Kurssikerran työniloa

Kakkoskerran karttatehtävä on toistaiseksi ollut minulle ehdottomasti hankalin. Olen viettänyt usean ja taas usean hetken miettien millä aiheilla voisi olla oikeasti tekemistä toistensa kanssa, ja millaisin tavoin sen voisi kartalla esittää. Ole ehkä joissain asioissa hieman turhankin pilkuntarkka, enkä ollut tyytyväinen vain sellaisiin tuloksiin, jotka mielestäni olisivat olleet muutenkin aivan liian ilmiselviä (esimerkiksi avioliittojen määrä ja perheiden määrä jotka korreloi varsin hienosti, muttei yllättävästi). Muutamalla hyvin arvattavalla asiayhteydellä saattoi löytyä yksi – kaksi kuntaa, jotka poikkesivat muista, mutten usko, että olisin saanut niistä silti kovin erityistä analyysia aikaiseksi. Mikään ei kelvannut, en osannut päättää, mieltä painaa ja ahdistaa –en siis todellakaan saanut karttaa tehtyä tunnin aikana. Tätä tehtävää siis hankasin ja hinkkasin, putsasin ja puunasin, kotona (puhumattakaan sen MapInfon lataamisesta kotikoneelle; siinä tehtävässä isonkin naisen saa itkemään!), kunnes löysin sen, mistä ihan todella ajattelin voivani sanoakin muutaman sanan ja mikä näyttää kartassakin tarpeeksi selkeältä.

Ihan alkuperäisesti lähdin kokeilemaan kahden muuttujan koropleettikarttoja enimmäkseen, sillä pidin niin ideasta ja olisin halunnut tuottaa sellaisen itse. Kuitenkin tässä ongelmaksi muodostui sekä aineisto, josta en löytänyt tähän sopivia kiinnostavia aiheita että en kokenut syntynyttä karttaa ikinä tarpeeksi selkeäksi. Ja kahden muuttujan koropleettikarttaan olisin ehdottomasti halunnut tehdä Corelilla ehostusta (väri+rasterin olisin vaihtanut ainoastaan väreiksi ja tehnyt itse legendan), mutta kokeilujakso koneella meni jo, enkä jaksanut nähdä vaivaa vielä senkin latailemiseksi uudestaan jotenkin ja melkein ainakin laillisesti (tai liikkuakseni kampukselle). Joten tyydyin (ihan mielelläni kuitenkin) koropleetti + ympyrädiagrammiratkaisuun.

Itkua ja hammasten kiristystä. Ja KARTTA.

Kaiken räpeltämisen jälkeen kartan teemoiksi valitsin pien- ja rivitaloasumisen osuuden kunnittain koropleettina, sekä taloudellisen toiminnan (alkutuotanto, jalostus, palvelut, muu toiminta) ympyrädiagrammeina. Oletin, että pien- ja rivitaloasuminen on suurempaa kunnissa, joissa alkutuotanto on suurta. Myös maaseutumaisten kuntien taloudellisen toiminnan jakautuminen oli mielestäni kiinnostavaa, sekä nähdä mahdollinen suurkaupunkien vaikutus tälläkin kartalla.

Luokkia valitsin 4, sillä näin informaatio pysyy vielä hyvin luettavissa, mutta on kuitenkin kattavampi kuin kolmella luokalla. Luokittelun valitsin histogrammin perusteella. Jakauma näytti sekä vinolta- että epämääräiseltä. Koska aineistossa on epämääräisiä koloja ja paremmin epämääräiseen jakaumaan sopivia hyppyjä, valitsin (monen selkeyttävän kokeilun kautta) luonnolliset luokat.

Samalla idealla kuin mitä otsikkokin henkii (punainen tupa ja perunamaa), valitsin punaisen värin eri sävyt kuvaamaan pien- ja rivitaloasumisen määrää. Pohdin onko punainen liian aggressiivinen väri, mutta päädyin että tässä kyseisessä ainestossa niin ei ole (en itse käyttäisi punaista väriä silloin, kun esitettävä asia on mahdollista nähdä negatiivisessa sävyssä, esim. esitettäessä rikollisuutta).

Ympyrädiagrammin tekeminen oli helppoa, sillä histogrammia ei tekemiseen tarvittu. Säädin lopullisessa kartassa ympyrät niin, että ne ovat saman kokoisia, sillä en niinkään ollut kiinnostunut alueiden välisistä kokoeroista, vaan ilmiöiden suhteesta. Näin kartta pysyy myös selkeämpänä, eikä katse kiinnity isoihin ympyröihin enemmän kuin muihin. En osannut kuitenkaan poistaa legendasta sitä ympyröiden kokoa kuvaavaa osaa, joten tein sen ihan suvereenisti Paintissa, sillä Corelia ei siis ollut käytettävissä. Myös Christan blogissa oli huomioitu sama ympyrädiagrammeja koskeva ongelma ”Ajattelin ensin tehdä ympyräkartogrammin ikäluokkien jakaantumisesta, mutta äkkiä tässä prosessissa tuli Corelia ikävä.”.

Mutta ogelmia löytyy MapInfon kartan ulkonäön säätämisen kanssa silti, sillä en ainakaan itse löytänyt paikkaa, josta ympyrädiagrammien paikkaa voisi kartalla siirtää. Nyt tässä esityksessä joudunkin siis tyytymään siihen, että esimerkiksi Jyväskylän ja Muuramen piirakat ovat päällekkäin. Hirvittävän rasittavaa. On ehkä ihan pakko kyllä jokin kerta mennä kokeilemaan kuinka Corelilla onnistuisi tällaisen kartan muokkaaminen, sillä onhan tuo tyhmää, että kartan luettavuus kärsii ilman, että voin siihen puuttua. Lisäksi tyhmää on legendan luomisessa tarvittava kikkailu otsikoissa ja muutenkin koko aiheen esiin tulossa. Typerä ohjelma.

Hiivatisti pallukoita, mutta hetkinen, onhan tässä jotain järkeäkin!

Karttasta on havaittavissa suuret kaupungit alueina, joilla on vähiten pien- ja rivitaloasutusta. Näille (sekä muille kahteen pienimpään luokkaan kuuluville kunnille) löytyy yhteinen piirre tarkastellessa ympyrädiagrammeja: kaikkien näiden kuntien taloudellinen toiminta koostuu pääasiallisesti palvelun lisäksi jalostuksesta. Tilanne näkyy samalla tavalla tarkastellessa kuntia, joiden taloudellisesta toiminnasta huomattava osa koostuu alkutuotannosta; näissä kunnissa pien- ja rivitaloasumisen osuus on suurinta.

Poikkeuksellisia kuitenkin ovat etelässä pääkaupunkiseudulla Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, joilla palveluiden lisäksi ei ole juuri muuta kuin jalostusta, mutta sitäkin hyvin vähän (suhteessa muihin vastavam luokan pien- ja rivitaloasutusalueisiin). Tämä luultavammin kuitenkin selittyy pääkaupunkiseudun rakenteella, jossa asutus on tiivistä ja palvelut suuressa osuudessa, eikä tuotantolaitoksille ole juuri tilaa, vaan ne rakennetaan pääkaupunkiseudun ympäryskuntiin.

Kartan pohjoisosan yllättäjiä ovat Pyhäntä ja Sievi, jotka ovat hyvinkin pien- ja rivitalovaltaisia, mutta silti hyvin suuri osa taloudellisesta toiminnasta perustuu jalostukseen. Nopeahko vilkaisu nettiin paljastaa Pyhännästä sen nimenomaisen panostuksen yrittäjyyteen sekä alueen luonnonvaroja (pääasiassa puuta) hyödyntävään teollisuuteen. Silti Pyhäntä on onnistunut pysymään maaseutumaisena kuntana, jossa pien- ja rivitaloja riittää. Palveluiden määrä taas on suhteellisen pieni, mutta palveluita riittänee Haapaveden-Siikalatvan seutukuntaan kuuluvalle Pyhännälle naapurustostakin. Sievin tarina on hyvin saman kaltainen, maaseutumainen kunta, jossa yrittäjyyttä ja teollisuutta arvostetaan (mm. Sievin Jalkine!). On hienoa nähdä, että kaikki kunnat eivät ole homogeenisiä, vaan poikkeuksiakin on. Jokaiselle jotain!

Yleistäen voisi sanoa että kunnissa, joissa suuret kaupungit sijaitsevat, on pien- ja rivitaloasuminen vähäistä, sekä näiden kuntien taloudellinen toiminta koostuu palveluista ja palveluiden ohella jalostuksesta. Mikäli siis havittelet pientaloasumista, muttet ajatellut perustaa uraasi palveluiden tai teollisuuden parissa, on hyvä varautua vähintään kireisiin asuntomahdollisuuksiin (ja luultavasti kysynnän kasvattamaan hintaan). Lisäksi pien- ja rivitalopainotteisten kuntien painopiste on pohjoisosassa tarkasteltavaa karttaa (koko Suomen tilanteessa olisi varmasti samoin).

Karttaan olen muuten kohtalaisen tyytyväinen, mutta puutteita huomasin kuitenkin karttaa tarkastellessa uudemman kerran; legendasta puuttuu koropleettitulkintaa helpottavat prosentit joko numeroiden perästä tai legendan otsikosta sekä mittakaavajana, joka on lipsahtanut 50 km:n sijaan 49.99 km:n.

Kurssikerrasta 2 opittua

Ja kaikenkaikkiaan ihan eniten tässä opittiin se, että valitsi käytännössä minkä tahansa aiheen (valittavana olleista), aina huomio kiinnittyy suurten kaupunkien esiintuloon kartalla. Ja vaikka se ensin ärsytti (“niin muttakun tässä on tää kaupunki, niin tottakai siellä on paljon x:ää!” *kiroilua*), sitten paksuun kalloon upposi, että niinhän sen vaan kuuluu olla. Eikä MapInfon lataamisesta tarvitse itkeä, ihan vaikka vain siksi, ettei se mitään auta kuitenkaan. 😀

Linkit:

• Christan blogi: 2. kurssikerta: Kaksi päällekäistä teemaa. <https://blogs.helsinki.fi/christas/>. Viitattu 1.2.2014
• Pyhäntä: <http://www.pyhanta.fi/etusivu> Viitattu 1.2.2014
• Sievi: <http://www.sievi.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=9932&menupath=9924,9932#9932> Viitattu 1.2.2014