Tällä viikolla opimme paljon uutta. Opimme tekemään ruutuja ja tuottamaan uutta aineistoa Qgissillä. Muistan viime vuode päänvaivan tämän kurssikerran aikana, nyt kaikki meni hyvin. Luulen sen johtuvan itsevarmuuden lisäksi Qgis versioon, Madeiraan, jota käytämme tänä vuonna. Olen tyytyväinen lopputulokseen.
Ylhäällä olevat kartat ovat siis Pornaisten alueelta. Niissä näkyvät korkeuskäyrät perinteisesti viiden mertin välein. Mielestäni Kuva 2, eli oman tekemäni kartan värit ovat onnistuneemmat. Korkeudet erottuvat selkeämmin. Kuva 1 on siis paitulista ladattu kartta Pornaisista, jossa korkeuskäyrät olivat jo valmiina. Perjantaina olo oli vielä vähän rapea koko viikon kestäneen flunssan takia, ja luulin tekeväni oikein. Kysyin myös Artulta ja vastaus oli myöntävä. Pitänee korjata myöhemmin, vaikka tästäkin näkee jo ihan hyvin eroja.
Puhuimme harjoituskerralla oudosta ilmiöstä, joka näyttää tapahtuvan Kuva 2:ssa. Keskellä suoaluetta on kohouma joka ei näy Paitulista lataamastani kartasta, sillä suo on tasainen. Keskelle suota on muodostunut kohouman näköinen kohta, sillä alueen korkeus on korkeuskäyrän molemmilla puolilla. Se vääristää kuvaa, sillä sinne syntyy monta viivaa jotka kausautuessa näyttävät suurilta korkeuseroilta kartan kohdassa joka todellisuudessa on tasaista maastoa. Ronja mainitsee blogissaan että osa korkeuskäyristä on yksinkertaistettu selkeyden parantamisen takia. Oletan hänen puhuvat juuri pelto- ja suokohdista.
Niinkuin Flaminia blogissaan sanoo, soveltuu rasteriaineisto vektoriaineistoa paremmin jatkuvien aineistojen kuvaamiseen. Kartalta (kuva 3) sen voi nähdä. ruudut ovat 1km x 1km kokoisia, eli aika isoja alueita. Laskin ruutuihin suomenruotsalaisten osuuden koko ruudun väestöstä. Luvut ovat prosentteja ja skaala ehkä vähän hassu mutta kuvaava. Voi huomata että suurimassa osassa ruuduista suomenruotsalaisten osuus on vähemmistössä.
Joona puhuu ruutujaosta vähän tarkemmin. Korrepleettikartat perustuvat johonkin aluejakoon, joka usein on hallinnollinen. Ruudukkomme perustuu vaan geometrisiin muotoihin jotka olemme määritelleet kartalle vapaalla kädellä vedetylle alueelle. Niiden avulla voi tarkistella alueellisten ilmiöiden leviämistä.
Joona myös mainitsee, että on tunnettava alue jotta karttaa voi tulkita. Pohjakartassa ei ole muuta tietoa kuin kunnan rajat. Itse otin järvet pois, sillä ne osa järvistä oli niin isoja, että ne peittivät alle ruutuja rumalla tavalla. Osa ruuduista on myös valkoisia, eli niihin ei ole merkitty taloja joissa asuisi ihmisiä joka olisi tuottanut dataa ruutuaineistooni. Aineiston pohjana toimi siis massiivinen väestötieetokanta.
Tästä tulee taas GIS-päivä, sillä seuraavaski matkani suuntaa kohti julkista liikennevälinettä joka vie minut Kumpulaan ja pääsen viikon harjoituskerralle.
Lähteet:
Ronja https://blogs.helsinki.fi/npinja/ (viitattu 10.2.2020)
Flaminia https://blogs.helsinki.fi/flaminia/ (viitattu 10.2.2020)
Joona https://blogs.helsinki.fi/kaarijon/ (viitattu 10.2.2020)