GIS-pohdintaa, taulukoita ja koulujen oppilasmääriä

Tällä viikolla pääsimme hieman itsenäisemmin työskentelemään rakkaan QGIS:n kanssa. Tunnilla teimme aluksi yhdessä alkutehtävän, minkä jälkeen saimme tehdä omaan tahtiin annettuja tehtäviä. Tämä itsenäisempi työskentely oli jotenkin vapauttavaa, kun tehtäviä sai tehdä omaan tahtiin ilman huolta siitä, että jää jälkeen muista. Toisaalta tällainen oman onnen nojaan jääminen lisää ongelmia kyseisen ohjelman kanssa ja hämmennystä sekä muistinmenetyksiä. Vaikka ohjeiden kanssa työskentely tuntuu helpolta ja selkeältä, ilman ohjeita työskennellessä tuntuu, että unohdan jokaisen toiminnon ja joudun miettimään pitkään jotain yksinkertaista tietokantaliitosta. Myös edellisen kurssikerran asiat unohtuvat erittäin helposti, etenkin kun ei ole ketään, joka selittäisi asiat vaihe vaiheelta.

Mutta ei siinä mitään, itse ainakin opin parhaiten tekemällä itse jotain konkreettista, joten itsenäinen työskentely ja kavereiden kanssa asioiden pohtiminen auttaa oppimisprosessia eteenpäin. Ja, kuten Tiina Ilmoniemi on blogissaan todennut, tehtävät helpottuvat pikku hiljaa, kun alkaa ymmärtämään, miten jokin työkalu toimii ja mitä se tarkalleen ottaen tekee. Taulukossa 1 on esitetty vastauksia kysymyksiin, joihin itsenäisissä tehtävissä piti löytää vastaus. Taulukko on kuvana, koska html-muoto ei avautunut ainakaan omalla koneellani, kun kokeilin liittää taulukon sillä tavalla.

Suurin osa ensimmäisen ja toisen tehtävän kysymyksistä oli melko helppoja ja niihin sainkin selvitettyä vastauksen ihan hyvin. Kuitenkin, kun siirryin eteenpäin valinnaiseen tehtävään, valitsin koulu-tehtävän, vaikka yritinkin tehdä putkiremonttitehtävää aluksi. Kompastuskiveksi putkiremonttitehtävässä osoittautui kartan tekeminen, koska en jostain syystä saanut tehtyä vaadittua karttaa. Niin siirryn usean tunnin mietinnän jälkeen pohtimaan koulujen oppilaisiin liittyviä kysymyksiä.

Ensin erotin tarkasteltavan koulupiirin ja sen asukkaat muista tietokantojen tiedoista omiksi karttatasoikseen. Olen tehtävissä laskenut seuraavana vuonna koulun aloittavat nykyisten 6-vuotiaiden mukaan, vaikka joku ensi vuonna koulun aloittava saattaa hyvinkin olla vielä viiden vanha. Myös yläasteikäisten ikää yksinkertaistin hieman määrittämällä yläasteikäiset 13-15-vuotiaiksi eli seuraavan vuoden yläasteikäisiä ovat nykyiset 12-14-vuotiaat.

Taulukko 1. Vastauksia harjoitusten kysymyksiin

QGIS-pohdintaa

Toistan varmaan itseäni, mutta joka viikko tuntuu, että QGIS:stä oppii lisää ja sen maailma alkaa avautua. Teknisten ongelmien ja takkuilevan paikkatieto-ohjelman luoma epätoivo alkaa vaihtua ajatukseen, että kyllä tämä vielä jonain päivänä hallitaan. Tällä hetkellä (osin varmaan tämän viikon harjoitusten takia) tuntuu siltä, että osaan parhaiten bufferointiin ja erilaisten teemakarttojen tekemiseen liittyviä asioita. Vastaus kysymykseen, mitä hallitset mielestäsi hyvin, vaihtelee kuitenkin viikosta toiseen, koska vanhat asiat unohtuvat helposti, jos niitä ei kertaa. Bufferointia harjoiteltiin tämän viikon harjoituksissa ja sen avulla voi selvittää erilaisia etäisyyksiin liittyviä kysymyksiä. Teemakarttojen tekeminen taas on tärkeää harjoitusten ja oikeiden tutkimuksen tulosten esittämisessä. Lisää harjoitusta taidan tarvita ihan kaikilla osa-alueilla, jotta QGIS:n käyttö tulee sujuvaksi ja pysty tekemään harjoituksia ilman ohjeita.

Tarkemmin eriteltynä bufferit eli puskurivyöhykkeet soveltuvat esimerkiksi jonkun asian vaikutusalueen selvittämiseen tai esimerkiksi harjoituksissakin käsiteltyyn melualueiden tarkastelemiseen ja siihen asuuko tietyn matkan päässä jostain melunlähteestä kuinka paljon ihmisiä. Puskurivyöhykkeet sopivat myös sen tarkasteluun, millaista asiakaskuntaa mahdollisen uuden ostoskeskuksen lähialueilla tulisi olemaan, kun suunnitellaan keskuksen sijoittamista.

QGIS on mutkikas ja oikukas ohjelma. Jonkin tehtävän ratkaiseminen voi jollain kerralla mennä kerralla putkeen, mutta seuraavalla kerralla sama toiminto saattaa koko ohjelman jumiin. QGIS:sä kaikki toiminnot eivät kuitenkaan ole mahdollisia, joten sen avulla ei voi tehdä kaikkia mahdollisia operaatioita. Ohjelma itse siis asettaa joitain reunaehtoja ongelmien ratkaisuun, toki riippuen käyttäjästä. Ongelmien ratkaisussa on suuri ero, jos ratkaisijana olen minä verrattuna johonkin paikkatietoasiantuntijaan. Itse en voi vielä sanoa olevani mikään mestari QGIS:n käytössä, koska en ole toiminut sen parissa vielä pitkään, joten ongelman ratkaisussa kaikki avaimet eivät ole käytössä ja käytössä olevienkin käyttämiseen liittyy epävarmuutta. Myös paikkatietoaineistojen saatavuus luo joitain reunaehtoja ongelmanratkaisuun, koska jos tietty aineisto ei ole saatavilla, tyssää ongelmanratkaisu siihen, tai sitten aineiston joutuu tehdä itse, mihin menee aikaa ja se voi olla haastavaa edelleen riippuen käyttäjän taidoista.

Lähteet:

Tiina Ilmoniemi (20.2.2022). Geoinformatiikkaa: Bufferointeja ja clippailua https://blogs.helsinki.fi/tiinailm/ (viitattu 20.2.2022)