Esitelmä- ja kurssimateriaaleja

1. Revisiting the ‘separate Proto-Balto-Slavic borrowings’ of Saami

Tämän Oulun fennougristikongressissa elokuussa 2015 pitämäni esitelmän löysin verkosta vasta loppuvuodesta -19. Siinä esitän todistusaineistoa sitä hypoteesia vastaan, että saamessa voisi olla erillinen balttilaislainakerrostuma, jota ei ole saatu kantasuomen välityksellä.

2. Argumentit esihistoriallisten lainasanojen tutkimuksessa / Laensõnaetümoloogia meetoditest / The Criteria of a Loanword Etymology

Tämän luennon olen pitänyt ensimmäistä kertaa englanniksi fennougristiikan kansainvälisessä talvikoulussa Tarton yliopistossa 4.2.2016. Suomenkielisenä pidin sen Suomalais-Ugrilaisessa Seurassa 20.5.2016. Esitelmä perustuu pääosin väitöstutkimukseeni, mutta eräitä väitöskirjan aiheita olen kehittänyt siinä vielä hieman pitemmälle. Materiaalista on myös vironkielinen versio, jonka esitin Tarton yliopiston fennougristiikan tutkijaseminaarissa 23.11.2016.

3. Suomen kielen esihistoria nykytutkimuksen valossa

30.11.2017 pidin suomen kielen alkuperästä luennon Helsingin yliopiston kurssilla Johdatus suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen. Päivitin luennon diaesityksen Helsingin Turistioppaat ry:lle 9.2.2019 pitämääni luentoa varten. Tämä luennon diaesityksestä tulostamani pdf esittelee sanoin ja kuvin, kuinka kielentutkimus nykyään ajoittaa ja sijoittaa kartalle kehityksen uralilaisen kantakielen jakautumisesta suomen murteitten syntyyn. Se myös kertoo, kuinka aiemmin koko Suomen alueella puhuttu saame on joutunut väistymään suomen kielen tieltä.

4. Dating and locating the contacts between Baltic and Proto-Finnic

Englanninkielinen posteri kuvaa käsitykseni kantasuomen balttilaiskontaktien ajasta ja paikasta. Laadein sen Pavian yliopistossa Italiassa syyskuussa 2017 pidettyyn indoeuropeistiikan kesäkouluun. Posterin taulukosta on myös suomenkielinen versio. Taulukon ajoitukset on otettava hyvin viitteellisinä ja kukin kantakielivaihe on ymmärrettävä edellisen alamurteeksi. Taulukossa ovat mukana myös ruotsin kielen esiasteet, koska juuri niihin perustuvat kantasuomen varmimmat absoluuttiset ajoitukset. Se perustuu pitkälti Petri Kallion ja Johan Schalinin töihin. Esihistoriallisten kielten sijoittamista kartoille on puolestaan eniten tukenut Valter Langin tutkimus.

5. Ukalaa suomenpuhujille

Loppusyksyllä 2017 pidin Helsingin yliopistossa eteläviron peruskurssin. Tämä kurssille laatimani 244-sivuinen pdf-tiedosto on maailman ensimmäinen  ja toistaiseksi ainoa eteläviron eli ukalan oppimateriaali suomenkielisille. Se esittelee tämän kaikkein omintakeisimman itämerensuomalaisen kielen kiehtovan monipuolista morfologiaa, sisältää muutamia lukukappaleita, keskusteluesimerkkejä ja harjoituksia sekä tuo esille muutamia kielihistorian kannalta erityisen kiinnostavia ilmiöitä. Päähuomion materiaalissa saa võron-seton kielimuoto, mutta sen lopulla luon katsauksen koko ukalan murteitten kirjoon.

6. Soome keele uuenduslik etümoloogiline võrgusõnaraamat

Emakeele Seltsin Tarttoon 22.2.2018 järjestämässä Suomen ja Viron satavuotisjuhlaseminaarissa kerroin johtamastani Suomen kielen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja -hankkeesta. Oheisella Powerpoint-esityksellä havainnollistin tulevan verkkosanakirjan asemaa ja suhteita alan muihin internet-lähteisiin.

7. Latgallian historiaa ja latgallin kielen vaiheita

Pidin Latgalliaan suuntaaville kenttätyöretkeläisille kaksi luentoa alueen ja sen kielen vaiheista Helsingin yliopistossa 5.6.2018. Nämä pdf-luentomateriaalit soveltuvat myös itseopiskeluun.

8. Balti lainolaoq ugala keelen / Baltu aizguvumu slāņi ugaļu valodā

Tämä Ludzan kaupunginkirjastossa, Latgalliassa 13.8.2018 järjestetyssä alueen historiallisen etelävironkielisen väestön jälkeläisten  tapaamisessa kahdella kielellä (ukalaksi ja lätiksi) pitämäni esitelmän diamateriaaleista tehty pdf-tiedosto erittelee ukalan eli eteläviron kielen eriaikaiset balttilaisperäiset lainakerrostumat ja esittää joka kerrostuman sanoista runsaasti esimerkkejä. Materiaali kertoo oikeastaan lyhyesti koko balttilais-itämerensuomalaisten kielellisten kosketusten historian, vaikkakin ukalan kannalta, siis eri näkökulmasta kuin yleensä.

9. (& Max Wahlström:) The diachrony of the South Estonian automative-medial verb

Pidimme Max Wahlströmin kanssa esitelmän ukalan (eteläviron) –U-verbien kehityksestä valenssiehtoiseksi taivutuskategoriaksi Societas Linguistica Europaean LI vuotuistapaamisessa Tallinnassa 30.8.2018. Kuten tästä esitelmän Powerpoint-materiaalista näkyy, kysymyksessä olisi aihetta laajemmallekin tutkimukselle, mutta lähdeaineistoa on vähänlaisesti.

10. Miten historiallinen kielitiede tutkii menneisyyttä

16-sivuisen esitteen kirjoitin Turun yliopistossa marraskuussa 2018 järjestettyyn monitieteiseen esihistoriakonferenssiin. Perustietopaketti on suunnattu kaikille (esi)historiasta kiinnostuneille, joille kielihistoria on vieras ala.

11. Balttilaiset kielet osana indoeurooppalaista kielikuntaa

Lupasin valmistella aiheesta luennon Petri Kallion Helsingin yliopistossa keväällä 2020 järjestämälle indoeurooppalaista kielikuntaa käsitelleelle kurssille. Osuuteni kurssista jäi lopulta täysin kirjalliseksi, joten luentomateriaalista tuli tavanomaista yksityiskohtaisempi ja laajempi.