Tieteelliset monografiat
2015: Tiedon kumuloituminen ja trendit lainasanatutkimuksessa. Kantasuomen balttilaislainojen tutkimushistoria. Väitöskirja, Helsingin yliopisto, Helsinki.
2022: Die alten arischen und baltischen Lehnverben der uralischen Sprachen. Münchener Studien zur Sprachwissenschaft, Beiheft 33. Dettelbach – J.H.Röll. Yhteismonografia: toinen kirjoittaja Sampsa Holopainen. Osuudet: yhdessä s. 1–21, Holopainen s. 22–57, Junttila s. 58–139, yhdessä s. 140–196.
Toimitetut teokset
2015: Contacts between the Baltic and Finnic languages. Uralica Helsingiensia 7.
2019: & Juha Kuokkala: Petri Kallio Rocks. Liber semisaecularis. Kallion etymologiseura, Helsinki.
Vertaisarvioidut artikkelit
2009: Kantasuomalais-balttilaisten kontaktien tutkimuksen alkuvaiheita. – SUSA 92, s. 57–78. Helsinki.
2011: Collection of forgotten etymologies. Revisiting the most improbable Baltic loanwords in Finnic. – Cornelius Hasselblatt, Peter Houtzagers, Remco van Pareren (toim.): Language Contact in Times of Globalization. Studies in Slavic and General Linguistics 38, s. 77–132.
2012: The prehistoric context of the oldest contacts between Baltic and Finnic languages. – Riho Grünthal, Petri Kallio (toim.): A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe. SUST 266, s. 261–96. Helsinki.
2014: Naujausias senovės baltų ir finų kalbų kontaktų tyrimų penkiasdešimtmetis. – Acta Linguistica Lithuanica 71, s. 102–24.
2015: Proto-Finnic loanwords in the Baltic languages? An old hypothesis revisited. – Santeri Junttila (toim.): Contacts between the Baltic and Finnic languages. Uralica Helsingiensia 7, s. 12–37.
2016: Die baltisch-slawische Frage im Lichte der alten baltischen Lehnwörter des Ostseefinnischen. – Baltistica LI: 217–38.
2017: & Sampsa Holopainen ja Juha Kuokkala: Indoeurópai jövevényszavak és a második szótagi labiális magánhangzók fejlődése az uráli nyelvekben. – A nyelvtörténeti kutatások újabb eredményei IX, s. 109–36. Szeged.
2017: Lähtökielen sanansisäisten soinnittomien klusiilien edustus kantasuomen balttilaislainoissa. Osa I. Edustus kohdekielen lyhyen vokaalin jäljessä. – SUSA 96, s. 127–48.
2018: Mitä tapahtui kantasuomen lyhyelle o:lle Kuurinmaan liivissä? – Janne Saarikivi, Sampsa Holopainen (toim.): Περὶ ὀρθότητος ἐτύμων. Uusiutuva uralilainen etymologia. Uralica Helsingiensia 11, s. 229–50.
2018: Mille maq kiŕoda nõrgan astmõn aq saq kiŕotat tugõvan? – Võro Instituudi toimõndusõq 33, s. 107–17.
2018: Altlettgallische Lehnwörter in den mordwinischen Sprachen? – Finnisch-Ugrische Forschungen 64, s. 72–91.
2019: Haastavaa etymologiaa. – Santeri Junttila, Juha Kuokkala: Petri Kallio Rocks. Liber semisaecularis, s. 100–9. Kallion etymologiseura, Helsinki.
2019: Lähtökielen sanansisäisten soinnittomien klusiilien edustus kantasuomen balttilaislainoissa. Osa II. Edustus kohdekielen pitkän tavuaineksen jäljessä. – SUSA 97, s. 35–73.
2020: Intohimon fonesteemi ja kiireen etymologia. – Ёмас сымыӈ нэ̄кве во̄ртур э̄тпост самын патум. Scripta miscellanea in honorem Ulla-Maija Forsberg. SUST 275, s. 158–70.
2020: & Sampsa Holopainen ja Juho Pystynen: Digital Etymological Dictionary of the Oldest Vocabulary of Finnish. – Rasprave. Časopis Instituta za hrvatski jezik i jezikoslovlje 46/2, s. 733–47.
2021: & Sampsa Holopainen ja Petri Kallio: Lainasanatutkimus Virittäjässä ja muualla. – Virittäjä 125, s. 499–519.
2022: & Sampsa Holopainen: On the integration patterns of Indo-European loan verbs in Finnic. – Florian Sommer, Karin Stüber, Paul Widmer, Yoko Yamazaki (toim.), Indogermanische Morphologie in erweiterter Sicht, s. 291–324. Innsbrucker Beiträge zur Sprachwissenschaft. Ei vielä verkossa.
2023: Turhauttavaa etymologiaa. – Sampsa Holopainen, Jeongdo Kim, Niklas Metsäranta (toim.): Elämä ja etymologia. Janne Saarikiven juhlakirja, s. 144–54.
2023: Ohtrasti ohte. – Keel ja Kirjandus LXVI, s. 490–505.
2023: Paaksmapuu. – Pühendusteos Karl Pajusalule 60. sünnipäevaks. Tartu Ülikooli Lõuna-Eesti keele- ja kultuuriuuringute keskuse aastaraamat XXI–XXII, s. 244–8.
Tutkimuskirjallisuuden kritiikki
2013: Viron sanojen lähteillä (Arvioitu teos: Iris Metsmägi, Meeli Sedrik & Sven-Erik Soosaar (toim.): Eesti etümoloogiasõnaraamat. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus 2012.) – Virittäjä 117, s. 136–43.
2013: Maailmanlaajuinen paikannimien virtaviivaistamisopas (Arvioitu teos: Kerkko Hakulinen & Sirkka Paikkala (toim.): Pariisista Papukaijannokkaan. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus 2013.) – Virittäjä 117, s. 440–42.
2014: Die alten baltischen Lehnwörter im neuen estnischen etymologischen Wörterbuch. – Baltu filoloģija 23, s. 126–35.
2016: Hiljaa hyvä tulee lainasanatutkimuksessakin (Arvioitu teos: Andries Dirk Kylstra, Sirkka-Liisa Hahmo, Tette Hofstra & Osmo Nikkilä: Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen I–III. Groningen 1992–2012.) – Virittäjä 120, s. 135–42.
2016: Balttilaislainojen hillitty charmi (Arvioitu teos: Lembit Vaba: Sõna sisse minek. Eesti Teaduste Akadeemia Emakeele Seltsi toimetised nr. 73. Eesti Teaduste Akadeemia, Tallinn 2015.) – Virittäjä 120, s. 467–72.
2018: Merkkiteos itämerensuomalaisten esihistorian tutkimuksessa (Arvioitu teos: Valter Lang: Läänemeresoome tulemised. Tartu 2018.) – Virittäjä 122, s. 601–7.
2021: & Petri Kallio: Eesti keel läks ajalukku. (Arvioitu teos: Külli Prillop, Karl Pajusalu, Eva Saar, Sven-Erik Soosaar & Tiit-Rein Viitso: Eesti keele ajalugu. Tartu 2021.) – Keel ja Kirjandus 63, s. 1110–16.
2021: Wotistische Überraschung versteckt sich über die Jahrtausendwende. (Arvioidut teokset: Barbera, Manuel: A short etymological glossary of the Votic language. Città di Castello 2013 (1994); Introduzione storico-descrittiva alla lingua vota (fonologia e morfologia). Città di Castello 2012 (1995)) – Finnisch-Ugrische Forschungen 66, s. 235–238.
Muut tieteelliset artikkelit
2010: Áltudomány és nemzeti őstörténet: európai példák. – László Honti (toim.): A nyelvrokonságról. Az török, sumer és egyéb áfium ellen való orvosság. Segédkönyvek a nyelvészet tanulmányozásához 104, s. 255–76. Tinta Könyvkiadó, Budapest. Ei tietääkseni verkossa, mutta tässä suomenkielinen lähtötekstini Pseudotiede kansallisen esihistorian asialla.
2010: Itämerensuomen seuraava etymologinen sanakirja. – Sirkka Saarinen, Kirsti Siitonen ja Tanja Vaittinen (toim.): Sanoista kirjakieliin. Juhlakirja Kaisa Häkkiselle 17. marraskuuta 2010. SUST 259, s. 287–99. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.
2013: Yhteistä perua, sukukielistä saatua vai rinnakkaista lainaa? Itämerensuomen hankalat sanastosuhteet. – Virittäjä 117, s. 272–75.
2013: & Julia Hübner: IFUSCO auf Estnisch. – Finnisch-Ugrische Mitteilungen 36, s. 182–5. Lehdellä ei ole lainkaan verkkoversiota!
2014: E. N. Setälä – hämmästyttävän nykyaikainen etymologi. – Virittäjä 118, s. 249–56.
2015: Revisiting the ‘separate Proto-Balto-Slavic borrowings’ of Saami. – Congressus Duodecimus Internationalis Fenno-Ugristarum, Oulu 2015. Book of Abstracts, s. 4
2015: & Annekatrin Kaivapalu, Helle Metslang, Renate Pajusalu, Anastasia Zabrodskaja ja Anna Verschik: Kümnes Muutuva keele päev. – Keel ja Kirjandus 57, s. 147–50.
2019: Kommentti: Kantasuomen keskivokaalit ja jälkitavun U – Santeri Junttila, Juha Kuokkala: Petri Kallio Rocks. Liber semisaecularis, s. 48–53. Kallion etymologiseura, Helsinki.
2020: Temasektion om etymologi – Nordiska studier i lexikografi 15. Rapport från 15 konferensen om lexikografi i Norden. Helsingfors 4-7 juni 2019, s. 47–8. Nordiska föreningen för lexikografi, Helsingfors.
2021: Mystinen taulukko. – Saarikivi, Janne & Saarikivi, Taina (Toim.): Turhan tiedon kirja. Tutkimuksista pois jätettyjä sivuja, s. 148–9. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Ei vielä verkossa.
2021: Osmo Nikkilän Angervojen alkuperistä. – Virittäjä 125, s. 258–63.
Esipuhe
2015: Introduction. – Santeri Junttila (toim.): Contacts between the Baltic and Finnic languages. Uralica Helsingiensia 7, s. 6–11.
Lektio
2016: Tiedon kumuloituminen ja trendit lainasanatutkimuksessa. Kantasuomen balttilaislainojen tutkimushistoria. Lektio. – Virittäjä 1/2016, verkkoaineisto.
Yleistajuiset artikkelit
2017: Fennougristi arabiaa oppimassa. – Mosaiikki. Suomalaisten kirjoituksia Lähi-idästä. Suomen Lähi-idän instituutin blogi.
2019: Itämerensuomalaisten ja balttilaisten kielten yhteydet ulottuvat kolmen vuosituhannen taa. – Rozentāls-seuran kulttuurikirja 2019, s. 48–53. Ei verkossa.
2020: Mistäs net fenniset sanat tulevat? – Kieliviesti 2/2020, s. 30–33.
2020: Baltijas somu un baltu valodu sakari ietiecas 3000 gadu senā pagātnē. – Ir 17.11.2020. Suomesta latviaan kääntänyt Anete Kona.
2021: Mitä yhteistä on liettuan ja suomen kielillä? – Särö 43–44, s. 105–10. Ei verkossa.
2021: Etymologiaa haudan takaa. – Virittäjä-blogi.
Tutkielma
15.4.2005 Thomsenista Kalimaan. Vanhimpien itämerensuomalais-balttilaisten kielellisten kontaktien tutkimushistoria vuoteen 1936. Pro gradu -työ
Opastusvideo
23.1.2021 Suomen vanhimman sanaston etymologisen verkkosanakirjan puolituntinen esittelyvideo on suunnattu kaikille verkkosanakirjan käyttäjille, myös sen tekemisestä kiinnostuneille alan tutkijoille.
Kaunokirjallisuus
1992: Raamatti, matinkyläläisten pyhä kirja. – Helsingin Sanomat 24.12. Ei tietääkseni verkossa.
2016– Blogi Spekulatiivista lingvistiikkaa
2022: Johdatus kuilinalaiseen kielentutkimukseen. – Tonavan Laakso. Eine Festschrift für Johanna Laakso, s. 88–108. Praesens-Verlag, Wien.