (kuva alla). Värikkäät piirakkadiagrammit kuvaavat järvien pinta-alan suhdetta alueen maapinta-alaan ja Suomen kohdalla pallojen alla näkyvät harmaansävyiset alueet tulvaindeksejä eri vahvuisina. Kartalta voi hyvin tulkita sen, että tulvaindeksi on korkein paikoissa, joissa on vähiten järviä. Näillä paikoilla satavalla vedellä ei ole allasta, jonne kertyä, joten se tulvii ja valuu maastoon. Kartta on siis looginen. Vahvistusta päättelylleni löytyy myös pikaisella googletuksella: “Erityisesti tulvat uhkaavat alavia tasaisia alueita, joita Suomessa on eniten Pohjanmaalla.” todetaan Peda.net -sivuston oppimateriaaleissa. Tässä kohtaa voi olla äärimmäisen ylpeä suorituksestaan.

Tulvaindeksit ja järvisyys Suomessa

Lähde:

Peda.net

https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/vantaa2/martinlaakson-lukio/maantiede/karhu/t1mmoo2/ge-uusi-1f/pvs/tulvat2