Arvokas kirjalahjoitus Kansalliskirjastolle

Peter Heylinin Cosmographie kirjaston kokoelmiin

Toini ja Heikki Suomalaisen perikunta on lahjoittanut Kansalliskirjaston kokoelmiin vuonna 1652 Lontoossa ilmestyneen Peter Heylinin teoksen

pic_2016-05-06_113306_RCosmographie. in four bookes Contayning the CHOROGRAPHIE & HISTORIE of the whole WORLD, and all the Principall Kingdomes, Provinces, Seas and Isles, Thereof.

Peter Heylin (1599-1662) oli monipuolinen yliopisto-oppinut (Oxford ja Cambridge) ja kirkonmies (mm. kuningas Charles I:n kappalainen) sekä hyvin poleeminen oman aikansa puritaanisuuden ja katolisen kirkon kriitikko, rojalisti ja patriootti.

Cosmographia on laajennettu painos vuonna 1621 ilmestyneestä Microcosmus –teoksesta , joka perustui hänen Oxfordissa pitämiinsä luentoihin. Se on ensimmäinen yritys kuvata koko tunnettu maailma englannin kielellä. Heyley tarkastelee maantiedettä hyvin (kirkko) poliittisesta näkökulmasta, Englannin anglikaanisen kirkon näkökulmasta. Heylin kuvaa hyvin pikkutarkasti tunnetun maailman peruspiirteitä: maantiedettä, ilmastoa, tapoja, politiikkaa ja uskomusjärjestelmiä. Myös Suomi on päässyt kirjaan (osa II, s. 144).

Heyley on jäänyt  oppihistoriaan mm. sillä, että hän vastusti Kolumbuksen löytämän mantereen nimeämistä Amerikaksi (Americo Vespuccin mukaan) ja suositteli sen sijaan nimiä Columbana tai Cabotia (Giovanni Caboto/John Cabot). Cosmographie’ssa mainitaan tiettävästi ensimmäisen kerran  Australia ja Kalifornia. Teoksesta otettiin kuusi painosta 1600-luvulla.

pic_2016-05-06_113458_R

Ex bibliotheca…

 

Kansalliskirjastolle merkittävä lahjoitus vanhaa kirjallisuutta

Kansalliskirjasto sai loppukeväästä lahjoituksena Suomen mittakaavassa harvinaisen suuren kokoelman vanhaa eurooppalaista kirjallisuutta 1500-luvulta 1800-luvun alkuun. Lahjoittaja on humanisti ja pankkiiri Thomas Thesleff.

Aineisto sisältää historiaa, teologiaa, epistolografiaa sekä niteitä varhaisista tieteellisistä sarjoista ja antiikin auktorien editioita. Kaiken kaikkiaan sidoksia on 84. Huomattavaa lahjoituksessa on vielä se, että teosten aikalaissidokset ovat säilyneet.

Lahjoitus myös täydentää Kansalliskirjaston kokoelmia, Althusius_001sillä kaikkia teoksia ei löydy ennestään kirjastosta. Tällainen on mm. saksalaisen oikeusoppineen ja kalvinistifilosofi Johannes Althusiuksen (1563-1638) alun perin v. 1603 ilmestynyt Politica Methodicè digesta. Lahjoitettu kappale on v:lta 1625. Politica teoksessa Althusius hahmottelee eurooppalaisen valtio-opin ja demokratian kannalta keskeisiä aatteita kuten kansansuvereniteettiä ja federalismia.

 

 

 

Mukana on monia ainutlaatuisia julkaisuja kuten Mercure francois vuosilta 1621–1622. MercureMercure on varhaisin tunnettu ranskalainen poliittinen kausijulkaisu (revue), joka ilmestyi vuosina 1605–1644. Nimiösivun alareunan omistusleima ex dono D. Cardose et uxoris viittaa Bordeaux’ssa 1700-luvulla vaikuttaneeseen Cardose-sukuun.

 

Monet teoksista ovatkin kiinnostavia nimenomaan provenienssiensä kautta eli omistushistoriansa takia;  protestanttiteologi Matthias Flaciuksen (1520-1575) v.1567 ilmestyneen teoksen Clavis Scripturae Sacrae loistosidos paljastaa kirjan ensimmäisen omistajan: etukanteen on kaiverrettu Preussin herttua Albrecht Friedrich’n (1568-1577) vaakuna.

Mika 2

 

 

Asiakkaiden käyttöön aineisto saadaan vuoden 2016 aikana.

Lisätietoja: Mika Hakkarainen (mika.hakkarainen@helsinki.fi)

Cinefiilin kirjat – Peter von Baghin lahjoitus Kansalliskirjastolle

Edesmennyt professori Peter von Bagh lahjoitti ennen kuolemaansa Kansalliskirjastolle elokuvakirjakokoelmansa, tuon elokuviinkin tallennetun ”legendan” (Aki Kaurismäen Calamari Union). Kyse ei ole mistään pienimuotoisesta kotikirjastosta, vaan yli 8000 kirjaa käsittävästä kokoelmasta, johon kuuluu kirjojen ohella huomattava määrä elokuvalehtien vuosikertoja. Käytännössä tällainen kirjamäärä tarkoittaa noin kolmeasataa pahvilaatikkoa, joiden siirtämiseen meille Kansalliskirjastoon vaadittiin kuorma-auto.

Peter von Baghin elokuvakirjat pakattuina siististi kolmeensataan pahvilaatikkoon

Kirjakokoelma pakattuna kolmeensataan pahvilaatikkoon

Kokoelma koostuu lähinnä englannin-, ranskan- ja italiankielisistä kirjoista.

Kokoelma koostuu lähinnä englannin-, ranskan- ja italiankielisistä kirjoista.

Kokoelma koostuu lähinnä englannin-, ranskan- ja italiankielisistä kirjoista. Joukossa on sekä tiukkaa tieteellistä tutkimusta että populaarimpaa kirjallisuutta. Erillisteosten lisäksi kokoelmaan sisältyy sarjojen osia, esimerkkeinä ”BFI film classics” sekä ”Conversations with filmmakers” sekä hakuteoksia, kuten monien Euroopan maiden kansallisfilmografiat. Elokuvalehdistä mainittakoon esimerkkeinä ”Cahiers du Cinéma” ja British Film Instituten ”Sight & Sound”. Useimmissa kirjoissa on alleviivauksia sekä reunahuomautuksia, jotka kertovat omaa tarinaansa niiden käytöstä.

Elokuvakriitikko Matti Salo on järjestänyt kirjakokoelman systemaattisesti ja laatinut siitä myös erinomaisen luettelon. Onneksemme tämä järjestys onnistuttiin myös säilyttämään kirjojen siirron yhteydessä. Kokoelma on järjestetty seuraaviin ryhmiin:

  • Elokuvan tekijät
  • Ohjaajat
  • Näyttelijät
  • Kuva ja ääni
  • Käsikirjoittaminen
  • Lavastus
  • Elokuvan historia
  • Elokuvaesseet ja – kritiikki
  • Elokuvateoria
  • Elokuvagenret ja -aiheet
  • Hakuteokset

Lisäksi kokoelma sisältää kirjallisuutta ja elokuvaa sekä taidetta ja elokuvaa käsittelevää kirjallisuutta.WP_20141001_020

Suuren kokoelman purkaminen, järjestäminen ja käyttöön saattaminen tulee viemään oman aikansa. Kokoelma asetetaan Kansalliskirjaston asiakkaiden käyttöön vuoden 2016 alussa, jolloin kirjaston korjaushankkeen on määrä valmistua.

Yksi kolmestasadasta kirjalaatikosta sisältää western-elokuvia käsittelevää kirjallisuutta

Yksi kolmestasadasta kirjalaatikosta sisältää western-elokuvia käsittelevää kirjallisuutta

Peter von Baghin kirjakokoelmasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua Esko Rahikaisen tekemään parin vuoden takaiseen haastatteluun ”Ellei Absurdin raja mene kirkkaasti rikki”.  Haastattelu on julkaistu Kansalliskirjasto-lehdessä (2/2012) sekä Antti Alasen ja Olaf Möllerin toimittamassa juhlakirjassa ”Citizen Peter” (2013).

L’Illustration: journal universel

Suurlähettiläs Erik Heinrichs on lahjoittanut Kansalliskirjastolle useita vuosikertoja ranskalaista L’Illustration:journal universel kuvalehteä. Lehteä julkaistiin vuosina 1843-1944 ja se oli yksi ensimmäisiä kuvitettuja viikkolehtiä Euroopassa. Uranuurtajiin se kuului myös valokuvien käytössä; ensimmäinen mustavalkovalokuva julkaistiin lehdessä vuonna 1891 ja ensimmäinen värivalokuva jo vuonna 1907. Lehden merkitystä Ranskassa kuvaa sen painosmäärä, joka oli parhaimmillaan 650 000 (1929).

L-ILLUSTRATION-1914

Toisen maailmansodan aikana sen päätoimittaja Jacques de Lesdain ryhtyi miehittäjän kollaboraattoriksi ja lehdestä muodostui saksalaisen propagannan levittäjä. L’Illustration lakkautettiinkin Pariisin vapauttamisen yhteydessä 1944.

Lahjoituksessa on mukana myös useita numeroita vuosilta 1939 ja 1940, jotka käsittelevät Suomen Talvisotaa. Lehdellä oli oma kirjeenvaihtaja Suomessa sodan ajan.

l'ill2_2

L’Illustration:journal universel– lehteä voi tilata lukusalilainaksi HELKA-tietokannan kautta.