Interpolointia ja pisteitä kartalla

Luennon aluksi pääsimme osallistumaan itse paikkatiedon tuottamiseen datan keräämisen muodossa. Kiersimme Kumpulan lähialueita Epicollect5-sovelluksen kanssa ja loimme pisteitä kartalle. Kyseisten pisteiden avulla muodostettiin kuvassa 1 näkyvä interpoloitu kartta. Kartta on siis tuotettu laskemalla pisteiden sisältämästä datasta pisteen herättämän turvattomuuden tunteen arvoja niin, että yksi piste vaikuttaa viereisiin enemmän ja kauempiin vähemmän. Kartasta puuttuu legenda, pohjoisnuoli ja mittakaava, koska otin vain nopeasti kuvakaappauksen kartasta, kun kurssilla siirryttiin eteenpäin. Siniset alueet siis merkitsevät turvallisempaa aluetta ja punaisten alueiden herättämä turvattomuuden tunne on suurempi.

Pistekarttoja oppimateriaaliksi

Tarkoitus oli tällä kurssikerralla tehdä pistemuotoisesta datasta karttoja, joiden avulla voidaan opettaa kouluissa maantieteellisistä ilmiöistä, lähinnä mm. litosfäärilaatoista, tulivuorista ja maanjäristyksistä. Kuvassa 2 on kartta tulivuorten sijainneista maapallolla. Kuvaan 3 taas on merkitty yli 2 magnitudin maanjäristykset vuosina 2010-2020. Tulivuoria kuvaava kartta on varsin yksinkertainen, koska siihen on merkitty vain tulivuoret ja ne on merkitty mielestäni melko erottuvalla pisteellä. Symbolin koko ja väri erottavat tulivuoret taustakartasta ja myös toisistaan. Tulivuoria esittävän kartan tekemisessä oli ongelmia, koska en saanut aluksi tiedostoa avattua QGIS:ssä niin, että pisteet näkyisivät oikein, mutta onneksi loppujen lopuksi kartan teko onnistui.

Kuvan 3 kartta maanjäristyksistä on hieman sekavampi, koska halusin erottaa erisuuruiset maanjäristykset toisistaan. Tämän seurauksena kartalla on paljon eri värejä ja eri kokoisia pisteitä. Esitin kartalla suuremman magnitudin järistykset suuremmalla ja tummemmalla pisteellä ja pienemmät vastaavasti vaaleammalla ja pienemmällä pisteellä. Ilmeisesti legendasta jäi puuttumaan maininta siitä, että luku tarkoittaa siis magnitudin suuruutta järistyksessä. Suuret pisteet on sijoitettu pienempien alle, jotta ne eivät peittäisi pienempiä järistyksiä alleen. Kartasta näkyy kuitenkin myös suurempien järistysten sijainnit, koska myös tummemmat ja suuremmat pisteet erottuvat ainakin värin perusteella pienempien pisteiden alta.

Kuvassa 4 on vielä maanjäristykset ja tulivuoret merkitty samaan karttaan. Kyseinen kartta on vielä hieman sekavampi, mutta se antaa tietoa tulivuorten ja maanjäristysten sijantien yhteydestä. Kartasta näkyy myös varsin selvästi litosfäärilaattojen reunat ja vaikka ei tietäisi missä laattojen reunat menevät, herättää kartta ajatuksia mahdollisesta yhteydestä maanjäristysten ja tulivuorten välillä. Kuvan 5 kartassa on vielä esitetty meteoriittien putoamispaikat maapallolla. Etenkin Yhdysvaltojen alueella pisteitä on kartassa niin paljon, että ne ikään kuin sulautuvat toisiinsa ja muodostavat vain punaisen pilven. Muuten kartta on yksinkertainen ja informatiivinen.

Kuvien 2-5 karttoja voi käyttää kouluopetuksessa opetettaessa esimerkiksi litosfäärilaatoista ja maanjäristyksistä sekä tulivuorten synnystä. Ne auttavat selittämään litosfäärilaattojen rajojen ja vulkaanisen toiminnan yhteyttä. Kuten Saara Aaltonenkin blogissaan kirjoittaa, etenkin Tyynenmeren tulirenkaan alueen endogeeniset prosessit ovat kartoissa hyvin näkyvissä. Opettajan on mahdollista pohtia oppilaiden kanssa esimerkiksi sitä, miksi kartoissa näkyy selvästi tietyt linjamaiset muodot sekä miksi meteoriitteja on pudonnut tietyille alueille enemmän kuin toisille.

Myös ilmiöiden seurauksia voitaisiin miettiä yhdessä. Kuvassa 6 onkin esitetty tulivuorten sijainnit ja ihmispopulaatioiden koko ympäri maailmaa. Tällaisten karttojen avulla voidaan pohtia tulivuorten synnyn ja sijainnin lisäksi myös niiden merkitystä ihmisten elämille ja omaisuudelle. Kuvassa 7 on tulivuorten lisäksi kuvattuna myös litosfäärilaattojen rajat. Kyseisenlaista karttaa voidaan tutkia esimerkiksi sen jälkeen, kun on pohdittu yhdessä tulivuorten ja maanjäristysten sijoittumista tietyille alueille, esimerkiksi Tyynenmeren tulirenkaan alueelle.

En muuten itse tätä huomannut, mutta Saaran blogia lukiessani tajusin omienkin karttojeni mittakaavojen olevan päin mäntyä. Olettaisin mittakaavaongelman johtuvan karttojen projektiosta, jonka arvelen olevan Mercator. Projektio vääristää etäisyyksiä ja sen seurauksena QGIS menee myös sekaisin, eikä esitä mittakaavaa oikein.

Lähteet:

Saara Aaltonen (25.2.2022). Saara goes gis: KK6 pistetietoja ja interpolointia https://blogs.helsinki.fi/aaltosaa/?lang=en (viitattu 26.2.2022)

Views of the World: Volcanoes and human population 23.4.2015 https://www.viewsoftheworld.net/?p=4461 (viitattu 26.2.2022)

World in Maps: Volcanoes world map; Tectonic plates and volcanoes world map https://worldinmaps.com/volcanoes/ (viitattu 26.2.2022)