Ensimmäinen kurssikerta: typen päästöt Itämeren alueella

Tällä kurssikerralla palauttelin mieleen, miten QGIS toimii. Olen käyttänyt sitä aiemmin Geoinformatiikan johdanto -kurssilla. Jotkut ominaisuudet löytyivät monesta paikasta ja tuli pieniä ongelmia, mutta opetusta seuraamalla näihin sai vastauksen.

Aluksi yritin toimia itsenäisesti ohjeiden mukaan, mutta typen muuntelut olivat hieman haastavia, niin päädyin toimimaan muun ryhmän mukana. QGIS tuntui tulevan taas vähän tutummaksi. Sainkin aikaan kartan typen muuntelusta Itämeren alueella (Kuva 1).

Kuva 1. Typen muuntelu Euroopassa. QGIS -näkymä.

Field calculatorin käyttö oli hankalaa, kunnes päädyin seuraamaan opetusta. Omatoimisesti lausekkeen muodostaminen oli vaikeaa, eikä meinannut löytyä ”Fields and values” –kohtaa.

Värien ym muuntelu oli helppoa, ja vielä muistissa. Myös kartan piirtämiseen tarkoitettu välilehti oli suhteellisen helppo käytttää. Osittain siksi, että sitäkin olen jo aiemmin käyttänyt. Laitoin Legendaan yksinkertaisesti pohjoisnuolen, mittakaavan sekä selitteen päästöistä (Kuva 2). Kun vertailin karttaani muiden karttoihin, havaitsin, että värejä olisi ehkä voinut muuttaa kuten Elinan tai Maiju Karhun blogissa oli tehty. Ao kartastani tuli mielestäni ihan selkeä.

Kuva 2. Kartta typpipäästöistä Itämeren rannikolla eri valtioiden alueilla % alueen kokonaispäästöistä. QGIS- ohjelmalla tehty kartta.

Työn lähteenä käytettiin HELCOMin tietoja. HELCOM on Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio, joka on laatinut toimintaohjelman Itämeren tilan parantamiseksi. Itämeren tila on huonontunut viimeisen sadan vuoden aikana, minkä vuoksi on laadittu erilaisia suosituksia, joiden avulla valtiot voivat yrittää puuttua päästöihin ja muihin riskeihin esimerkiksi öljyonnettomuuksien torjuntaan.  ”Toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa hyvä ympäristön tila Itämerellä vuoteen 2021 mennessä. ” (Ympäristöministeriö 2010)

Vesiin päätyvisä typpipäästöjä muodostuu Suomessa eniten maataloudesta (reilu 50%).  ”Teollisuuden typpipäästöt Suomenlahteen ovat vähentyneet 90 t ja tulevat edelleen vähenemään 90 t ” Ympäristöministeriön (2010) raportin mukaan. Suomi siis ainakin on tehnyt jotain päästöjen hillitsemikseksi, mutta miten lienee esimerkiksi Puolan laita. Puolassa tehdyt rajoitukset lienevät tehokkaampia, sillä sen päästöt ovat suhteellisesti suuremmat. Toisaalta Ruotsissakin on yllättävän suuret päästöt suhteellisesti Kuvan 2 mukaan.

 

Blogi viittaukset:

Suomen Ympäristöministeriön tilannekatsaus 2010. http://www.ym.fi/download/noname/%7B843BC212-8C0B-400F-83A8-1BB8854AF0AF%7D/30427 ladattu 19.1.2018

Elina Tommila, viitattu 19.1.2018 https://blogs.helsinki.fi/7k110735/

Maiju Karhu, viitattu 19.1.2018 https://blogs.helsinki.fi/maikarhu/

Yksi vastaus artikkeliin “Ensimmäinen kurssikerta: typen päästöt Itämeren alueella”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *