VIIKKO VII: Oppimisen multihuipentuma

Viikko 7 harjoitus oli se, johon panostin toden teolla. Päätin yrittää tuottaa kaupunkimaantieteeseen sopivaa aineistoa. Koska pääkaupunkiseutu on koti, päätin tuottaa siitä dataa. Niinpä suuntasin Helsinki Region Infoshareen, josta löytää avointa dataa yllin kyllin. Päätin keskittyä asuntotuotantoon ja suhteuttaa sitä väkimäärään. Koska tietokoneeni tarvitsee putsausta kandiprojektin jäljiltä, päätin käyttää muilla kursseilla oppimaani kikkaa olla lataamatta aineistoja koneelle, vaan käyttää WFS toimintoa QGIS-ohjelmassa.

Kopioin siis WFS-rajapinnan osoitteen, eli https://kartta.hsy.fi/geoserver/wfs ja loin yhteyden QGISiin. Lisäsin projektiin kolme layeria Add toiminnon avulla. Niistä pohjana karttaesityksille käytin kaupunginosat_2020 ja Vaestotietoruudukko_2020 aineistoja. Kartta 1 muuttuja oli Alkaneetasunnotmal2016_2019.

Aloitin prosessin siistimällä kaupunginosa-aineistosta ne rivit, joiden kunta ei ollut 091 eli Helsinki. Alkaneetasunnotmal2016_2019 layeristä poistin ne pisteet, jotka eivät olleet alueella. Sen tein Extract by location -toiminnon avulla, ja valitsin siihen geometriaksi intersect. Kohtasin ongelman tässä vaiheessa, eli minun piti miettiä, mitkä väestöruudut olivat Helsinkiä ja mitkä eivät. Suomea, toisin kuin osaa Afrikasta, ei ole jaoteltu viivottimen kanssa. Sen takia kuntarajat ja neliön muotoiset väestöruudut eivät mene yksi yhteen. Kuva 2 näyttää esimerkin tästä Pitäjänmäen länsiosasta.  Päädyin yksinkertaiseen ratkaisuun: vaikka lopputulos ei ole täydellinen, on se ihan kelvollinen. Tämä harjoitustyö, jossa tulee harjoitella kriittisen ajattelun ohessa QGIS ohjeman käyttöä. Laskin jokaiselle väestöruudulle keskikohdan, eli centroidin samannimisellä funktiolla. Tämä teki sen, että ne muuttuivat pisteiksi, jolloin ne väkisin sijoittuivat johonkin kuntaan.

Sen jälkeen aloitin itse analyysit. Selvitin kuinka monta asuntoa aloitetuissa rakennushankkeissa oli per kaupunginosa. Tämän tein Count points in polygon funktiolla. Weight field muuttujaan laitoin “asuntoluku”. Haluan vielä selventää että tarkistin asuntoja, en taloja tai rakennuksia. Käytin samaa funktiota Centroid layeriin, jotta saisin selville jokaisen kaupunginosan väkiluvun. Uudesta Count-asukkaat layeristä avasin attribuuttitaulukon ja tarkastelin kaupunginosan asukkaiden määrän. Se näkyi numpoints -sarakkeesta. Liitin Count-asukkaat layerin Count-asunnot layeriin Join toiminnolla, yhdistävänä tekijänä attribuutti “kaupunosanro”. Sen jälkeen tein uuden sarakkeen attribuuttitaulukkoon, johon jaoin alkaneet asunnot määrän kaupunginosan väkiluvun mukaan. Lopuksi kerroin sen sadalla saadakseni prosenttiluvun.

Kuva 1 – Vuosien 2016-2019 aikaan alkaneeen asuntorakentamisen määrän kaupungiossa suhteessa kyseisen kaupunginosan väkilukuun, tulos prosentteina

Kuvassa 1 eniten asuntoja suhteessa väestöön kaupunginosassa on aika yllätyksettömästi Länsisatamassa. Se on vanha satama-alue, jossa rakennetaan paljon uutta asuntokantaa. Myös Pasilaan rakennetaan paljon asuntoja. Varsinkin alueen itäosassa ja Ilmalassa on paljon toimistoja, joten uudet asunnot suhteessa väkilukuun nousevat nopeasti prosentuaalisesti. Laajasalo ja siellä varsinkin Kruunuvuorenranta ovat jo pitkään olleet yksi asuntorakentamisen hot-spoteista. Sörnäinen oli suurien prosenttilukujen yllättäjä minulle alkuun, mutta karttaa tutkimalla tajusin Kalasataman jäävän alueen sisälle.

Keskustan alueella kaupunkirakenne on tiivistä ja uusia asuintaloja on hankala mahduttaa sinne. Siksi moni alue, kuten Kruunuhaka ja Ullanlinna ovat pienen prosenttiluokan, 0-0,4 % sisällä. Tulevaisuudessa kenties alueet saavat tummempia värejä, jos käyttämättömiä toimistoja aletaan muokkaamaan asuintiloiksi. Tyhjää toimistotilaa oli vuonna 2020 jo noin miljoonan neliömetrin verran pääkaupunkiseudulla (Okkonen, 2020). Muualla kaupungissa asuntorakentamien on maltillisempaa. Monessa kaupunginosassa rakennetaan, mutta niiden asukasluku on jo sen verran korkea, ettei ne erotu asteikon yläpäässä.

Kuva 2 – Väestöruutujen ja kaupunginrajojen yhteensopimattomuus Länsi-Pitäjämäessä

 

Kuva 3 – Vuosina 2016-2019 valmistuneiden asuntojen määrä kaupunginosassa suhteessa kyseisen kaupunginosan väkilukuun

Kun vertaa kuva 1 ja kuva 3, ei alkuun erot vaikuta suurilta. Länsisatama, Sörnäinen ja Laajasalo ovat liiloja, mutta Pasila on paljon vaaleampi. Uutta Helsinkiä (2018) mukaan Pasilan alueen, varsinkin sen keskiosan rakentaminen aloitettiin 2017. Alueelle ei siis vuoden 2016-2019 välillä ole ehtinyt valmistua suurta määrää asuntoja.

Esimerkiksi Taka-Töölöön on valmistunut enemmän asuntoja kuin mitä sinne ollaan rakentamassa. Myös Mellunkylän asuntorakentaminen on hiljentynyt. Taulukoita voi verrata, sillä ne on suhteutettu vuoden 2020 asukasmäärään. Lännessä Munkkiniemeen ja Pitäjänmäkeen rakennetaan vähän enemmän, samoin kaupungin keskiosassa Malmille. Kumpulaan ollaan rakennettu ja rakennetaan enemmän koko ajan.

Innostuin tekemään työvaihekaavion, joka oli tuttu tapa hahmottaa tekemistä Geoinformatiikan menetelmät 2 kurssilta, jonka loogisesti olen saanut tehnyä ennen tätä kurssia :D. Kuva 4 on tulos siitä.

Kuva 4 – Työvaiheet

PS. Kiitos Justus henkisestä tuesta ja ideoinnista tehtävälle :)<3

Lähteet:

Okkonen. (2020). Noudettu 25.8.2021 osoitteesta https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006632713.html

Uutta Helsinkiä. (2018). Noudettu 25.8.2021 osoitteesta https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/asuminen/historia

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *