Viimeisellä viikolla tuotimme karttaesityksen omin avuin alusta lähtien. Saimme tehtäväksemme kerätä sekä tilasto- että karttatietoa valitsemastamme alueesta. Päätin tehdä oman esitykseni Tansaniasta ja sen maakunnista. Googlettamalla löytyi vaivattomasti hurrrrjan paljon tilastotietoa muun muassa väestöstä ja luonnonvaroista. Karttoja oli myös saatavilla runsaasti ja löysinkin hyvän bittikartan, josta loin oman tietokannan. Arttu kuitenkin suositteli valmiin paikkatietokannan käyttämistä, joten muutin suunnitelmaani. Sopivaa tilastotietoa löydettyäni tein aiheesta Excel-taulukon, jonka yhdistin myöhemmin paikkatietokantaani tietokantaliitoksella. MapInfon tietokannassa oli esitettynä jonkin verran ylimääräistä informaatiota, jolle minulla ei ollut käyttöä, joten klikkailin ne vielä pois ja sain valmiiksi haluamani tietokannan.
Koska valmiin paikkatietokantamuotoisen materiaalin käyttäminen esityksessä vähentää tehtävän työn määrää, tein kaksi teemakarttaesitystä, joissa molemmissa on esitettynä kaksi muuttujaa. Ensimmäisessä kartassa (Kuva 1) on kuvattuna Tansanian provinssit ja niiden kaupungistumisaste. Toisena muuttujana kartassa on lukutaitoisuus. Alkuperäisessä esityksessä lukutaito oli kuvattuna pylväsdiagrammeilla, mutta erot alueiden välillä eivät mielestäni tulleet ilmi tarpeeksi selkeästi. Siksi lisäsin tietokantaani muuttujan, jossa kuvataan lukutaidottomien prosentuaalista määrää ja sain aikaiseksi selkeät piirakkadiagrammit. Karttaesityksestä voidaan havaita, että urbanisaatio on suurimmillaan Tansanian itäosissa, missä myös maan suurin kaupunki, Dar Es Salaam, sijaitsee. Myös muun muassa Pwanin (Dar Es Salaamin länsipuolella), Mbeyan (lounaassa) sekä Mwanzan (pohjoisessa) maakunnissa kaupunkiasuminen on yleistä. Urbaaneissa maakunnissa lukutaitoisuus on huomattavasti korkeampaa kuin maaseudulla; Dar Es Salaamin lukutaitoisuusprosentti on 93,6, kun taas esimerkiksi Taboran ja Katavin maakunnissa vastaava luku on alle 55%. Maaseutuvaltaisilla alueilla koulujen haasteena on resurssien puute – pulaa on sekä rahoituksesta että koulutetusta työvoimasta. Tansanian hallitus onkin käynnistänyt ICBAE-ohjelman (Integrated Community-Based Adult Education) edistääkseen aikuisväestön ja muun koulutuksen ulkopuolella olevien ihmisten lukutaitoa ja koulutusta. Erityisesti tyttöjen ja naisten asemaa pyritään parantamaan koulutuksen suhteen.
Toinen karttaesitys havainnollistaa Tansanian syntyvyys- ja kuolleisuuslukuja. Syntyvyys näkyy kartalla punertavina sävyinä ja kuolleisuus viivarastereina. Suurin syntyvyys on Tansanin luoteisosissa, missä urbanisaatio on matalimmillaan. Karttaa tehdessäni kuvittelin, että kuolleisuus olisi suurimmillaan maatalousvaltaisissa, korkean syntyvyyden maakunnissa, mutta valmiista teemakartasta voidaan havaita, että kuolleisuus on korkeaa monissa urbaaneissa, matalan syntyvyyden maakunnissa. Erot eri luokkien välillä ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, joten kovin suurta hajontaa ei Tansanian eri alueiden välillä ole. Esimerkiksi syntyvyyden suurimman ja pienimmän arvon ero on vain 16hlö. Kartan vahvat sävyerot tuovat vaikutelman suurista eroista, joten jälkeenpäin ajatellen sävyjä olisi voinut muuttaa hieman neutraaleimmiksi väärän mielikuvan välttämiseksi.
Teemakarttaesityksen tuottaminen alusta asti oli yllättäen yksinkertaisempaa kuin aluksi luulin. Suurin työmäärä kohdistui sopivan aineiston etsintään, mutta tarvittavat tiedot löydettyäni oli karttaesityksen tuottaminen vaivatonta. Olemme tehneet melkein jokaisella kurssikerralla jonkinlaisen teemakarttaesityksen, joten sen luominen onnistui ilman suurempia ongelmia. Parannettavaakin toki löytyy; urbanisaatiokarttaa tehdessäni käytin luokitteluna luonnollista luokkajakoa, jonka johdosta toiseksi ylimmän luokan vaihteluväli on hyvin suuri (28,3%-100%). Erot kyseiseen luokkaan kuuluvien maakuntien välillä eivät siis tule kartassani esiin. Kyseistä seikkaa lukuunottamatta esitys on mielestäni selkeä ja sen luettavuus hyvä.
Viimeisen viikon jälkeen on hyvä kerrata kurssia paikkatietokurssia kokonaisuudessaan! Kurssilla opin ehdottomasti uusia maantieteilijälle olennaisia taitoja, joista on varmasti hyötyä tulevina vuosina! MapInfon perusominaisuudet tulivat hyvin tutuiksi, kun toistimme samoja asioita useammalla kurssikerralla. Erityisesti bufferointi ja teemakarttojen luominen jäivät mieleeni ominaisuuksina, joita tulee varmasti käytettyä paljon. Toisaalta, koin ohjelman sisäistämisen paljon vaikeammaksi kuin esimerkiksi CorelDrawn. En saanut MapInfosta ja sen käyttömahdollisuuksista hyvää kokonaiskuvaa, joten on varmasti hyödyllistä palata kurssin materiaaleihin ja harjoitella tehtäviä lisää.
Lähteet:
Effective Literacy Practice (ICBAE). Unesco Institute for Lifelong Learning. 08.03.2017. <www.unesco.org/uil/litbase/?menu=13&programme=228>
Maplibrary. 03.03.2017 <www.maplibrary.org/library/stacks/Africa/Tanzania/index.htm>
National Bureau of Statistics. 08.03.2017. <www.nbz.go.tz>