VIIKKO III – Onnistumusentunteita ja kiusallista naurua

Ai että kun olin ylpeä tehtyäni kartan Afrikasta. Se on mielestäni niin kauni ja kertoo niin paljon meille karttoja tulkitseville ihmisille. Tein sen valmiiksi hioen värejä pitkään ja tallensin sen tyytyväisenä ja latasin blogialustalle. Perään liitin viime vuonna tekemäni kartan Suomen tulvaindeksistä (Kuva 2). Sydäntä raapii sen rumuus. Jopa kieli on väärin. Olisiko sekin pitänyt hioa täydellisyyteen? Ehkä ihan hyvä että lähdin kotiin kun päivän aktiivista osuutta oli takana 11 tuntia.

 

Kuva 1 – Afrikan kartta parilla muuttujalla

Afrikan kartalla on eri muuttujia, niinkuin kuvatekstikin jo kertoo. Siniset salmiakkipalaset kuvastavat tietysti timanttikaivoksia ja liila sai olla öljykenttien väri. Tulkittiin Artun kanssa yhden pisteen olevan kenttä, eli maan alla olevan öljykerroksen kohta. Öljykentät sijoittuvat Pohjois-Afrikkaan ja “hevosen kaulaan”, jos siis Afrikan tulkitsee hevosen päänä niinkuin itse tykkään tehdä. Kartta puhuu hyvin puolestaan mutta väritystä ajattelin avata vielä vähän.

Konfliktit näkyvät kartalla viininpunaisina pisteinä. Ne ovat yksittäisiä tapahtumia maanosan sisällä. Valtiot ovat ihmisten keksimiä hallinnollisia rajoja ja valitettavasti suurin osa Afrikan rajoista ovat kolonialismin jälkeen Eurooppalaisten vetämiä kartalle. Tämä on aiheuttanut monia konflikteja ja jopa sisällissotia.

Toinen asia joista ihmiset saavat usein aikaan konflikteja ovat raha ja sen lähteet, mm. raaka-aineet. Niistä yksiä arvokkaimpia ovat timantit ja öljy, sillä niiden markkina-arvo on korkealla maailmassa. Niiden esiintyminen korreloi osittain konfliktien sijainnin kanssa kartalla, mutta on myös osia joissa näitä raaka-aineita ei esiinny mutta konflikteja on silti ollut huomattava määrä. Yksi näistä on Ruanda, jossa oli yksi maailman tunnetuimmista kansanmurhista tapahtui.

Värierot kartalla syntyivät kun otin konfliktien määrän ja jaoin sen per 10 000 ihmisen kesken. Länsi-Sahara Afrikan länsirannikolla ja Djibouti Itärannikolla. Länsi-Sahara on yksi maailman harvimmin asutuista alueista. Siellä on vain kaksi konfliktipistettä, mutta ne riittävät erottamaan sen muista maista kun määrän suhteuttaa alhaiseen asukaslukuun.  Djiboutinissa oli sisällissota vuosina 1991-1994. Afrikka on usealle varsin tuntematon maanosa, joten on hankala tietää eri maiden asukaslukua. Siksi se on hyvä suhteuttaa, jotta näkee eroja. Maiden pinta-alat ovat kuitenkin hyvin eri kokoisia keskenään.

Aineistosta herää kysymyksiä. Luulen aineiston olevan länsimaalainen. Mihin on vedetty raja konfliktin ja pienemmän välikohtauken välille? Voiko jokin olla jäänyt raportoimatta? Miten se vaikuttaa aineistoon? Huomasin ohjeissa kysymysliudan vasta tässä kohdassa. Karttaan ei ole kerrottu metadataa konflikteista, kaivoksista tai öljynporuksesta. Voiko niistä edes vertailla? Kartan kylkessä voisi hyvin olla taulukko, josta saisi tietää vuosia, pinta-aloja ja muuta olennaista tietoa eri tapahtumista.

Kuva 2 – Suomen tulvaindexikartta

Toinen kartta on viime vuoden tekele. Värit eivät sovi Afrikan kartan kanssa yhteen. Muistan tehneeni sen tunnilla ja olleeni ylpeä sen lopputuloksesta. Nyt nään mm. legendan kauheuden. Suomea ja ruotsia sekasin, ei puhdistettua legendaa, arvojen selitys..

Kartassa voi tulkita jävien osuuksia eri valuma-alueilla ja niiden vaikutusta tulvimiseen. Voi huomata negatiivisen korrelaation. Mitä enemmän järviä, sitä vähemmän tulvia. Kartta ei ole paras mahdollinen pienen kokonsa ja ympyrädiagrammien peittävyyden takia. Diagrammit esittävät järvien osuutta koko pinta-alasta. On hyvä että diagrammit löytyvät, sillä olen piilottanut joet ja järvet jonkun muun aineiston alle. Alottelijan moka. No, semmosta sattuu.

Joonatan pohti taas fiksusti asfaltin vaikutusta tulvimiseen. Se kuin ei ime vettä, on tulviminen erilaista. Sen voisi ehkä nähdä myös minun kartastani, jos ympyrädiagrammit eivät peittäisi kaikkea oleellista alleen.

Se tältä viikolta. Huomenna pääsee taas tekemään jotain jännää kun ilta kuluu GIS luokassa!

Läheet: https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/

 

 

Viikko II – GIS ei olekkaan niin hirveää?

 

(Kuva 1) Mercatorin projektion ja TM35FIN välistä suuruutta kuvaava Suomen kartta TM35FIN projektiossa
Albersin projektion ja TM35FIN välistä suuruutta kuvaava Suomen kartta TM35FIN projektiossa

Tämä kerta oli ensimmäinen jonka kävin tänä vuonna. Oli ilo huomata kuinka paljon muistinkaan viime vuodesta ja luulen, etten sen takia toistanut viime vuoden vihreitä. Viime vuonna en saanut lopputuloksista edes tyydyttäviä, mutta tämä vuonna Qgis ei romahtanut kertaakaan. Helpotti kummasti!

Ohjelma ei kuitenkaan toiminut moitteettomasti mutta Artun avulla ymmärsimme sen Villen kanssa. Ohjelma ei halunnut vaihtaa projektiota automaattisesti, joten laitoimme molemmat Robinssonin projektioon laskujen ajaksi.

Ensimmäinen kartta (kuva 1) vertaa Mercatorin projektiota ETRS-TM35FIN projektioon, joka on standardiprojektio suomessa. Se on poikittainen Mercatorin projektio ja yhteensopiva muiden Eurooppalaisten maa- ja maanosa kohtaisten projektioiden kanssa. Tuloksena saimme vertailun jonka tulokset ilmenevät prosenttilukuina. Siitä voi nähdä lopputuloksen, joka kertoo mercatorin projektiossa olevan kartan pinta-alojen olevan 295-722% suuremmat kuin TM35FIN projektiossa. Mercatorin projektio on luotu merellä navigoimiseen. Se toimii siinä loistavasti, mutta se vääristää pinta-aloja ekvaattorilla niiden ollessa oikeita mutta mitä lähemmäs napoja kartta on, sitä suurempi on vääristymä.

Toisessa kartassa (kuva 2) vertasimme TM35FIN projektion ja Van der Grintenin (VdG) projektioiden eroa. TM35FIN on poikittainen Mercatorin projektio. ovat yleisiä etelä-pohjois suunnassa pitkäissä maissa, niinkuin Suomessa, Ruotissa, Norjassa, Chilessä ja Argentiinassa. VdG taas on erikoinen kartta. Koko maailma on projisoitu pyöreälle alustalle. Se on alunperin ollut Mercatorin projektio. Päiväntasaaja ja keskimeridiaani ovat suoria, mutta pinnat niiden välillä on taivutettu kaareviksi. Kartassa navat ovat liiotellun suuria. National Geographics lehti teki projektion tunnetuksi käyttämällä sitä maailmankartoissaan vuoteen 1988 saakka.

Erot VdG:n ja TM35FIN välillä ovat huomattavasti pienempiä kuin ensimmäisen kartan erot. Prosentuaalinen ero on 163-336,2%. Pohjoisosissa vääristymä on siis jopa 386% ensimmäisen kartan osalta. Kun karttoja tutkii, ei eroa huomaa suoraan. Kuitenkin eri rajojen välit vaihtelevat osittain. Esimerkkinä on Hartolan kunta Päijät-Hämeessä, joka ensimmäisessä kartassa kuuluu toisiksi vähiten vääristävään ryhmään, kun taas alemmassa kartassa se kuuluu keskimmäiseen kategoriaan.  Prosentuaaliset erot ovat siis merkittävämpiä kuin kartan rajaamat alueet tässä tapauksessa.

PS. Koitin etsiä blogeja joihin viitata mutta kanssaopiskelija fuskit ovat näköjään jo niin nuoria, ettei bloggaaminen tule luonnosta. Kävin viisi blogia läpi, sitten luovutin. Koitan muistaa viitata tähänkin postaukseen myöhemmin.

 

 

Lähteet: http://www.manifold.net/doc/radian/van_der_grinten_projection.htm