SAVE-hankkeen loppuseminaarit Helsingissä ja Liedossa

SAVE-hankkeen loppuseminaarit pidettiin loka-marraskuussa kahdella paikkakunnalla: 26.10. Helsingissä ja 6.11. Liedossa. Seminaareihin osallistui yhteensä 122 ihmistä, mukana järjestö- ja hallintoihmisiä, viljelijöitä, tutkijoita, toimittajia sekä muita asiasta kiinnostuneita.

Seminaaritila Helsingissä oli täynnä kiinnostuneita osanottajia (Kuva: Eliisa Punttila)

Molempien tilaisuuksien alussa kuultiin ympäristöministeriön tervehdys. Ministeri Kimmo Tiilikainen kiitti hanketta ja siihen osallistuneita viljelijöitä Liedossa videotervehdyksen välityksellä: ”Kipsinlevitys on osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi menetelmäksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta. – – Kiitokset kaikille SAVE-hankkeessa mukana olleille ja sitä rahoittaneille tahoille. Ennen kaikkea kiitokset viljelijöille, jotka hyvin laajasti osallistuitte ja mahdollistitte projektin toteuttamisen.”

Ympäristöneuvos Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä toi esille Helsingin seminaarin puheenvuorossaan, että HELCOMin Suomelle asettamia tavoitteita ei vielä ole saavutettu. Saaristomeren valuma-alueen maatalous ovat yksi Helcomin osoittamista Itämerta merkittävästi rehevöittävistä päästölähteistä. Vaikka Itämeren hoidossa on saatu jo paljon aikaan, meren hyvää tilaa ei saavuteta ilman merenhoitosuunnitelman toimenpiteitä. Kipsinlevitys on osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi keinoksi. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös muita toimia. Kipsin vaikutusten jatkoseurannalle ja menetelmän jatkokehitykselle on luvassa rahoitusta ympäristöministeriöltä ainakin vuoteen 2020 asti. Yksi tärkeä tutkimuskohde olisi myös kipsin käyttö lietelannan fosforin saostamisessa. Myös Vantaanjoella on ollut kiinnostusta kipsikäsittelyä kohtaan (ks. Vantaajoen kipsihanke).

Professori Markku Ollikainen esitteli SAVE-hankkeen tuloksia, johtopäätöksia ja politiikkasuosituksia otsikolla ”Peltojen kipsikäsittelystä tehoa vesiensuojeluun”. Projektikoordinaattori Eliisa Punttila esitteli tutkimuksen ja saatujen kokemusten pohjalta laaditun tietopaketin kipsistä, joka tarkoitettu tiedonlähteeksi maatalouden vesiensuojelutoimien toteuttajille ja muille aiheen parissa työskenteleville.

Erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta kertoi SAVEssa tehdyistä vedenlaatututkimuksista sekä kipsin käytön turvallisuutta koskevista tutkimuksista: Kipsikäsittelyllä fosforikuormitus pelloilta vähenee heti noin 50 %. Myös orgaanisen hiilen huuhtouma vähenee merkittävästi. Kipsikäsittelyn riskitekijänä on pidetty kipsin sisältämää sulfaattia. Valumavesien sulfaattipitoisuudet pysyivät kipsikäsittelyn jälkeen kuitenkin maltillisina, ja korkeat pitoisuudet olivat lyhytaikaisia. Kipsin ei havaittu kulkeutuvan pohjavesiin, eikä siitä todettu olevan haittaa virtavesien eliöstölle.

Liedon seminaarin yleisössä oli paljon myös hankkeessa mukana olleita viljelijöitä (Kuva: Anna-Kaisa Kosenius)

Hankkeessa mukana ollut viljelijä Petri Riikonen totesi puheenvuorossaan, että kipsikäsittely on ollut konkreettinen esimerkki sekä itselle että muille viljelijöille siitä, mitä voi tehdä ”ettei Turun saaristossa kesällä liikkuessa meri näyttäisi hernekeitolta”. Viljelijät ovat mukana toimivien menetelmien käytössä. Hän toi esille, että viljelijöitä on aikojen saatossa ohjeistettu monella tavalla, aiemmin mm. nostamaan peltojen fosforitasoja. Siksi on hyvä, että myös kauppa ja teollisuus ovat mukana kehittämässä ratkaisuja maatalouden päästöongelmiin. Hän totesi, että hanke on edennyt hyvin myös viljelijän näkökulmasta. Syksyn 2016 kuivat säät helpottivat kipsinlevitystä. Hanke sai kiitosta myös ehdotuksesta, että viljelijöillä olisi tulevaisuudessa mahdollisuus porrastaa peltojen kipsikäsittely muutaman vuoden ajalle.

Pilotissa mukana ollut viljelijä Martti Hyssälä totesi Liedossa, että viljelijöiden ymmärrys maaperästä on kasvanut hankkeen aikana. Hän muistutti, että viljelijä on myös yrittäjä. Viljelijöille ei siis saisi tulla uusien menetelmien myötä lisää kustannustaakkaa. Ympäristöasiat ovat kuitenkin tärkeitä ja tutkimus sekä maatalouden kehittäminen tervetullutta.

Esitykset herättivät myös keskustelua molemmissa tilaisuuksissa ja SAVE-hanke pääsi vastaamaan tarkentaviin kysymyksiin.  Seuranta SAVE-hankkeen tutkimusalueella jatkuu ja lisää tutkimustuloksia saadaan tulevaisuudessa.

SAVE-hankkeen esitykset loppuseminaareissa:

Markku Ollikainen: Peltojen kipsikäsittelystä tehoa vesiensuojeluun (ks. esitykset Helsingissä ja Liedossa)

Eliisan Punttilan esitys: Tietopaketti – Peltojen kipsikäsittely maatalouden vesiensuojelukeinona

Petri Ekholmin esitys: Kipsin levityksen vaikutukset maahan ja vesiin