1a. Morsian, sisar ja heimo tulivat suomen kieleen balttilainoina. – YLE 29.07.2015

1b. Sanojen matka baltiasta suomeen. – Aristoteleen kantapää: Itämeren heinäkuu 29.7.2015

Suomen kielessä on lukuisia lainasanoja balttikielistä. Vuonna 1896 selvisi, että sanat polveutuvat kantasuomesta, joka on puolestaan lainannut sanat kielestä, joka oli latvian ja liettuan lähisukulainen aikana, jolloin latviaa ja liettuaa ei vielä ollut. Vielä 1970-luvulla on löydetty uusia lainasanoja. Balttikielistä suomen kieleen on saatu muun muassa useita perheeseen liittyviä sanoja.

Toimittaneet Anna Keränen ja Pasi Heikura.

2. ”Elävä kala ui veden alla” – Suomen kielen matka Uralilta manner-Suomeen. – YLE Tiedeykkönen 15.8.2017.

Lause ”elävä kala ui veden alla” saattaa kuulostaa banaalilta, mutta sitä voidaan pitää melkoisen merkittävänä suomen kielen lauseena. Miksi? Se selviää tässä Tiedeykkösessä, jossa puhutaan kielentutkimuksesta ja erityisesti suomen kielen etymologiasta eli sanojen alkuperän tutkimuksesta. Kuinka suomen kieli kehittyi muinaisesta uralilaisesta kantakielestä nykysuomeksi ja mitkä asiat vaikuttivat sen kehitykseen? Mistä ja milloin ovat tulleet suomen kielen sanat? Mitä yhteistä on sanoilla häme ja saame? Mitä on jäljellä uralilaisesta kantakielestä?

Tutkijatohtori Santeri Junttila Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineesta kertoo suomen kielen kehityksestä ja sen eri aikoina omaksumista lainasanoista sekä kielemme matkasta Uralilta manner-Suomeen. Viime vuosina suomen ja suomensukuisten kielen reitistä tänne Suomenlahden pohjoispuolelle on nimittäin saatu uutta tietoa, joka kumoaa vanhat olettamukset.

Toimittajana on Jaana Sormunen.

3. Keeleldä olõ-i kultuuri. – Uma Leht 15.4.2018

Võronkielinen artikkeli kertoo tutkimuksestani, eteläviron opetuksestani Helsingin yliopistossa ja Helsingin metroasemille kehittämistäni võronkielisistä nimistä.

4. Miksi suomen kielen pronominit ovat sukupuolineutraaleja – ja kertooko se jotakin tasa-arvosta? Kieltentutkija vastaa. – HS 7.2.2019

Osa suomalaisista voi ajatella, että sanan hän sukupuolettomuus auttaa meitä ajattelemaan tasa-arvoisemmin.

Toimittaja Juha Matias Lehtonen.

5. Tiesitkö, että sana porkkana juontaa juurensa keskiaikaisesta Burgundin herttuakunnasta? – Tämän ja monen muun sanan alkuperä on nyt koottu EVE-verkkosanakirjaan. – Karjalainen 22.6.2020

Artikkeli kertoo Suomen vanhimman sanaston etymologisen verkkosanakirjan EVE:n ensimmäisten viidenkymmenen hakusanan julkaisemisesta ja työstä sen takana.

Toimittanut Petra Mustonen.

6. Gesichter der Fennistik – Gastforscher Santeri Junttila

Saksankielinen artikkeli tutkimustyöstäni Griipswooldissa eli Greifswaldissa.

Haastattelijana Niklas Henrik Tonnätt.

7. Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä – Yliopisto 21.10.2022

Laajahko kirjoitus Suomen alueen kielten historiasta.

Toimittaja Topias Haikala laati artikkelin minun ja Riho Grünthalin haastattelun pohjalta.

8. Viittaako siskonmakkara siskoon? Verkko­sanakirjasta voi nyt tarkistaa sanojen taustat – HS 31.10.2022

Artikkeli kertoo tuoreesta Suomen etymologisesta sanakirjasta, jonka verkkoon saamisessa oli EVE-hankkeella oma osuutensa. Myös EVE mainitaan ja siihen linkataan.

Toimittanut Ville Eloranta.

9. Nyt sitä saa – Kieliö 2.11.2022

Johanna Laakson blogikirjoitus em. aiheesta.