Ihanaa lukea muistiinpanoja tästä kurssikerrasta! Tuli hyvän muistoja mieleen minun ja Ville Kurikan kävelyretkestä Kumpulassa. Se ei ollut ensimmäinen kerta kun käytin epicollectia, sillä se oli tuttu Lammin kenttäkurssilta. Niinkuin Ville sanoo blogissaan, on pisteaineiston kerääminen älypuhelimella aina pieni riski, sillä sijaintitietojen luotettavuus ei ole huippuluokkaa. Olen käyttänyt sovellusta myöhemminkin, ja se on edelleen ladattuna puhelimellani.
Aloin tehdä itsenäisharjotusta. Sain excelin laitettua kartalle, ja ihmettelin, miten mikään ei ollut mennyt pieleen. WOW! Vuoden 1980 jälkeen tuotettu aineisto oli hankalampaa saada QGISiin sopivaan muotoon, eli sopivaksi csv-exceliksi mutta leikin pisteiden, pilkkujen sekä puolipisteiden kanssa.
Kun olin muokannut pisteiden tyyliä symbology välilehdestä graduated tyyliseksi, muokkasin ne kivan punaisen sävyiseksi ja poistin symbolipallojen reunat, tein taikaa. Oikeaklikkasin muokkaamani layeria, laitoin hiiren styles päälle ja otin copy style. Sitten pastetin sen vuoden 1980 jälkeen layerille ja muokkasin sitä vähän. Lopputulos oli upea (kartta 1). Pallot ovat aika pieniä, jotta päällekkäiset pallot näkyvät paremmin. Tämä on tärkeää sen kannalta, että pystyy hahmottamaan, missä maanjäristykset ovat yleisiä.
Kartasta 1 voi hahmottaa Tyynenmeren tulirenkaan. Se on Tyynenvaltameren reunoilla sijaitseva tektonisesti aktiivinen vyöhyke. Toisin sanoen mannerlaatat liikkuvat siellä ja aiheuttavat maankuoren liikkeitä, eli maanjäristyksiä. Tämä on maailman aktiivisinta maanjäristysvyöhykettä, jossa jopa 90 % maanjäristyksistä sattuu. Täällä tapahtuu myös paljon tulivuorenpurkauksia. Koitin tehdä niistä karttaesityksen, mutta hakattuani exeliä pitkään ja hartaasti, en vieläkään saanut tuotettua QGIS sovelluksessa toimivaa CSV tiedostoa.
Tulirengas ei ole aina ollut maailman maanjäristysrikkainta aluetta. Mannerlaatat liikkuvat hitaasti, mutta ne silti liikkuvat. Liikkuminen on maan sisäisten magmaliikuntojen tulos. Lisää maata syntyy joko sinne, missä laatat erkaantuvat toisistaan tai missä yksi laatta työntää toista ylöspäin, eli subduktiovyöhykkeellä. Siellä toinen laatta työntyy toisen alle ja muuttuu takaisin magmaksi.
Vaikka koko tulirengas ei hahmotu kartalla 1, saa siitä peruskäsityksen. Kartalla 2 Tulirenkaan hahmottaa selkeästi. Vaikka maanjäristyksiä isoja maanjäristyksiä on tapahtunut paljon muuallakin, ovat ne kerrostuneet Tulirenkaan päällä paksuksi kerrokseksi kartalla.
Richterin asteikko on logaritminen. Se tarkoittaa että kun numero kasvaa yhdellä, kasvaa voima kymmenkertaisesti. Yli 8 Richterin asteikolla tapahtuvat maanjäristykset ovat harvinaisia. Mittaushistorian aikana voimakkain maanjäristys tapahtui Chilessä vuonna 1960 ja sen voima oli 9,5. Se ei näy esittämissäni kartoissa. Yli 9 yksikön maanjäristyksiä voi kartalta hahmottaa vain 5. Ne ovat siis hyvin harvinaisia.
Kartta 3 havainnollistaa kaikki yli 6 Richterin asteikolla tapahtuneet maanjäristykset viimeisen vuoden ajalta. Kartta 4 taas havainnollistaa kaikki tasan neljäkymmentä vuotta aikaisemmin tapahtuneet, saman minimivoimakkuuden maanjäristykset. 70 luvun alussa oli tapahtnut 109 tämän suuruusluokan maanjäristystä, kun taas viime vuonna niitä oli tapahtunut jopa 152. 70-luvun alussa Indonesissa tapahtui enemmän voimakkaita maanjäristyksiä kuin viime vuonna. Viime vuonna tapahtui paljon maanjäristyksiä eteläisellä Atlantilla. Viime vuoden kartassa on huomattavasti enemmän tummanpunaisia pisteitä, eli voimakkaita maanjäristyksiä.
En koe saaneeni paljoa irti tästä kurssikerrasta. Opin miten exceleitä voi tuottaa QGIS aineistoon sopiviksi, mutta tietyt aineistotyypit osoittautuivat liian hankaliksi minulle. Justus istui vieressä ja koitti auttaa, mutta yhdessä päädyimme tekemään helpomman version. Sain myös itseluottamusta QGIS ohjelman käsittelemiseen ja tämän tyyppiseen tiedonhakuun. Tiedän tehneeni paremmat kartat kaksi vuotta sitten, mutta en löytänyt niitä mistään enään; en edes etäyhteyden kautta yliopiston koneelta. Se harmittaa tosi paljon.
Katsoessani esimerkiksi Pihlan upeaa karttaesitystä maanjäristyksien ja hyökyaaltojen yhteyksistä, jäi minua harmittamaan. Sitten katoin GIS-velhoni, Justuksen karttoja, ja huomasin, etteivät ne nyt ihan kauheasti ehkä kuitenkaan olleet parempia kuin omani. Toki hän oli saanut lisättyä mannerlaattojen viivat kauniisti ja käyttänyt erilaisia tietokantoja laajemmin. Silti, ihan ok harjoitustyö, varsinkin uusien visualisointiniksejen osalta.
Lähteet:
https://tekniikanmaailma.fi/tyynenmeren-tulirenkaan-tulivuoret-pelottelevat-taas-uusin-halytystila-nostettiin-japanissa/
Ville Kurikka: (Noudettu 25.8.2021) https://blogs.helsinki.fi/kurivill/2020/03/17/pisteaineistojen-esittaminen-kartalla/
Pihla Haapalo: (Noudettu 25.8.2021) https://blogs.helsinki.fi/haapalop/
Justus Poutanen: (Noudettu 25.8.2021) https://blogs.helsinki.fi/pjustus/2019/03/02/vain-toinen-paiva-toimistolla/
Kuvalähde: https://www.pmfias.com/earthquakes-shallow-focus-deep-focus-earthquakes/