Ongelmanratkaisu ryhmässä

Material in English: Problem_solving in groups_2020

Nämä videot ja niihin liittyvät pohdintatehtävät ovat osa fysiikan perusopintojenTyöelämätaidot I -kurssia. Videoiden oheismateriaalit löytyvät jokaisen videon alapuolelta. Materiaalia voi hyödyntää myös muilla kursseilla.

Katso video 1:

Mieti hetken aikaa ja kirjaa pohdintojasi ylös:

  • Millainen on epäonnistunut ryhmäkokemus? Milloin ryhmässä on vaikea oppia?
    • Mitä siinä tapahtui? Miten itse toimit ja miten muut ryhmän jäsenet toimivat?
  • Millainen on onnistunut ryhmäkokemus? Milloin ryhmässä on helppo oppia?
    • Mitä siinä tapahtui? Miten itse toimit ja miten muut ryhmän jäsenet toimivat?
  • Miten epäonnistuneesta ryhmäkokemuksesta voisi saada onnistuneen?
    • Mitä olisi pitänyt tapahtua, että ryhmäkokemus olisi muuttunut?

Katso video 2:

Tehtävän suorituksen lisäksi, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ryhmätyöskentelyssä? Kirjaa alla olevasta listasta muistiin 2-3 sinulle tärkeintä (Järvenoja, Volet & Järvelä, 2013).

  • Saada kurssista mahdollisimman hyvä arvosana
  • Varmistaa, ettei arvosana laske ryhmätyöskentelyn takia
  • Oppia mahdollisimman paljon toisilta
  • Saada ryhmältä uusia ideoita
  • Välttää stressiä
  • Välttää pettämästä ryhmää
  • Välttää näyttämästä osaamattomalta
  • Pitää hauskaa ja nauttia kokemuksesta
  • Tutustua uusiin ihmisiin
  • Ottaa henkilökohtaista vastuuta ryhmätyöstä
  • Varmistaa, etten tee enempää kuin muut
  • Varmistaa, että kaikki ryhmässä osallistuvat tasavertaisesti
  • Mahdollisuus harjoitella johtajuustaitoja

 

Katso video 3:

Mieti, ja kirjaa ylös millainen ryhmän jäsen haluaisit itse olla. Voit valita alla olevasta listasta useampia mieluisia rooleja.

Ryhmän tehtävän suorittamista edistäviä rooleja

  • Aloitteentekijä esittää uusia ideoita, käsittely- ja menettelytapoja, ehdottaa tavoitteita ja ratkaisuvaihtoehtoja.
  • Tietojenetsijä kysyy lisätietoja ja perusteluja, jäsentelee asiaa.
  • Täsmentäjä tarkentaa ehdotuksia esimerkkien avulla, selvittelee ongelman syitä ja ratkaisuvaihtoehtojen seurauksia.
  • Kriitikko pohtii ehdotusten hyviä ja huonoja puolia sekä pakottaa ryhmän punnitsemaan huolellisesti eri vaihtoehtoja.
  • Järjestelijä huolehtii käytännön järjestelyistä ja merkitsee asioita muistiin.

Ryhmää ylläpitäviä ja sen toimintaa helpottavia rooleja

  • Rohkaisija on ystävällinen, ymmärtää ja arvostaa muiden mielipiteitä ja ehdotuksia, antaa tunnustusta.
  • Mukaanvetäjä yritää saada kaikki mukaan käsittelyyn, myös vetäytyjät.
  • Tarkkailija seuraa sovittujen menettelytapojen noudattamista, painottaa tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta, asettaa työnormeja ja huolehtii aikataulusta.
  • Tunteiden ilmaisija tarkkailee ryhmän ilmapiiriä, ilmaisee omia tunteitaan ja rohkaisee muita tunneilmaisuihin.
  • Sovittelija hakee kompromisseja ja selvittää mielipide-eroja.
  • Jännityksen laukaisija laukaisee huumorilla kireitä tilanteita, rauhoittaa tilannetta.

Mieti ja kirjaa ylös, millainen ryhmän jäsen et missään tapauksessa haluaisi olla. Voit valita alla olevasta listasta useampia inhokkeja.

Ryhmän toimintaa häiritseviä rooleja

  • Hyökkääjä yrittää nostaa omaa asemaansa vähättelemällä, arvostelemalla ja
    paheksumalla muiden tekemisiä ja näkemyksiä.
  • Jarruttaja torjuu heti muiden ehdotukset, väittelee, ei perustele kantaansa.
  • Huomion tavoittelija tyydyttää henkilökohtaisia tarpeitaan ryhmän tavoitteiden
    kustannuksella, puhuu paljon pysytelläkseen esillä, kertoo asiaankuulumattomiavitsejä ja juttuja.
  • Kilpailija esittää ominaan toisten parhaat ideat, korostaa omaa osuuttaan, ei suostu kehittelemään toisten ehdotuksia.
  • Vetäytyjä on välinpitämätön tai passiivinen, ei osallistu keskusteluun eikä kuuntele.
  • Klikkiytyjä kuiskailee vierustoverilleen, juonittelee ja hakee liittolaisia, mutta ei osallistu yleiseen keskusteluun.
  • Saivartelija takertuu pikkuseikkoihin ja muotoseikkoihin, määrittelee termejä yksityiskohtaisesti.
  • Itsensä väheksyjä käyttäytyy epävarmasti ja vähättelee aiheetta omia kykyjään.
  • Ylimielinen ei ole kiinnostunut ryhmän toiminnasta eikä osallistu siihen aktiivisesti, keskittyy muihin asioihin, väheksyy toisia ryhmän jäseniä.

Ryhmärooleista voit katsoa lisää täältä: https://blogs.helsinki.fi/kielijelppi/ryhman-viestintasuhteet/

 

Katso video 4:

 

Seuraavassa on kolme esimerkkiä ryhmässä esiintyvistä ongelmatilanteista. Mieti ja kirjaa ylös, miten toimisit tilanteessa ja miten ryhmän tulisi mielestäsi toimia. Esimerkit on sovellettu Järvenoja, Volet & Järvelä (2013) tutkimuksesta.

Ryhmän jäsenillä on erilaiset tavoitteet

Osa ryhmän jäsenistä haluaa parhaan arvosanan ja osalle riittää kurssin läpimeno. Osa on niin kiinnostunut tehtävästä, että he ovat valmiita käyttämään siihen runsaasti aikaa, osa taas tekee vain minimin.

  • Miten toimisit tilanteessa? Miten ryhmän tulisi toimia tilanteessa?
    • Yritän olla mukautuvampi ja joustaa omista tavoitteistani.
    • Sanoisin muille, että täytyy hyväksyä, että toiset panostavat työskentelyyn enemmän kuin toiset.
    • Yritän innostaa muita kiinnostumaan tehtävästä enemmän.
    • Ryhmänä yritämme saada tavoitteitamme kohtaamaan paremmin.
    • Organisoimme ryhmätyöskentelyn erilaisten tavoitteiden mukaan.
    • Jotain muuta, mitä?
  • Valitse mielestäsi toimivimmat toimintatavat ja kirjaa ne ylös.

Erilaiset vuorovaikutustyylit

Osa ryhmän jäsenistä on hyvin suorapuheisia ja sanovat heti, jos ovat eri mieltä asioista. Osa taas kokee tämän epämukavaksi ja riitaa haastavaksi. Joku ryhmän jäsen on kovin ujo. Kaksi jäsentä kilpailee johtajan paikasta.

  • Miten toimisit tilanteessa? Miten ryhmän tulisi toimia?
    • Yritän lieventää jännitystä juttelemalla mukavia ja vitsailemalla.
    • Sanoisin muille, että ihmiset eivät halua olla hankalia vaan heillä on vain erilainen tapa olla ryhmässä.
    • Yritän sovitella erilaisia vuorovaikutustyylejä: pehmentää suorapuheisten sanomisia ja rohkaista ujoja.
    • Ryhmänä ratkaisemme tilanteen sopimalla, että annamme rakentavaa palautetta toisten ideoista.
    • Organisoimme ryhmätyöskentelyn kierrättämällä vastuurooleja.
    • Organisoimme ryhmätyöskentelyn erilaisten ja kullekin sopivien tehtävien mukaiseksi.
    • Jotain muuta, mitä?
  • Valitse mielestäsi toimivimmat toimintatavat ja kirjaa ne ylös.

Ryhmän jäsenet eivät ole tasa-arvoisia

Ryhmässä on päsmäri tai päsmäreitä, jotka tuputtavat ideoitaan eivätkä antaisi toisten osallistua päätöksentekoon. Joidenkin ryhmän jäsenten mielipiteitä ei huomioida.

  • Miten tilanteessa tulisi toimia? Miten ryhmä tulisi toimia?
    • Ehdottaisin muille, että kierrätetään puheenjohtajuutta.
    • Koetan tasapainottaa tilannetta antamalla tunnustusta kaikkien mielipiteille.
    • Ehdotan kompromisseja päätöksenteossa.
    • Ryhmänä ratkaisemme tilanteen esim. äänestämällä päätöksistä.
    • Ryhmänä sovimme, että kaikkia pitää kuunnella.
    • Organisoimme ryhmätyöskentelyn siten, että jokaisella on vastuu yhdestä osasta.
    • Jotain muuta, mitä?
  • Valitse mielestäsi toimivimmat toimintatavat ja kirjaa ne ylös.

Katso video 5:

 

Mieti ja kirjaa ylös millainen oppija olet. Mikä on sinulle luontevin oppimisen muoto? Oletko saanut ryhmässä työskentelystä tukea – esimerkiksi tiedollista, taidollista tai motivaatioon liittyvää – omalle oppimisellesi? Jos et, niin mistä se voisi johtua? Koetko, ettet ole tarvinnut tukea? Onko ryhmän toiminta ehkäissyt tuen saamista?

Lähteitä

  • Doise, W. & Mugny, G. (1984). The social development of the intellect. Oxford: Pergamon.
  • Järvenoja, H., Volet, S. & Järvelä, S. (2013). Regulation of emotions in socially challenging learning situations: an instrument to measure the adaptive and social nature of the regulation process. Educational Psychology, 33(1), 31-58.
  • Nijstad, B. (2008). Group creativity and team innovation. Paper presented in Social Psychology seminar, University of Helsinki.
  • Paavola, S., Lipponen, L. & Hakkarainen, K. (2004). Models of innovative knowledge communities and three metaphors of learning. Review of Educational Research, 74, 557-576.
  • Pennington, D.C. (2005). Pienryhmän sosiaalipsykologia. Helsinki: Gaudeamus.
  • Tuckman, B.W. & Jensen, M.A.C. (1977). Stages of small group development reconsidered. Group and Organizational Studeis, 2, 419-427.
  • Vygotsky, L.S. (1978). Mind in Society. Cambridge, Mass: Harward University Press.