Päällekkäisten koropleettien pohdintaa

Oman teemakartan tekemisen ohella saimme tehtäväksemme lukea tieteellisen artikkelin ja kirjoittaa siitä reaktiopaperin. Artikkelin on kirjoittanut puolalainen maantieteilijä Anna Leonowicz, joka on tehnyt tutkimusta kartografisista esityksistä – erityisesti päällekkäisistä koropleettikartoista ja niiden ominaisuuksista. Monet kartografit ovat pitäneet kyseistä kartografista esitystä vaikeasti luettavana ja epäloogisena (Weiner, Francolini, 1980; Olson, 1981). Tutkimuksessaan Leonowicz otti selvää yhden muuttujan ja kahden muuttujan koropleettikarttojen eroista sekä maantieteen opiskelijoiden kyvyistä analysoida kyseisiä karttoja. Tutkimuksesta kävi ilmi, että perinteiset koropleettikartat ovat käyttökelpoisia silloin, kun halutaan esimerkiksi osoittaa jonkin muuttujan alueellista levinneisyyttä. Päällekkäiset koropleetit taas osoittautuivat hyödyllisiksi silloin, kun pyritään havainnollistamaan kahden eri muuttujan välisiä suhteita ja korrelaatioita.

 

 

Artikkelin lukeminen tuntui aluksi haastavalta sen tieteellisen luonteen vuoksi. Alkuun päästyäni teksti oli kuitenkin mielenkiintoista luettavaa! En ollut ennen nähnyt päällekkäisiä koropleettikarttoja (tai ainakaan noteerannut), joissa legendana käytetään “hajontakuviota”. Legendan x- ja y-akseleilla kuvataan kussakin yhtä muuttujaa, joka on jaettu luokkiin (usein kullakin muuttujalla kolme luokkaa). Muuttujien arvoa kuvataan jonkin värin eri sävyillä. Esimerkiksi Leonowiczin tutkimuksessa ne olivat punaisen ja sinisen eri sävyjä. Mielestäni legenda on hyvin informatiivinen ja siitä voidaan tehokkaasti tarkastella muuttujien välisiä suhteita. Tarkastelu vaatii kuitenkin harjaantunutta kartanlukijaa, joka on tottunut päällekkäisten koropleettien legendan tulkitsemiseen. Itselleni kyseinen “kaavio” oli aluksi haastava tulkittava, joten päädyin googlettamaan “two-variable choropleth map”. Löysin ainakin itselleni hyödyllisen sivuston, jossa yhdysvaltalainen kartoittaja Josh Stevens selittää päällekkäisten koropleettien logiikan selkeästi. Sen luettuani legendan tulkitseminen alkoi tuntua helpommalta. Kuten Leonowicz artikkelissaan mainitsi, on oleellista että kartan värivalinnat ja luokkajaot ovat sopivia, jotta kartta ja sen legenda pysyvät helposti luettavina. Esitystavan onnistuessa päällekkäiset koropleetit ovat mielestäni hyvin havinnollistavia ja loogisia; toivon että opettelemme jossain vaiheessa niiden tekoa paikkatieto-ohjelmalla!

 

Lähteet:

Leonowicz, Anna (2006.) Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. https://moodle.helsinki.fi/pluginfile.php/1537276/mod_resource/content/0/KK2/Geog_033_037_spalvotas.pdf Luettu 4.2.2017.

Stevens, Joshua (2015). Bivariate Choropleth Maps: A How-to Guide. http://www.joshuastevens.net/cartography/make-a-bivariate-choropleth-map/ Luettu 5.2.2017

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *