Viime vuonna muistan alottaneeni kurssin hyvin huonolla mielellä. Tänä vuonnahan tämä on ihan kivaa. Menin sisään kurssille ja sanoin käyneeni tämän kerran viime vuonna. Muistin vasta jälkikäteen tehneeni tämän Azoreiden reissun jälkeen Ilonan kanssa. Meillä meni hermot ohjeisiin, kun koitimme melkein tunnin keksiä miten pääsemme Properties alueelle muokkaamaan karttaamme. Joku ihana vanhempi sielu (toisen vuoden opiskelija) kertoi, että meidän toggle editing oli päällä. Siitä alkoi viime vuoden GIS-turhautuminen. En päässyt GIS:n keskipisteeseen, joten nyt on toisen kokeilukerran vuoro.
Viime vuonna tehdystä kartasta huomaan legendan puutteellisuuden. Veden olisi voinut yhdistää ja muutenkin kaikkea olisi voinut selkeyttää. Hyviä oppeja tulevaa GIS-uraani varten 😀 Myös selkeyttääkseni, syvyyden yksikkönä toimii metrit. Syvyys jää vähän epäselväksi, kun karttaa on hankala zoomata eikä sitä saa enää suuremmaksi.
Kuvassa 1 voi huomata kuinka Puola erottuu typpipäästöjensä kanssa muista Itämeren valtioista tummanpunaisen värinsä ansiosta. Suomi ja ruotsi näyttävät vähän kummalliselta järvien paljouden takia. Värimaailma näyttää kummalliselta, mutta tämä oman elämänsä prinsessa tykkää punaisen sävyistä.
Joonatan pohti mielenkiintoisesti blogissaan päästöjen osuuksia. Hän puhui rantaviivan merkityksestä. Ruotsilla on paljon rantaa. Se näkyy myös kartassa suurien päästöjen määränä ja pinkkinä värinä. Venäjällä on vain vähän Itämereen päin suuntautuvaa rantaa, mutta päästöt ovat suuria. Voiko tätä selittää Pietarin suurkaugungin päästöt? Kuinka vanhaa aineisto olikaan? Suomi on ollut mukana jätevedenpuhdistushankkeissa Pietarissa. Olisi mielenkiintoista nähädä vertailevaa aineistoa. Ollaan kuitenkin menossa parempaan päin jonkun artikkelin mukaan (en löytänyt sitä enää), sillä päästöt eivät ole lisääntyneet 1990-luvulta lähtien. Nyt ylimääräinen typpi ja fosfori pitää vaan saada pois. Ehkä vetemme ovat puhtaita vielä minun elinaikanani. En usko, mutta onneksi meillä on yli 180 000 järveä joista suurimmassa osassa on puhdasta vettä 🙂
Miksi typpi onkaan haitallista Itämerelle? Typpi on kasveille elintärkeää, mutta kun sitä ollessa paljon pääsevät levät leviämään toivottua enemmän ja vesi rehevöityy. Se tappaa Itämerta pikkuhiljaa, pohjasta pintaan päin.
Lueskelin paljon muiden blogeja ja huomasin että joku muu tehtävä olisi myös pitänyt tehdä. Pitääpä etsiä se jostain koulun levyltä ja toivoa sen löytyvän vielä. Kaikkien kurssien, niiden virheellisten kurssikuvausten, opintovastaavahommien ja hylättyyn tenttiin lukemisen oheessa on mahdotonta löytää väliä milloin GIS-luokkassa ehtisi piipahtaa tällä viikolla. Ehkä annan sen vain olla.
Lähteet:
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Typpi
https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/