Kirjoittanut: Anna-Maija Pietilä-Ventelä
Kirjastonhoitaja el.
Tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöldin karttakokoelman ainutkertaisuudesta
Lotharingia vastum regnum. Ptolemaios, Klaudios (1513).
Pohjoisten alueiden tutkija ja löytöretkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld (1832-1901)
kokosi 1800-luvun lopulla historiallisten karttojen, maantieteellisen kirjallisuuden ja matkakertomusten harvinaiskirjakokoelman. Erityisesti kokoelmassa on kirjallisuutta ja karttoja arktisilta alueilta sekä Amerikan löytymisestä koskevia teoksia on paljon. Kokoelma on liitetty 1997 UNESCOn Memory of the World -rekisteriin.
Tutkija A.E. Nordenskiöldin toiminta atlasten kerääjänä on ainutlaatuista. Hänen kirjastossaan on laajin Klaudios Ptolemaioksen Geographia-teosten kokoelma koko maailmassa. Kokoelmassa on 49 eri laitosta ja kaikkiaan 53 laitosta mukaan lukien saman laitoksen eri kappaleet. Painettujen teosten lisäksi kokoelmassa on yksi 1400-luvun käsikirjoitus. A.E. Nordenskiöldin kiinnostus suuntautui maantieteeseen ja ensisijaisesti kartografian historiaan. Hän halusi antaa kartografian historiasta kiinnostuneille mahdollisuuden tutkia karttoja.
Nordenskiöldin kokoelma luo kuvan länsimaisen maantieteellisen tietämyksen kasvusta. Kartografian klassikon Klaudios Ptolemaioksen, Geographia-teoksia on lähes täydellinen sarja. Karttojen kautta voi seurata maailmankuvan muotoutumista eri vuosisatoina. Kartat kuvaavat kaikkia maanosia. Kartoissa olevien eri paikannimien historia voi olla avain usean eri tieteen tutkimuksiin.
Klaudios Ptolemaios
Gregorius Reisch, Margarita philosophica. Friburgi 1503.
Klaudios Ptolemaios oli kreikkalainen tähtitieteilijä, matemaatikko ja maantieteilijä, joka vaikutti Aleksandriassa 100-luvulla j.Kr. Hänen laaja kirjallinen tuotantonsa kulminoituu geosentrisen maailmankuvan muotoutumiseen, joka tunnetaan nimellä Ptolemaiolainen (maakeskeinen) järjestelmä.
Ptolemaioksen Almagest-teos muodostui antiikin tähtitieteen huipuksi ja eri suunnasta tulleiden vaikutusten kokoavaksi syntetisoivaksi teokseksi. Antiikin maailman luhistuessa katosi osa sen tieteellisistä aikaansaannoksista lopullisesti. Osa säilyi kreikkalaisten matemaattisesta, luonnontieteellisestä ja filosofisesta kirjallisuudesta kiinnostuneiden arabien ansiosta. Arabien säilyttämä osa Kreikan tieteellisestä perinnöstä tuli länsimaissa tunnetuksi 1100-luvulla ja synnytti tällöin renessanssin. Almagest (Mekale syntaksis)-teos painettiin 1515, jolloin Ptolemaioksen voimakas vaikutus alkaa Euroopassa.
Renessanssi merkitsi tieteen osalta uutta kääntymistä antiikin kirjoittajien puoleen. Tieteiden vallankumous oli jo keskiajalla syntyneen luonnonilmiöiden matematisoinnin toteutumista. Se oli tietoista keskiajan perinteen hylkäämistä ja kääntymistä antiikin auktoriteettien puoleen. Matemaattisen ja teknisen tiedon kasvu nousi käytännön tarpeista; kaupan, porvariston ja kapitalismin nousu edesauttoivat tieteen kehitystä.
Geographiat
Antiikin ihannointi kohdistui myös Klaudios Ptolemaiokseen. Kirjapainotaito kehittyi samaan aikaan. Renesanssin aikana Klaudios Ptolemaioksesta tuli hyvin suosittu hänen toisen teoksensa, Geographia, painamisen jälkeen.
Klaudios Ptolemaioksen Geographia on ensimmäinen atlas – Geographike hyphegesis
– Maantieteen opas. Teoksessa kuvataan kartan tekemiseen tarvittava tietous ja tekniikka. Ptolemaios kuvasi maailman ja siinä esiintyvät eri maiden kartat (eli A-versio 1 + 26) sekä 8000 kartoissa olevaa paikannimeä. Teoksesta tuli maantieteen ja kartografian perusteos vuosisadoiksi. Siitä ei ole säilynyt yhtään alkuperäistä kappaletta. Käsikirjoituksia on 1100-1200-luvuilta kulkeutunut Bysantista Eurooppaan. Karttoja sisältäviä käsikirjoituksia tunnetaan kaksi versiota A ja B-versiot.
B-versiossa on 64 karttaa. Painetut Ptolemaios-laitokset perustuvat siis A-versioon.
Painettuja Geographia-teoksia alkoi ilmestyä eri puolilla Eurooppaa. A.E. Nordenskiöldin kokoelmassa on Geographioita eri vuosisadoilta seuraavasti: 1400-luku 7 ja lisäksi yksi käsikirjoitus. 1500-luku 32, 1600-luku 7, 1700-luku 1, 1800-luku 5. – Geographia-teosten tarkat tiedot vuoteen 1800 ovat luettelossa The A. E. Nordenskiöld Collection in the Helsinki University Library. Annotated Catalogue of Maps made up to 1800. Vol. II. – Compiled by Ann-Mari Mickwitz, Leena Miekkavaara and Tuula Rantanen. Helsinki 1981. S. 150-218.
Geographioita julkaistiin sekä sisällöltään että ulkoasultaan erilaisina ja eritasoisina laitoksina karttojen kanssa tai ilman karttoja. Kartat olivat joko väritettyjä tai ilman värejä. Niitä oli puuhun tai kupariin kaiverrettuja. Geographioita on julkaistu ennen 1900 viidellä kielellä: Latinaksi 36 ja Italiaksi 8, muut kielet ovat ranska, portugali ja kreikka. Ensimmäinen kreikankielisen laitoksen toimitti Erasmus Rotterdamilainen 1533. Siinä ei ole karttoja. Varhaisemmassa 1513 Geografia-laitoksessa ovat paikannimet sekä kreikaksi että latinaksi.
Geographia-teokset julkaistiin kuudessa maassa, 21 eri kaupungissa. Tärkeimmät painopaikat ovat olleet 1400-luvulla Italiassa Rooma ja Saksassa Ulm. 1500-luvulla Venetsiassa valmistettiin 11 eri laitosta. Baselissa, Strassburgissa ja Kölnissä julkaistiin useita laitoksia. 1600- ja 1700-luvun laitoksia on ilmestynyt Alankomaiden eri kaupungeissa. 1800-luvulla julkaisupaikkoja ovat olleet Pariisi, Essen ja Leipzig.
Albion, Britannica insula, Hibernia. Ptolemaios, Klaudios; Mylius, Arnold; Pirckheimer, Willibald (1584).
Maantieteellisen tiedon lisääntyessä alettiin Ptolemaios-editioihin liittää uusia karttoja. Uusista kartoista käytettiin nimityksiä tabula nova tai tabula moderna. Mukaan liitettiin karttoja myös uusista löydetyistä maista ja alueista. Vuosina 1598 ja 1599 karttojen yhteismäärä saavutti huippunsa eli 69 karttaa. Klaudios Ptolemaios oli ainutkertainen maailman kuvaajana. Geographioiden arvo ei ole vähentynyt vaikka maantieteellinen tietämys on lisääntynyt esim. Gerardus Mercatorin ja Abrahan Orteliuksen julkaisemimen kartastojen myötä.
Geographia-teosten moninaisuus ilmenee eri painoksissa po vuosisadoilla, eri kielet, maat/painopaikat jne. Mielenkiintoista on seurata miten eri Geographia-teoksissa tulee uusia maita mukaan. Millaisia eroja samoista alueista löytyy puu- ja kuparipainatteina ilmestyneissä kartoissa, milloin ja miten esim. Pohjoismaat ja Amerikka tulevat mukaan karttoihin jne. Geographia-atlakset ovat osa eurooppalaista kulttuuriperintöä, joka kertoo antiikista periytyvän tieteen ja maailmankuvan kasvusta sekä kehityksestä kautta vuosisatojen. Geographiat kuvaavat myös uuden ajan eurooppalaisen maantieteen tuntemuksen laajenemisesta Euroopan reuna-aluille ja uusille mantereille. Geographioiden kautta voi ihailla myös eurooppalaista kirjapainotaidon kehitystä, mikä on sivistyksemme perusta.
Varhaiset kartat ovat ainutlaatuisen kiehtovia dokumentteja maailmankuvan kehityksestä ja sitä koskevista ihmisten eri uskomuksista. Karttoja on käytetty myös muuhun kuin puhtaasti topografisen tiedon esittämiseen. Monet kartat ovat myös suoranaisia taideteoksia ja suuren yleisön ihailun kohteita.
Linkit:
Hakua voi, ja kannattaakin, rajata sen tekemisen jälkeen. Esimerkissä on rajattu Matti Kuusen 1974 julkaistuihin kirjoihin.
Jos tietää tarkasti mitä on etsimässä, kannattaa hakea “sukunimi, etunimi” ja valita alasvetovalikosta “hae tekijöistä”. Jos on varma nimestä, voi hakiessa käyttää tarkempaa fraasihakua, eli laittaa haettava nimi lainausmerkkien sisään. Esimerkiksi voi hakea nimekkeellä “Tulevaisuuden kuusi”, jolloin löytyy vain yksi kirja.
Katso lisää hakupalvelun ohjeista.
