Käsikirjoituskokoelmien kätköistä: saarnoja 1800-luvulta

Porissa v. 1852 pidetty saarna.

Porissa v. 1852 pidetty saarna.

Kansalliskirjaston käsikirjoitusarkistoihin ja –kokoelmiin on useamman sadan vuoden ajan kertynyt enemmän tai vähemmän yliopistoon, tieteeseen ja taiteeseen liittyvää aineistoa, mutta myös muuta. Varsinkin teologinen aineisto on kokoelmissamme hyvin edustettuna, sillä onhan teologia ollut vuosisatojen ajan niin yliopistossamme yleisesti kuin myös kirjastossamme erittäin merkittävä tieteenala.

Joidenkin arkistojen ja kokoelmien järjestäminen on saattanut joutua odottamaan kirjastomme kätköissä pitkäänkin ja yhtenä tällaisena on vast’ikään luetteloitu vuonna 1925 virkaansa nimitetyn Pertunmaan ensimmäisen kirkkoherran Aarne Israel Kallialan (1895-1953) hallussa ollut saarnakokoelma: 1800-luvun saarnoja Hämeestä, Pirkanmaalta, Satakunnasta ja erityisesti Varsinais-Suomesta.

"Minulla oli paljo surua sydämesäni; mutta sinun lohdutuxes ilahutti minun sieluni" (Kustavi 1850)

“Minulla oli paljo surua sydämesäni; mutta sinun lohdutuxes ilahutti minun sieluni” (Kustavi 1850)

Saarnojen kirjoittajista ei ole varmuutta, mutta kokoelma antaa asiasta kiinnostuneelle hyvän kuvan siitä, mitä aiheita papit pitivät esillä vuotuisiin kirkkopyhiin liittyen alkaen adventista, siirtyen pääsiäiseen ja Pyhän kolminaisuuden päivään ja päättäen kirkkovuoden lopulta Tuomiosunnuntain eli Kristuksen kuninkuuden sunnuntain saarnaan. Vuotuisten kirkkopyhien saarnojen lisäksi joukossa on myös muiden kirkollisten toimitusten saarnoja, kuten esimerkiksi ruumis- ja konfirmaatiosaarnat.

Saarnat kattavat lähes sadan vuoden ajan (1804-1890) suurimman osan saarnoista ajoittuen kuitenkin parinkymmenen vuoden ajanjaksolle 1840-luvun lopulta 1860-luvulle.

Noin puolet kokoelmassa olevista saarnoista on pidetty Kustavissa ja Uudessakaupungissa, mutta myös esimerkiksi Lopella, Paattisissa ja Porissa on pidetty useampia saarnoja. Asiakirjoissa olevista merkinnöistä on huomattavissa se, että pappi on saattanut hyödyntää vanhoja saarnoja siirtyessään paikkakunnalta toiselle: sama saarna on voitu pitää eri vuosina 3-4 kertaa eri puolilla Suomea ja joissain tapauksissa myös samalla paikkakunnalla eri vuosina.

Saarnakokoelma on tutkijoiden tilattavissa Kansalliskirjaston erikoislukusaliin ja arkistoluettelo löytyy Doriasta: https://www.doria.fi/handle/10024/120756.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *