Ainon kurssiblogi

Ensimmäinen luento ja kotitehtävät

Ensimmäisellä luennolla harjoittelimme QGIS-sovelluksen käyttöä. Tunnin edetessä ohjelman käyttö avautui minulle ja sain aikaan halutun kartan. Valitettavasti ohjelmistolleni kävi jotain, enkä enää saanut tiedostoa avattua, jotta olisin saanut kopioitua sen vielä kuvana, jonka olisin voinut julkaista blogissani. Jouduin siis aloittamaan kartan teon uudestaan muistini perusteella, sillä video ohjeita ei siihen Moodlesta löytynyt. Mielestäni sain aikaan melko samanlaisen kartan, mitä tunnilla tehtiin. En tosin muistanut enää legendan tarkkoja sanavalintoja. Sain tehtyä uuden kartan puolessa tunnissa, eikä minulla ollut sen suurempia vaikeuksia. Jotkin asiat jopa sujuivat paremmin kuin yhdessä tehdyt asiat, esimerkiksi loppukartan zoomaus ja reunojen teko. Alla lopputulokseni. Kartassa näkyy Itämeren ympärysvaltioiden prosentuaaliset typpipäästöt.

Kuva 1. Itämeren ympärysvaltioiden suhteelliset typpipäästöt

Koska tappelin luennon lopussa kiivaasti tietokoneeni kanssa, meni minulta ohi luennon kotitehtävien alustus, jos sellaista oli. Kurssin ensimmäisenä tehtävänä oli ilmeisesti luoda koropleettikartta hyödyntäen Suomen kuntien tietokantaa. Aluksi tehtävänanto ja siihen kuuluvat vaikeustasot eivät auenneet minulle yhtään, joten kävin seikkailemassa muiden kurssilaisten blogeissa. Muiden blogeja katsomalla tehtävänanto valkeni minulle vähitellen ja päätin aloittaa vaikeustasolta yksi, sillä olen hieman pihalla vielä ohjelmien ja aineistojen käytössä, mutta toivottavasti kehityn kurssin aikana. Koropleettikartta on aiemmalta maantieteen menetelmät kurssilta tuttu ja siellä niitä tehtiin paikkatieto.fi -palvelussa. Tällä kurssilla kartta oli tarkoitus tehdä QGIS-sovelluksessa. Avasin Suomen kunnat kartta-aineiston vuodelta 2015 ja päätin valita muuttujaksi 0–14-vuotiaat. Kohtasin aluksi heti ensimmäisen haasteeni, sillä olin täysin unohtanut, miten koropleettikartta ohjelmistossa tehtiin. Jouduin muistin virkistykseksi menemään YouTubeen katsomaan ohjevideoita. Minulla oli melko suuria vaikeuksia ja jouduin vaihtamaan alkuperäisestä muuttujastani, sillä minusta tuntui, että tein muutoksia alkuperäiseen tiedostooni. Suurin ongelmani QGIS:n kanssa on, etten löydä ”undo” nappia mistään ja sen takia olen joutunut muutamaan otteeseen poistamaan aikaansaannokseni ja aloittaa alusta, sillä en parempaa ratkaisua ole keksinyt.

Loppujen lopuksi sain kuitenkin melko järkevältä näyttävän koropleettikartan aikaan, joka kuvaa 0–14-vuotiaiden osuutta kunkin maakunnan väestöstä. Kartalta huomataan, että 0–14-vuotiaiden osuus on suurinta erityisesti Oulun tienoilla ja Pohjois-Pohjanmaalla yleisestikin, mikä johtuu alueen korkeasta syntyvyydestä. Pienin osuus on Itä-Suomessa ja käsivarren Lapissa, joissa kuntien väestön keski-iät ovat suuria. 0–14-vuotiaat suhteellinen osuus siis laskee erityisesti Itä- ja Keski-Suomen pienissä kunnissa sekä Kainuussa (Valtionvarainministeriö 2020). Kartan avulla voi tarkastella kuntien lasten osuuksia ja siten päätellä missä päin on korkeampi syntyvyys ja eniten lapsiperheitä. Koropleettikartalla on helppo ohjata lukijan tulkintaa ja mielipidettä värityksen tai luokituksen avulla, esimerkiksi punainen väri saattaa antaa sellaisen kuvan, että ilmiö on negatiivinen. Valitsin itse väriksi sinisen, joka on melko neutraali väri, ja luokkajakoni on Jenksin ”natural breaks”, jonka tarkoituksena on minimoida luokkien sisäinen varianssi ja maksimoida luokkien välinen varianssi (wikipedia.org).

Kuva 2. 0–14-vuotiaiden osuus väestöstä kunnittain (%) vuonna 2015.

Kävin katselemassa myös muiden blogeja ja esimerkiksi käyttäjän turkkiee oli käyttänyt kanssani samaa muuttujaa, mutta hän oli tehnyt vaihtoehdon 3. Hänen karttansa on omaan karttaani verrattuna hieman erilainen, mikä voi johtua siitä, että hänen aineistonsa on vuodelta 2019 ja hän on käyttänyt eri luokkajakoa kuin minä. Muita blogeja, joita luin olivat käyttäjien anninnan ja humartta. Heidän bloginsa auttoivat minua paljon ymmärtämään kotitehtävän luonnetta ja sitä, miten siihen voi vastata. Kaiken kaikkiaan minulla oli suuri vaikeuksia aloittaa tehtävän teko, koska en ollut ihan ymmärtänyt, mitä minun pitää tehdä, mutta googlessa seikkailemisen ja vauhtiin pääsemisen jälkeen asiat alkoivat sujumaan ihan hyvin. Lopputuloksena syntyi mielestäni ihan järkevän näköinen kartta, joka sisältää koropleettikartalta vaaditut asiat. Yllätyin ehkä hieman siitä, että Pohjois-Pohjanmaan kunnissa 0–14-vuotiaiden suhteellinen määrä on korkeimmillaan, koska minulla on ollut sellainen mielikuva, että Etelä-Suomessa olisi juuri nuorehko väestö.

Lähteet:

Valtionvarainministeriö, Helsinki 2020. Kunnat käännekohdassa? Kuntien tilannekuva 2020. Valtionvarainministeriön julkaisuja – 2020:13. sivut 47 ja 57. Luettu 25.1.2021 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162061/VM_2020_13_Kuntien_tilannekuva_2020.pdf

Wikipedia. Jenks natural breaks optimization. Luettu 25.1.2021 https://en.wikipedia.org/wiki/Jenks_natural_breaks_optimization