Ai että kun olin ylpeä tehtyäni kartan Afrikasta. Se on mielestäni niin kauni ja kertoo niin paljon meille karttoja tulkitseville ihmisille. Tein sen valmiiksi hioen värejä pitkään ja tallensin sen tyytyväisenä ja latasin blogialustalle. Perään liitin viime vuonna tekemäni kartan Suomen tulvaindeksistä (Kuva 2). Sydäntä raapii sen rumuus. Jopa kieli on väärin. Olisiko sekin pitänyt hioa täydellisyyteen? Ehkä ihan hyvä että lähdin kotiin kun päivän aktiivista osuutta oli takana 11 tuntia.
Afrikan kartalla on eri muuttujia, niinkuin kuvatekstikin jo kertoo. Siniset salmiakkipalaset kuvastavat tietysti timanttikaivoksia ja liila sai olla öljykenttien väri. Tulkittiin Artun kanssa yhden pisteen olevan kenttä, eli maan alla olevan öljykerroksen kohta. Öljykentät sijoittuvat Pohjois-Afrikkaan ja “hevosen kaulaan”, jos siis Afrikan tulkitsee hevosen päänä niinkuin itse tykkään tehdä. Kartta puhuu hyvin puolestaan mutta väritystä ajattelin avata vielä vähän.
Konfliktit näkyvät kartalla viininpunaisina pisteinä. Ne ovat yksittäisiä tapahtumia maanosan sisällä. Valtiot ovat ihmisten keksimiä hallinnollisia rajoja ja valitettavasti suurin osa Afrikan rajoista ovat kolonialismin jälkeen Eurooppalaisten vetämiä kartalle. Tämä on aiheuttanut monia konflikteja ja jopa sisällissotia.
Toinen asia joista ihmiset saavat usein aikaan konflikteja ovat raha ja sen lähteet, mm. raaka-aineet. Niistä yksiä arvokkaimpia ovat timantit ja öljy, sillä niiden markkina-arvo on korkealla maailmassa. Niiden esiintyminen korreloi osittain konfliktien sijainnin kanssa kartalla, mutta on myös osia joissa näitä raaka-aineita ei esiinny mutta konflikteja on silti ollut huomattava määrä. Yksi näistä on Ruanda, jossa oli yksi maailman tunnetuimmista kansanmurhista tapahtui.
Värierot kartalla syntyivät kun otin konfliktien määrän ja jaoin sen per 10 000 ihmisen kesken. Länsi-Sahara Afrikan länsirannikolla ja Djibouti Itärannikolla. Länsi-Sahara on yksi maailman harvimmin asutuista alueista. Siellä on vain kaksi konfliktipistettä, mutta ne riittävät erottamaan sen muista maista kun määrän suhteuttaa alhaiseen asukaslukuun. Djiboutinissa oli sisällissota vuosina 1991-1994. Afrikka on usealle varsin tuntematon maanosa, joten on hankala tietää eri maiden asukaslukua. Siksi se on hyvä suhteuttaa, jotta näkee eroja. Maiden pinta-alat ovat kuitenkin hyvin eri kokoisia keskenään.
Aineistosta herää kysymyksiä. Luulen aineiston olevan länsimaalainen. Mihin on vedetty raja konfliktin ja pienemmän välikohtauken välille? Voiko jokin olla jäänyt raportoimatta? Miten se vaikuttaa aineistoon? Huomasin ohjeissa kysymysliudan vasta tässä kohdassa. Karttaan ei ole kerrottu metadataa konflikteista, kaivoksista tai öljynporuksesta. Voiko niistä edes vertailla? Kartan kylkessä voisi hyvin olla taulukko, josta saisi tietää vuosia, pinta-aloja ja muuta olennaista tietoa eri tapahtumista.
Toinen kartta on viime vuoden tekele. Värit eivät sovi Afrikan kartan kanssa yhteen. Muistan tehneeni sen tunnilla ja olleeni ylpeä sen lopputuloksesta. Nyt nään mm. legendan kauheuden. Suomea ja ruotsia sekasin, ei puhdistettua legendaa, arvojen selitys..
Kartassa voi tulkita jävien osuuksia eri valuma-alueilla ja niiden vaikutusta tulvimiseen. Voi huomata negatiivisen korrelaation. Mitä enemmän järviä, sitä vähemmän tulvia. Kartta ei ole paras mahdollinen pienen kokonsa ja ympyrädiagrammien peittävyyden takia. Diagrammit esittävät järvien osuutta koko pinta-alasta. On hyvä että diagrammit löytyvät, sillä olen piilottanut joet ja järvet jonkun muun aineiston alle. Alottelijan moka. No, semmosta sattuu.
Joonatan pohti taas fiksusti asfaltin vaikutusta tulvimiseen. Se kuin ei ime vettä, on tulviminen erilaista. Sen voisi ehkä nähdä myös minun kartastani, jos ympyrädiagrammit eivät peittäisi kaikkea oleellista alleen.
Se tältä viikolta. Huomenna pääsee taas tekemään jotain jännää kun ilta kuluu GIS luokassa!
Läheet: https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/
