Nyt alkaa kyllä mennä hermot näihin tietokonehommiin…

On se kiva, kun unohtaa tallentaa työt omalle koneelle kurssikerran jälkeen… Taas kerran kävi niin, ettei tunnilla tehty työ ollut tallentunut koneelleni, vaikka muistaakseni tallensin pilveen kaikki tehdyt tasot ja valmiit työt. No, ei siinä auttanut sitten muu kuin alkaa tekemään kaikkea uudestaan kotona. Jostain syystä kotona mikään ei mene suunnitelmien mukaan, vaikka kurssikerralla kaikki toimisi oikein mukavasti. Hyvä puoli siinä on se, että ainakin saan paljon harjoitusta, mutta kun kärsivällisyys ei tunnu enää riittävän QGIS:n kanssa tappeluun…

Rastereita ja ruutuja

Tunnilla sain tehtävän tehtyä ja olin muistaakseni ottanut joitain karttoja ulos QGIS:stä, mutta kotona kaikki alkoi alusta, kun blogikirjoitus pitää saada ennen seuraavaa kurssikertaa tehtyä eikä ole aikaa mennä kampukselle hakemaan kuvia koneelta. Join attributes by location -toimintoa käytettäessä oli hieman ongelmia, kun en muistanut viime tiistailta paljoakaan (pitäisi varmaan alkaa tekemään nämä blogitekstit aiemmin…), mutta lopulta sain kartan aikaiseksi. Kuvassa 1 on kartta ruotsinkielisten sijoittumisesta Pääkaupunkiseudulle absoluuttisin arvoin, joka jostain syystä näyttää ainakin omaan silmääni erilaiselta kuin tunnilla tekemäni, mutta ohjeiden mukaan sekin on tehty, joten en tiedä missä vika on (jos sitä on olemassa). Kuva 2 on kartta, johon on laskettu vastaavasti ruotsinkielisten asukkaiden suhteellinen osuus prosentteina koko väkiluvusta.

Kuvan 1 kartasta voi tulkita, että ruotsinkielisiä on eniten lähempänä rannikkoa eli etelämmässä. Pääkaupunkiseudun pohjois-osissa ruotsinkielisiä on kartan mukaan vain vähän. Voisi kyllä olla, että karttaan olisi kannattanut lisätä muutama luokka lisää, jotta pohjois-osien ruotsinkielisten määrät olisivat erottuneet paremmin. Nyt näyttää siltä, että tuolla alueella ei ole melkeinpä ollenkaan ruotsinkielisiä, vaikka heitä siellä varmasti on ainakin muutama, kuten kuvan 2 karttakin esittää. Janne Turunen on lisännyt karttaansa vielä suuralueiden nimet, mikä olisi omassa kartassani voinut olla varsin hyvä idea, koska nyt kartta näyttää hieman epäselvältä etenkin, jos lukija ei ole tottunut tarkastelemaan koko Pääkaupunkiseudun aluetta kerralla.

Kuvassa 2 on esitettynä ruotsinkielisten suhteellinen osuus koko ruudun asukkaista. Myös tähän karttaan olisi ehkä voinut lisätä vielä kuudennen luokan. Kuten Turunenkin blogissaan kirjoittaa, ruututeemakartalla voisi esittää absoluuttisi arvoja paremmin kuin esimerkiksi tavallisella koropleettikartalla, koska ruutukartassa jokainen alue on samankokoinen, joten koropleettikartan ja absoluuttisten arvojen ongelmaa ei tällaisessa kartassa ole. Koropleettikartalla ei siis voi esittää absoluuttisia arvoja, koska alueet ovat eri kokoisia ja tällainen esitystapa vääristäisi tulosten jakaantumista.

Ruututeemakartta ei esitä arvoja tiettyjen alueiden perusteella, vaan samankokoisina ruutuine. Esimerkiksi Suomea esittävä koropleettikartta voisi olla jaettu maakunnittain tai kunnittain. Tällaista jakoa ei voida tehdä ruutukartalla. Ruututeemakartan luettavuutta voi lisätä lisäämällä nimistöä, kuten Turunen on tehnyt, mutta koropleettikartassa luettavuus voi olla hieman parempi varsinkin, jos lukija tuntee tarkasteltavaa aluetta hieman huonommin.

Pornaisten korkeuskäyrät

Toisena tehtävänä tunnilla oli tutkailla Pornaisten korkeusvaihteluita korkeuskäyrien ja rinnevarjostuksen avulla. Loimme QGIS:n avulla rinnevarjostuksen peruskarttalehden oheen ja teimme myös korkeuskäyrät kartalle, jolta ne puuttuivat. Tämä onnistui myös kotona oikein hyvin, vaikka kun yritin ladata Paitulista peruskarttalehteä korkeuskäyrillä vertailua varten, sain vain pelkät korkeuskäyrät.

Kuvassa 4 näkyy vain korkeuskäyrät, mutta se on otettu kuvakaappauksena lähes täsmälleen samasta kohtaa kuin kuva 3, joten ehkä kuvia voi vertailla keskenään. Kuvien perusteella Paitulista ladattu ja QGIS:llä tehty kartta näyttävät melko samanlaisilta ja vaikuttavat vastaavan toisiaan melko hyvin. Joitain eroja kuitenkin löytyy, esimerkiksi kuvien koilliskulmassa sijaitseva mäki näyttää hieman eri muotoiselta molemmissa kuvissa. Jos QGIS:n korkeuskäyrät esittäisi ilman peruskarttalehteä, näyttäisivät kuvat melko samanlaisilta.

Lähteet:

Paituli: https://paituli.csc.fi/download.html, Maanmittauslaitoksen aineisto Peruskartan korkeuskäyrät

Janne Turunen (27.1.2022). Geoinformatiikan mystiset menetelmät: QGIS – ruutuja ja rasterikarttoja https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/ (viitattu 14.2.2022)