Kipsipilotin vauhdikas alkutaival

Eliisa Punttila, Projektikoordinaattori
Eliisa Punttila,
Projekti-koordinaattori, Helsingin yliopisto

Kuulin kipsistä ensimmäisen kerran syyskuussa 2014 Lahdessa, kun professori Markku Ollikainen mainitsi Suomenlahden kustannustehokkaita suojelukeinoja käsittelevässä seminaarissa uuden lupaavan aineen nimeltä kipsi. Tuolloin peltojen kipsikäsittelyn vesistövaikutuksia ja kustannuksia tutkinut TraP-hanke oli päättynyt, ja kipsin tehokkuus oli käytännössäkin pystytty osoittamaan.

Vuotta myöhemmin löysin itseni perehtymästä tarkemmin kyseisen hankkeen tuloksiin sekä muihin aiempiin tutkimuksiin. Koska kipsi vaikutti niin lupaavalta keinolta, haluttiin sen käytöstä lisää kokemusta ja vaikutuksista entistäkin tarkempaa tietoa. Kipsipilotti oli myös saanut rahoitusta EU Central Baltic- ohjelmasta ja ympäristöministeriöltä ja valmis alkamaan. Olin päätynyt projektikoordinaattoriksi uuteen SAVE-hankkeeseen.

Ennen kuin kipsin käyttöä vesiensuojelussa lähdetään päätä pahkaa edistämään, pitää hankkia lisää tietoa sen soveltuvuudesta laajempaan käyttöön. Jos kipsiä toivotaan lopulta levitettävän koko Etelä-Suomen savimaille, tulee pilottialueenkin olla riittävän suuri. Tämän vuoksi SAVE-hankkeessa kipsin käyttöä testataan laajassa mittakaavassa.

Tutkimuksen edellyttämien kriteerien perusteella löytyi Savijoen valuma-alueelta Varsinais-Suomesta loistava kandidaatti pilottialueeksi. Alue pitää sisällään 2850 hehtaaria peltoalaa, jota viljelee reilu 100 viljelijää. Seuraavaksi tuli selvittää, olisiko alueen viljelijöillä kiinnostusta osallistua hankkeeseen. Laajamittaista pilottia kun on mahdotonta toteuttaa ilman viljelijöiden apua.

Savijoen valuma-alue Varsinais-Suomessa täytti tutkimuksen edellyttämät kriteerit. Kuva: Eliisa Punttila
Savijoen valuma-alue Varsinais-Suomessa täytti tutkimuksen edellyttämät kriteerit. Kuva: Eliisa Punttila

Päätimme aloittaa lähestymällä ensin kuntasektoria ja paikallisia maataloustuottajajärjestöjä. Hankkeeseen suhtauduttiin myönteisesti, joten uskalsimme seuraavaksi lähestyä alueen viljelijöitä. Kerroimme aikeistamme helmikuussa kirjeitse ja tämän jälkeen puhelimitse. Puhelinkeskustelujen lomassa saimme arvokasta tietoa viljelijöiden ensivaikutelmasta ja heitä askarruttavista kysymyksistä.

Kirjeet viljelijöille valmiina postiin. Kuva: Eliisa Punttila
Kirjeet viljelijöille valmiina postiin. Kuva: Eliisa Punttila

Maaliskuussa pidimme Liedon kunnantalolla viljelijätilaisuuden, jossa kerroimme hankkeesta tarkemmin. Kohtasimme upean 70 hengen yleisön ja annoimme vastauksia heitä askarruttaneisiin käytännön kysymyksiin. Lisää tietoa haluttiin muun muassa kipsin vaikutuksista, käytännön järjestelyistä ja viljelijöiltä edellytettävästä työstä. Puhelinhaastattelut jatkuivat vielä tilaisuuden jälkeen, jolloin useimmat päättivät osallistumisestaan.

Liedon kunnantalolle saapui 70 henkeä kuulemaan lisää kipsihankkeesta. Kuva: Samuli Puroila
Liedon kunnantalolle saapui 70 henkeä kuulemaan lisää kipsihankkeesta. Kuva: Samuli Puroila

Soittokierroksen tuloksena 60 % viljelijöistä ilmoitti olevansa kiinnostunut lähtemään mukaan kipsikokeiluun. Ulkopuolelle jättäytyneistä suurin osa ei voinut osallistua käytännön syistä, koska viljelystä oli luovuttu, tila oli luomuviljelysttä tai peltolohkot monivuotisella nurmella. Vain reilu kymmenen viljelijää päätti jättää kokeilun väliin, koska ei kokenut osallistumista kiinnostavaksi tai kannattavaksi. Kuutta viljelijää emme tavoittaneet puhelimitse. Kokonaisuudessaan hanke otettiin siis hyvin myönteisesti vastaan myös viljelijöiden suunnalta.

Muutama viikko Liedossa pidetyn tilaisuuden jälkeen tilaneuvottelijamme Terhi Ajosenpää ProAgriasta aloitti vierailut hankkeesta kiinnostuneiden viljelijöiden luona. Näiden tilakäyntien yhteydessä sovittiin peltolohkoista, joille kipsiä levitetään. Terhin seikkailut alueella tuottivat loistavan tuloksen: yli 50 viljelijää alueelta lähti mukaan kipsikokeiluun ja saimme kasaan 1550 hehtaaria. Nämä luvut mahdollistavat kattavan tutkimuksen tekemisen.

Olemme jo tässä vaiheessa todella kiitollisia kaikille alueen viljelijöille, Liedon kunnalle, Paimion kaupungille ja MTK:n paikallisjärjestöille sekä tietenkin Terhille siitä, että olette auttaneet meitä pääsemään pilotin toteutuksessa näin lupaavaan alkuun!