Month: March 2017

Postaukseni ovat blogissa hieman väärässä järjestyksessä – tein kurssikerran viisi postauksen vasta viimeisen KKJ:n jälkeen.

Kiitos kaikille kanssakurssilaisille ja tietysti Artulle! 🙂

Viides kurssikerta erosi edellisistä siten, että emme tällä kertaa tuottaneet karttaesitystä, vaan tutustuimme MapInfon eri ominaisuuksiin itsenäisesti. Pakko sanoa, että meinasi loppua usko moneen kertaan ja sain vain muutaman tehtävän tehtyä tunnilla. Myöhemmin vietinkin monta tuntia Kumpulan iltahämärässa klikkailemassa tehtäviä valmiiksi. Jotkut vastauksista ovat pienoista hakuammuntaa, mutta toivottavasti suurin osa on ainakin lähellä oikeaa vastausta… Tein viidennen kurssikerran jutut viimeisenä, jonka takia kyseinen postaus on blogissani viimeisenä. Tulipahan ainakin vietettyä paljon aikaa MapInfon kanssa ja taas osaan käyttää kyseistä ohjelmaa vähän paremmin. Kyllä musta vielä joskus tulee paikkatieto-ohjelmaekspertti…

Pari ensimmäistä tehtävää olivat suhteellisen yksinkertaisia; ideana oli bufferoinnin avulla laskea, kuinka monta ihmistä asuu Malmin pahimmalla melualueella, eli yhden ja kahden kilometrin säteellä. Kyseessä oli siis todella ajankohtainen tehtävä! Piirsin ensin lentokentän kiitoradat, jonka jälkeen loin bufferit ensin yhden ja sitten kahden kilometrin säteellä. Asukasmääriksi sain 8756 (1km säteellä) ja 57455 (2km säteellä). Meluhaitoista kärsivät siis lukuisat ihmiset, mutta Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa Malmin lentokenttä on kaavoitettu asuntokäyttöön, joten melusaaste ei tule olemaan ongelma enää kauaa. Helsingin Sanomien uutisen mukaan kansalaisaloitteen lentoaseman säilyttämiseksi sen kulttuurihistoriallisen arvon johdosta allekirjoitti 13 197 kuntalaista, mutta aloite hylättiin ja alueelle tullaan rakentamaan asuintaloja (hs.fi/kaupunki/art-2000002893721.html).

Seuraavat kysymykset olivat samantyyppisiä – tehtävänä oli selvittää bufferoinnin avulla Helsinki-Vantaan lentoasemaan liittyviä meluhaittoja. Vastaukseksi kysymykseen “Kuinka monta ihmistä asuu 2km säteellä kentän kiitoradoista?” sain vastaukseksi 11 314. Laskujeni mukaan vähintään 55db meluasteesta kärsii 11 913 ihmistä ja vähintään 65db melualueella asuu 356 henkilöä. Seuraavaksi piti selvittaää lentomelu, jos koneet laskeutuisivat Tikkurilasta päin kaakko-luodesuunnassa. Piirsin kiitoradan jatkeeksi 6,5km pituisen viiva ja bufferoin sen 500m säteellä, jolloin sain vastaukseksi 12 532. Eli lentomelun alueella asuu kyseinen määrä henkilöitä. Seuraavaksi oli vuorossa edelleen samantyyppinen tehtävä, joak kuitenkin liittyi saavutettavuuteen eikä meluhaittoihin. Puskurointi onkin varmasti hyvin hyödyllinen työkalu esimerkiksi kaavoituksessa, kun päätetään erilaisten toimintojen sijainneista. MapInfon avulla voidaan melko yksinkertaisesti tehdä saavutettavuusanalyyseja. Vastaukseksi kysymykseen “Kuinka monta henkilöä asuu 500m säteellä juna-asemasta?” sain 84 343, joka on n. 17% kaikista alueen asukkaista. Laskujeni mukaan työikäisiä (15-64v) on 52%. Vertailin vastaustani muiden blogilaisten vastauksiin ja tulin siihen tulokseen, että oma laskuni on väärin – olen mahdollisesti jättänyt joitain ikäluokkia pois laskuista tai muuten vaan sekoillut ja klikkaillut mitä sattuu…

Taajamiin liittyen tuotimme seuraavanlaista tietoa:               “Kuinka monta prosenttia alueen asukkaista asuu taajamissa?”(vastaus: 96%), “Kuinka monta prosenttia kouluikäisistä asuu taajamien ulkopuolella?” (vastaus: n.4%)  ja “Kuinka monella alueella ulkomaalaisia on >10%,>20% ja >30%?” (vastaus: 40, 10, 6).

Kurssikerta oli todellinen testi jo opittujen juttujen soveltamistaidoista. Kurssikerta oli siitä hyödyllinen, että opin lisää MapInfon käyttömahdollisuuksista ja voin nähdä, että ohjelmasta on paljon käytännön  hyötyä monilla maantieteen (ja muidenkin tieteenalojen) osa-alueilla. Huolenaiheeni on se, että en tiedä tuleeko meillä enää tänä keväänä olemaan kursseja, joissa käytämme MapInfoa. Jos en jatka aktiivisesti ohjelman käyttämistä, unohdan varmasti hyvin pian miten yksinkertaisimmatkin toiminnot toimivat. Itse asiassa jopa viikon tauko kurssikertojemme välillä on joskus osoittautunut liian pitkäksi tauoksi, joten täytyy kai ottaa luokat A111 ja A112 aktiivisempaan käyttöön :D.

Lähteet:

Malmin lentokenttä ei pelastu – kaupunginvaltuusto päätti, ettei kuntalaisaloite aiheuta toimenpiteitä. 20.3.2017 <hs.fi/kaupunki/art-2000002893721.html>

 

Viimeisellä viikolla tuotimme karttaesityksen omin avuin alusta lähtien. Saimme tehtäväksemme kerätä sekä tilasto- että karttatietoa valitsemastamme alueesta. Päätin tehdä oman esitykseni Tansaniasta ja sen maakunnista. Googlettamalla löytyi vaivattomasti hurrrrjan paljon tilastotietoa muun muassa väestöstä ja luonnonvaroista. Karttoja oli myös saatavilla runsaasti ja löysinkin hyvän bittikartan, josta loin oman tietokannan. Arttu kuitenkin suositteli valmiin paikkatietokannan käyttämistä, joten muutin suunnitelmaani. Sopivaa tilastotietoa löydettyäni tein aiheesta Excel-taulukon, jonka yhdistin myöhemmin paikkatietokantaani tietokantaliitoksella. MapInfon tietokannassa oli esitettynä jonkin verran ylimääräistä informaatiota, jolle minulla ei ollut käyttöä, joten klikkailin ne vielä pois ja sain valmiiksi haluamani tietokannan.

Koska valmiin paikkatietokantamuotoisen materiaalin käyttäminen esityksessä vähentää tehtävän työn määrää, tein kaksi teemakarttaesitystä, joissa molemmissa on esitettynä kaksi muuttujaa. Ensimmäisessä kartassa (Kuva 1)  on kuvattuna Tansanian provinssit ja niiden kaupungistumisaste. Toisena muuttujana kartassa on lukutaitoisuus. Alkuperäisessä esityksessä lukutaito oli kuvattuna pylväsdiagrammeilla, mutta erot alueiden välillä eivät mielestäni tulleet ilmi tarpeeksi selkeästi. Siksi lisäsin tietokantaani muuttujan, jossa kuvataan lukutaidottomien prosentuaalista määrää ja sain aikaiseksi selkeät piirakkadiagrammit. Karttaesityksestä voidaan havaita, että urbanisaatio on suurimmillaan Tansanian itäosissa, missä myös maan suurin kaupunki, Dar Es Salaam, sijaitsee. Myös muun muassa Pwanin (Dar Es Salaamin länsipuolella), Mbeyan (lounaassa) sekä Mwanzan (pohjoisessa) maakunnissa kaupunkiasuminen on yleistä. Urbaaneissa maakunnissa lukutaitoisuus on huomattavasti korkeampaa kuin maaseudulla; Dar Es Salaamin lukutaitoisuusprosentti on 93,6, kun taas esimerkiksi Taboran ja Katavin maakunnissa vastaava luku on alle 55%. Maaseutuvaltaisilla alueilla koulujen haasteena on resurssien puute – pulaa on sekä rahoituksesta että koulutetusta työvoimasta. Tansanian hallitus onkin käynnistänyt ICBAE-ohjelman (Integrated Community-Based Adult Education) edistääkseen aikuisväestön ja muun koulutuksen ulkopuolella olevien ihmisten lukutaitoa ja koulutusta. Erityisesti tyttöjen ja naisten asemaa pyritään parantamaan koulutuksen suhteen.

 

Toinen karttaesitys havainnollistaa Tansanian syntyvyys- ja kuolleisuuslukuja. Syntyvyys näkyy kartalla punertavina sävyinä ja kuolleisuus viivarastereina. Suurin syntyvyys on Tansanin luoteisosissa, missä urbanisaatio on matalimmillaan. Karttaa tehdessäni kuvittelin, että kuolleisuus olisi suurimmillaan maatalousvaltaisissa, korkean syntyvyyden maakunnissa, mutta valmiista teemakartasta voidaan havaita, että kuolleisuus on korkeaa monissa urbaaneissa, matalan syntyvyyden maakunnissa. Erot eri luokkien välillä ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, joten kovin suurta hajontaa ei Tansanian eri alueiden välillä ole. Esimerkiksi syntyvyyden suurimman ja pienimmän arvon ero on vain 16hlö. Kartan vahvat sävyerot tuovat vaikutelman suurista eroista, joten jälkeenpäin ajatellen sävyjä olisi voinut muuttaa hieman neutraaleimmiksi väärän mielikuvan välttämiseksi.

Teemakarttaesityksen tuottaminen alusta asti oli yllättäen yksinkertaisempaa kuin aluksi luulin. Suurin työmäärä kohdistui sopivan aineiston etsintään, mutta tarvittavat tiedot löydettyäni oli karttaesityksen tuottaminen vaivatonta. Olemme tehneet melkein jokaisella kurssikerralla jonkinlaisen teemakarttaesityksen, joten sen luominen onnistui ilman suurempia ongelmia. Parannettavaakin toki löytyy; urbanisaatiokarttaa tehdessäni käytin luokitteluna luonnollista luokkajakoa, jonka johdosta toiseksi ylimmän luokan vaihteluväli on hyvin suuri (28,3%-100%). Erot kyseiseen luokkaan kuuluvien  maakuntien välillä eivät siis tule kartassani esiin. Kyseistä seikkaa lukuunottamatta esitys on mielestäni selkeä ja sen luettavuus hyvä.

Viimeisen viikon jälkeen on hyvä kerrata kurssia paikkatietokurssia kokonaisuudessaan! Kurssilla opin ehdottomasti uusia maantieteilijälle olennaisia taitoja,  joista on varmasti hyötyä tulevina vuosina! MapInfon perusominaisuudet tulivat hyvin tutuiksi, kun toistimme samoja asioita useammalla kurssikerralla. Erityisesti bufferointi ja teemakarttojen luominen jäivät mieleeni ominaisuuksina, joita tulee varmasti käytettyä paljon. Toisaalta, koin ohjelman sisäistämisen paljon vaikeammaksi kuin esimerkiksi CorelDrawn. En saanut MapInfosta ja sen käyttömahdollisuuksista hyvää kokonaiskuvaa, joten on varmasti hyödyllistä palata kurssin materiaaleihin ja harjoitella tehtäviä lisää.

 

 

Lähteet:

Effective Literacy Practice (ICBAE). Unesco Institute for Lifelong Learning. 08.03.2017.  <www.unesco.org/uil/litbase/?menu=13&programme=228>

Maplibrary. 03.03.2017 <www.maplibrary.org/library/stacks/Africa/Tanzania/index.htm>

National Bureau of Statistics. 08.03.2017.  <www.nbz.go.tz>

 

Kuudennella viikolla tehtävänämme oli luoda hasardikarttoja, joista olisi mahdollisesti hyötyä opetuksessa. Saimme vinkiksi muutaman nettisivun, joissa oli tilastoja eri hasardeista. Itse päätin tehdä karttaesitykset maanjäristyksistä ja tulivuorista. Karttojen tekeminen oli selkeiden ohjeiden johdosta hyvin suoraviivaista ja siinä ei vaihteeksi mennyt (kovin) kauaa aikaa.

Ensimmäisessä kartassa (Kuva 1) on kuvattuna kaikki viime vuosikymmenten vähintään kahdeksan magnitudin vahvuiset maanjäristykset, jotka siis aiheuttavat hyvin suurta tuhoa ihmisille, ympäristölle ja infrastruktuurille. Kuvassa 2 on mukana samalta aikajaksolta kaikki vähintään 7,0 magnitudin järistykset, jotka myös ovat Richterin asteikossa luokiteltu “erittäin voimakkaiksi”. Lisäksi tein karttaesityksen (Kuva 3) tulivuorten sijainneista maapallolla. Kaikkia edellä mainittuja karttoja voisi käyttää hyväksi endogeenisten prosessien opetuksessa; kartoista voidaan havaita, että tulivuorten ja voimakkaiden maanjäristysten sijainnit ovat samansuuntaisia, koska kyseiset ilmiöt ovat hyvin tyypillisiä litosfäärilaattojen saumakohdissa. Karttoihin voisi vielä lisätä mannerlaattojen sijainnit ja rajakohdat, jolloin voitaisiin havaita ilmiöiden riippuvuus toisistaan. Googlettamalla löytyikin monta opetustarkoitukseen hyvin käyttökelpoista karttaa, kuten seuraavan linkin takaa löytyvä maailmankartta: http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch9en/conc9en/plate_tectonics.html .

Maanjäristyskarttoja voitaisiin käyttää hyödyksi myös eri tyyppisten valtioiden riskien tarkastelussa. Opetuksessa voitaisiin kysyä esimerkiksi “Millaisia vaikutuksia seitsemän magnitudin maanjäristyksellä olisi Tokiossa tai Filippiineillä?”. Voitaisiin siis pohtia maanjäristysten tuhojen eroja vauraissa/ köyhemmissä maissa ja pohtia millaisilla toimilla riskejä voitaisiin vähentää. Samantyyppisiä pohdintoja voitaisiin tehdä myös tulivuorikartan pohjalta

Tulivuorikarttaesityksessä kaikki maailman tulivuoret on esitetty tummina kolmioina. Tulivuoria on kuitenkin monia eri tyyppejä ja muun muassa laavan rakenne määrittelee sen, kuinka räjähtävä purkaus on. Hyvä opettaja varmasti esittäisi oppilailleen kartan, jossa tulivuoret on jaoteltu tyyppinsä mukaan eri symboleihin ja kartoittaisi myös, mitkä tulivuoret ovat aktiivisimpia. Näin voitaisiin tehdä analyyseja siitä, millä alueilla tulisi varautua mahdollisiin riskeihin.

 

Lähteet:

http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database

http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch9en/conc9en/img/map_world_plate_tectonics.png

http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html