Peltojen kipsikäsittelyä ja SAVE-hankkeen tuloksia esiteltiin toukokuun lopussa Euroopan maatalousekonomistien yhdistyksen (EAAE) kaksipäiväisessä seminaarissa Brysselissä. Paikalle oli kokoontunut maatalousekonomisteja, ympäristöekonomisteja sekä muita maatalouden ja ruoantuotannon parissa työskenteleviä tutkijoita ja päättäjiä. Tapahtuman teemana oli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:in seuraava uudistus ja sen sisältö – erityisesti uudistuksen yhtenä painopisteenä oleva maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimien edistäminen.
Tutkija Anna-Kaisa Kosenius esitteli kipsikäsittelypilotista saatuja kokemuksia sekä politiikkasuosituksia Brysselissä Euroopan maatalousekonomistien yhdistyksen (EAAE) seminaarissa ja MTK:n paikallisen toimiston järjestämällä illallisella.
Seminaarissa esiteltiin kipsikäsittelyä ja pilotista saatuja kokemuksia otsikolla Gypsum Amendment of Arable Fields – Introducing a Socially, Economically and Environmentally Sustainable National Measure in the EU CAP Support Scheme eli suomeksi Peltojen kipsikäsittely – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä menetelmä osaksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallisia tukitoimia.
Kuulijoille kerrottiin laaja-alaisen kipsinlevityksen toteuttamisesta SAVE-hankkeessa ja kuinka menetelmää on kehitetty yhteistyössä viljelijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
SAVE-hankkeen keskusteluissa ja työpajoissa nousi esiin erityisesti rahoitukseen liittyviä seikkoja, jotka saattaisivat vaikuttaa menetelmän käytettävyyteen. Kipsikäsittely on kustannustehokas vesiensuojeluinvestointi verrattuna muihin käytössä oleviin keinoihin vähentää fosforihuuhtoumaa. Sen kustannukset kohdistuvat kuitenkin ensimmäiselle vuodelle, kun taas hyödyt fosforihuuhtouman vähenemisenä jakautuvat seuraaville vuosille.
Kipsikäsittelyä ja myös muita maatalouden innovatiivisia vesiensuojelukeinoja ajatellen nykyistä järjestelmää olisi siis syytä päivittää joustavammaksi.
Jotta kipsikäsittelyn kustannukset eivät muodostuisi tiloille liian suureksi ponnistukseksi, tukijärjestelmän tulisi mahdollistaa osan kuluista maksaminen suoraan kipsin toimittajalle. Näin viljelijän kontolle jäisivät ainoastaan levittämiseen liittyvät kustannukset, jotka korvattaisiin myöhemmin. Kipsin hankinta kannattaisi myös kilpailuttaa keskitetysti.
Kansallisten ympäristöinvestointien sisällyttäminen CAP-uudistukseen mahdollistaisi kipsikäsittelyn ja muiden maatalouden innovatiivisten ympäristönsuojelukeinojen hyödyntämisen. Kukin EU-jäsenmaa voisi ehdottaa ja perustella ympäristöinvestointeja järjestelmän piiriin. Komission hyväksynnän jälkeen investoinnit voitaisiin ottaa käyttöön.
Vesiensuojelusta kiinnostuneiden kuulijoiden parissa peltojen kipsikäsittelystä syntyi paljon keskustelua.
Peltojen kipsikäsittely saattaa olla se toimi, jolla Saaristomeren sisäosien veden laatu käännetään parempaan suuntaan
Valtio on päättänyt tukea Saaristomeren valuma-alueen peltojen kipsikäsittelyä osana uutta vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Saaristomeri on kriittisessä tilassa ja tarvitsee pikaista apua – valuma-alueen maatalouden ravinnepäästöt ovat sen merkittävin kuormittaja. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat hyvinvoivaa meriympäristöä. Yhteiskunta on valmis rahoittamaan maatalouden vesiensuojelutoimia, jotta viljelijät voivat niitä toteuttaa. Peltojen kipsikäsittely saattaa olla juuri se toimi, jolla Saaristomeren sisäosien veden laatu käännetään parempaan suuntaan.
Uudessa vesiensuojelun tehostamisohjelmassa on osoitettu varoja Saaristomeren valuma-alueen peltojen laajamittaiselle kipsikäsittelylle. Kuva: Riku Lumiaro
Osaksi maatalouden fosforipäästöjä hillitsevää politiikkaa
Kipsikäsittely sopii hyvin osaksi politiikkaa, jolla pyritään hillitsemään maatalouden fosforipäästöjä vesistöihin. Maa-ainekseen sitoutuneen fosforin huuhtoumaa pelloilta voidaan vähentää eroosion torjuntakeinoilla, esimerkiksi talviaikaisella kasvipeitteisyydellä. Leville käyttökelpoisen liuenneen fosforin huuhtouman vähentämiseen ei kuitenkaan ole lyhyen aikavälin keinoja. Yhteiskunta turvautuu tiukkoihin fosforilannoitusrajoihin, mutta ne vähentävät liuenneen fosforin huuhtoumaa vain pitkän aikavälin kuluessa. Peltojen kipsikäsittely on vesiensuojelukeino, joka vähentää kummankin fosforimuodon huuhtoumaa ja heti. Näin se luo aikaa korkeiden fosforitaseiden alasajoon.
Kipsin avulla pellon fosforikuormaa saadaan leikattua nopeasti, sillä kipsin vaikutus alkaa välittömästi sen liuettua maahan. Kuva: Janne Artell
Kipsikäsittely vesiensuojelukeinona
Meiltä SAVE-hankkeessa kysytään toisinaan, miksi hoidetaan oiretta eikä ongelman syytä. Eikö olisi parempi ryhtyä toimiin viljelytapojen parantamiseksi kipsikäsittelyn sijaan? Vastaus on, että molempia tarvitaan.
Näkemystä tukee kokemus vesiensuojelupolitiikasta muilla sektoreilla. Kun katsotaan mitä tahansa vesiä kuormittavaa tuotantolaitosta, se vähentää vesistöpäästöjään kahdella tapaa: tehostamalla tuotantoa ja neutraloimalla tuotannon jälkeiset päästöt ns. piipunpääteknologialla. Jopa tehokas metsäteollisuutemme turvautuu vesiensuojelussaan myös tuotantoprosessin jälkeiseen puhdistusteknologiaan. Se, kuinka paljon laitokset panostavat kuormituksen vähentämiseen tuotantoprosessin kautta (vaikkapa vesikierron sulkemiseen) ja kuinka paljon piipunpääpuhdistukseen, riippuu niiden välisistä hintasuhteista.
Sama pätee maatalouteen. Olipa viljely kuinka kehittynyttä tahansa, aina syntyy ravinnekuormaa. Myös viljely perustuu taloudellisiin valintoihin, joita tukee viljelijän kokemusperäinen tieto. Viljelijä tekee tuotantoa koskevat valintansa ottaen huomioon tuotantokasvien ja lannoitteiden hinnat, eli sadosta saatavan nettotulon, sekä maanparannus- ja vesitaloustoimien kustannukset. Kunkin peltolohkon ravinnekuorma määräytyy tämän valinnan tuloksena ja sitä muovaa vuosittain sääolojen satunnainen vaihtelu. Peltojen kipsikäsittely astuu kuvaan vesiensuojelukeinona, joka vähentää pelloilta lähtevää fosforihuuhtoumaa. Toiminnan taloudellinen logiikka on sama kuin esimerkkinä käytetyn metsäteollisuusyrityksen: tehostetaan viljelyä ravinteiden tarkemmaksi hyödyntämiseksi ja ehkäistään kipsin avulla fosforin huuhtoutumista. Erona tosin on, että maatalouden ravinnehuuhtouma on pistekuormituksen sijaan hajakuormitusta, johon ei suoraan voida kohdistaa ympäristöohjausta siten kuin tuotantolaitoksiin.
Kipsikäsittelyllä voidaan tavoittaa laajat pinta-alat
Useimpien tilojen kannattavuus on heikolla tolalla, ja peltojen kasvukunnon, vesitalouden ylläpidon ja vesiensuojelun kannalta tärkeitä, mutta kalliita investointeja helposti lykätään. Niiden laajempi edistyminen edellyttäisi tilojen tuottavuuden nousua, jota ei valitettavasti ole näköpiirissä. Tässä tilanteessa valtion tukeman kipsikäsittelyn avulla voidaan edistää vesiensuojelua. Vastaavasti merkittävä osa pelloista, lähes 37 %, on vuokrapeltoja. Tutkimusten mukaan vuokraviljelijän ei ole kannattavaa investoida näiden peltojen kasvukuntoon ja vesiensuojeluun. CAP-politiikan tilatuen ja Suomen ylikompensoivan ympäristökorvausjärjestelmän on arvioitu pitävän tuotannossa noin 20 % niin sanottuja marginaalipeltoja, joissa tuotanto ei kannata. Mainitut pinta-alat voivat yhdessä kattaa jopa runsaat miljoona hehtaaria ja puolet maatalouden vesistökuormasta. Paraskaan neuvonta viljelytapojen kehittämiseksi tuskin auttaa tätä osaa viljelymaistamme, mutta kipsikäsittelyn avulla nämäkin pellot voidaan soveltuvin osin liittää vesiensuojelun piiriin.
Nopeavaikutteinen keino antaa lisäaikaa
Saaristomeri tarvitsee kipeästi apua ja siksi kipsin nopeavaikutteisuus on erityisen tärkeää. Saaristomeren sisäosat ovat todella huonossa kunnossa. Niin tärkeitä kuin toimet viljelytapojen kehittämiseksi ovatkin, ne eivät tavoita läheskään kaikkia viljelijöitä ja muutoksen saaminen vie aikaa. Merensuojelu unohtuu, jos vaaditaan vain odottamaan pidemmällä aikavälillä saatavia tuloksia viljelykäytäntöjen muutoksista. Meren ystävä ei voi mitenkään sallia toimien lykkäämistä. Nopeita toimia edellyttävät myös Suomen kansainväliset sitoumukset.
Kipsikäsittelyn ja ”juurisyiden” poistamisen suhdetta voi toki katsoa toisinkin päin. Viljelytapojen muutos ympäristöllisesti kestävään suuntaan on ehdottomasti tarpeen. Peltojen kipsikäsittely luo myös aikaa viljelytapojen muutoksen edistämiseen. Työ jota esimerkiksi Helsingin yliopiston OSMO-hankkeessa on tehty, on ehdottoman tärkeää. Myös vaihtoehtoisten kipsin kaltaisten innovatiivisten maatalouden vesiensuojelumenetelmien tutkimus on tarpeen. Tarvitsemme esimerkiksi kipsikäsittelyyn soveltumattomille järvialueille sopivia vesiensuojelukeinoja. Onkin hieno asia, että rakennekalkin ja maanparannuskuitujen tutkimusta edistetään valuma-aluetasolla, jotta näiden menetelmien toimivuudesta saadaan lisää tutkittua tietoa.
Viljelijöiden panoksella parannusta meren tilaan
Talkoot Saaristomeren tilan parantamiseksi alkavat nyt. On tärkeää, että mahdollisimman moni viljelijä Saaristomeren valuma-alueella osallistuu peltojen kipsikäsittelyyn, jotta kipsistä saadaan suurin mahdollinen hyöty meren tilan parantamiseen. Viljelijöille kipsikäsittelystä ei aiheudu kustannuksia. Laajamittaista peltolevitystä organisoi Varsinais-Suomen ELY-keskus, jolle toivotamme SAVE-hankkeen puolesta menestystä. Kipsikäsittelyn vaikutusta Saaristomeren fosforikuormitukseen tullaan seuraamaan, jolloin saamme yhä tarkemman kuvan menetelmän toimivuudesta. Yhdessä muiden valuma-aluetason tutkimusten kanssa luomme näin tietopohjaa tehokkaille ravinnekuormituksen vähentämistalkoille. Tätä tietoa tarvitaan myös muissa Itämeren maissa.
Kukapa olisi uskonut vuonna 2016, että asiat peltojen kipsikäsittelyn osalta etenisivät näin nopeasti ja suotuisasti!
Syksy 2016 oli ihanteellinen kipsin levitystä ajatellen. Levitys sujui kuin rasvattu ja vaikutukset pelloilta valuvan veden kirkkauteen olivat silminnähtävää jo samana syksynä. Hankkeen jatkuvatoimiset mittarit tuottivat aineistoa tunneittain osoittaen, että se mikä näkyi silmälle, näkyi myös mittauksissa: fosforihuuhtouma laski rajusti ja samalla sulfaattihuuhtouma pysyi maltillisena.
Vierailimme itsekin usein jokivarressa, mutta ennen muuta pohtiaksemme kipsikäsittelyn toteuttamista viljelijöiden kanssa. Meidän yhteinen tavoitteemme oli muovata peltojen kipsikäsittelystä konsepti, joka läpäisee EU:n rahoitusohjelman tiukan seulan ja tuo merkittävää vesistöhyötyä. Olennaista oli muovata kipsikäsittelystä juuri vesiensuojelutoimenpide, sillä EU ei tue tuotannollisia investointeja. Kipsin liittäminen ei-tuotannollisten investointien tukimuotoihin turvaisi myös sen, että nykyistä ympäristökorvauksiin kohdistettua rahoitusta ei leikattaisi kipsin hyväksi, mitä lietolaiset viljelijät meille niin usein korostivat (SAVEn politiikkasuositukset).
Hankkeen alkutilaisuudessa Liedon kunnantalolla puhuimme tulevasta tukikaudesta vuonna 2021, mutta rahoitusta peltojen kipsikäsittelyyn saataneen jo nyt hallituksen varattua rahaa vesiensuojelun tehostamiseen vuosiksi 2019–2021. Tekisi mieleni sanoa, että SAVE-hankkeen erinomaiset tulokset fosforihuuhtouman vähentämisestä ovat olleet viime kesän rehevöitymisongelman lisäksi tärkein sytyke lisärahoitukseen. Pidimme ministerit hyvin informoituina hankkeen tuloksista ja he tiedustelivat jo helmikuussa – siis ennen leväkesää – olisiko kipsikäsittely toteutettavissa nopealla aikataululla laajamittaisesti ja millaisin kustannuksin.
Nyt meillä on ensikäden mahdollisuus saada Saaristomereen kulkeutuva maatalouden ravinnekuormitus puolitettua. Vesiensuojelun tehostamisrahoituksen kohdentamista juuri Saaristomeren valuma-alueen kipsikäsittelyyn ehdotettiin myös asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle luovutetussa turkulaisten korkean tason vaikuttajien adressissa, jonka allekirjoittivat Turun kaupunginjohtaja Minna Arve, Varsinais-Suomen Liiton maakuntajohtaja Kari Häkämies, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa ja Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila sekä Centrum Balticum -säätiön hallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell (Turun yliopiston tiedote 23.11.2018).
On hienoa saada tukea päättäjiltä. Hankkeemme ei kuitenkaan olisi menestynyt ilman paikallisten viljelijöiden ja monien muiden toimijoiden mahtavaa tukea ja apua. Ilman viljelijöitä pilottia ei olisi voinut toteuttaakaan ja ilman heidän ajatuksiaan emme olisi osanneet paketoida kipsikäsittelyn ehdotuksia oikein. Alueen ihmisten halu vedenlaadun parantamiseen ja laajemmin koko Saaristomeren laadun parantamiseen loi hankkeellemme ainutlaatuista kantavuutta. Mainitsen tässä esimerkiksi Liedon kunnanjohtajan Esko Poikelan henkilökohtaisen tuen sekä lukuisten viljelijöiden, kuten Petri Riikosen, Martti Hyssälän ja Timo Laaksosen sekä monen muun aktiivista tukea. Nostimme myös Liedon kuntaa Euroopan kartalle, kuten lupasimme (artikkeli Pan European Networks: Science & Technology -lehdessä).
Pilottialueen maalaismaisemaa (Kuva: Janne Artell / SAVE)
SAVE-hanke jatkuu muodossa SAVE II. Se keskittyy ennen muuta vesien laadun, maaperän ja kasvuston seurantaan sekä kipsikonseptin viemiseen Itämeren muihin maihin. Olemme siis uuden vaiheen edessä. Autamme myös niin paljon kuin mahdollista laajamittaisen kipsikäsittelyn toteuttamista Saaristomeren valuma-alueella, jos – kuten toivomme – osoitettuja uusia varoja kohdistetaan Saaristomeren valuma-alueen kuormituksen vähentämiseen.
Jatketaan yhdessä työtä vesiensuojelun ja Itämeren hyväksi.
Kiitos kaikille mukanaolosta ja tuesta!
SAVE kiittää:
Pilottialueen viljelijät ja asukkaat
Urakoitsijat
Tiedotusvälineet
Baltic Sea Action Group
EU Interreg Central Baltic
Eurofins
Hankkija
Helsingin yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
John Nurmisen Säätiö
Jyväskylän yliopisto
Liedon kunta
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys
Luode Consulting
Luonnonvarakeskus
Maa- ja metsätalousministeriö
Movere
MTK
Nixplore
Paimion kaupunki
Pitopalvelu Oili Riikonen
ProAgria
Ravintola Liedon Härkätie
SLC
Suomen ympäristökeskus
Tmi Janne Artell
Turun ammattikorkeakoulu
Unigrafia
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys
SAVE-hanke on julkaissut tänään politiikkasuositukset kipsin laajamittaiselle käyttöönotolle ja liittämiseksi tuen piiriin. Aiheesta julkaistiin myös tiedote aamupäivällä.
Hankkeen päätavoitteena on ollut selvittää kipsikäsittelyn soveltuvuus laajamittaiseen käyttöön Saaristomeren ja koko Itämeren tilan parantamiseen. Hankkeessa toteutettiin laaja pilotti, selvitettiin kipsin vaikutuksia sekä kartoitettiin laajamittaisen levityksen kannalta soveltuvia alueita ja mietittiin logistiikan haasteita. Suositukset pohjautuvat SAVE-hankkeessa hankittuun tutkimustietoon ja kokemuksiin.
SAVE-hankkeen suosituksissa ehdotetaan toimintamallia, joka perustuu viljelijöiden vapaaehtoiseen osallistumiseen.
Kipsikäsittely toteutetaan ajallisesti ja alueellisesti porrastaen, mikä tarjoaa joustoa sekä logistiikan että tilojen näkökulmasta. Levitys aloitetaan Saaristomeren valuma-alueesta, joka on yksi Itämeren suojelukomissio HELCOMin nimeämistä hotspot-kohteista.
Kipsin hankinnasta ja toimituksesta järjestetään EU:n laajuisen tarjouskilpailu. Tarjouskilpailu tuo kustannustehokkuutta sekä parantaa logistiikan hallittavuutta. Viljelijöiden ei tarvitse sitoa pääomaa kipsiin tai kuljetukseen.
Kipsikäsittely sisällytetään maatalouden ei-tuotannollisten investointien tukijärjestelmään EU:n tulevalla rahoituskaudella.
Tukijärjestelmään luodaan uusi ominaisuus, joka tarkistaa automaattisesti viljelijän ilmoittamien lohkojen soveltuvuuden kipsikäsittelylle.
Kipsikäsittely otetaan keskeiseksi toimenpiteeksi vesiensuojelun tehostamisohjelmaan, jonka rahoituksella käsittely olisi mahdollista Saaristomeren valuma-alueen soveltuvilla pelloilla.
Suosituksissa todetaan: ”Peltojen kipsikäsittely on monipuolisesti tutkittu ja laajaan käyttöön soveltuva vesiensuojelukeino. Kipsi vähentää voimakkaasti eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoumaa pelloilta, ja sen myötä vesistöjen rehevöitymistä ja sameutta. Nopeasti vaikuttavana keinona se tukee erityisesti fosforilannoituksen rajoituksia, jotka laskevat peltojen korkeita fosforitasoja ja vähentävät huuhtoumaa, mutta vasta pidemmällä aikavälillä. Menetelmän käyttöönotto ehdotetussa laajuudessa leikkaisi nopeasti Suomen fosforikuormitusta Itämereen 300 tonnilla vuosittain. Tuloksena olisi rannikkovesien parempi tila. Lisäksi Suomi vastaisi Itämeren toimintaohjelman suosituksiin sekä omiin vesien- ja merenhoidon tavoitteisiinsa fosforin osalta.”
NutriTrade-hankkeen loppuseminaarin yhteydessä 25.5. peltojen kipsikäsittelystä julkaistiin kaksi politiikkasuositusta. Näissä suosituksissa keskitytään peltojen kipsikäsittelyyn Itämeren suojelumenetelmänä, ja ne on suunnattu kansainvälisille toimijoille – Policy brief 1 erityisesti alan tutkijoille ja Policy brief 2 HELCOM- ja EU-tason päättäjille. SAVE-hankkeessa tulemme työstämään suunnitelmia eteenpäin sekä tarkentamaan niitä CAP-reformin edetessä. Julkaisemme Suomeen keskittyvät politiikkapaperit loppuvuodesta.
NutriTrade Policy Brief No 1 :ssa esitellään peltojen kipsikäsittelyn soveltuvuutta laajamittaiseen käyttöön. Suosituksessa kuvaillaan kipsikäsittelylle soveltuvia alueita ja eri logistiikkamahdollisuuksia Varsinais-Suomessa toteutetun kipsipilotin tuloksiin ja kokemuksiin pohjautuen. Lisäksi siinä kerrotaan niistä ehdoista, jotka tulisi huomioida, jos kipsikäsittelyä suunnitellaan muihin Itämeren maihin. Suosituksessa kannustetaan tutkimaan ja pilotoimaan menetelmää eri olosuhteissa, koska menetelmällä on suuri potentiaali koko Itämeren suojelussa.
NutriTrade Policy Brief No 2 :ssa annetaan maatalouspolitiikkaa koskevia suosituksia laajamittaisen peltojen kipsikäsittelyn mahdollistamiseksi. Siinä puolletaan peltojen kipsikäsittelyn liittämistä osaksi HELCOMin suosittelemia toimenpiteitä sekä suositellaan liittämään peltojen kipsikäsittely osaksi EU-jäsenmaiden kansallisia tukiohjelmia.
