Afrikan konfliktit ja Suomen vesistöalueiden tulvimisriski eli kolmas kurssikerta

Afrikan konfliktit ja datan käsittely

Kolmannella kurssikerralla harjoittelimme datan ryhmittelyä ja valintaa QGIS:ssä. Esimerkkinä oli Afrikan kartta, jossa esimerkiksi Angolalla oli miltei 20 eri riviä tietoa tietokannassa. Kun karttaa zoomasi, niin rannikolla näkyi pikkiriikkisiä saaria, jotka olivat kaikki siis omana tietonaan eri riveillä. Dataa piti yksinkertaistaa ja muokata. Ensin valitsimme työkalulla ominaisuuden (esim. value country= Egypt) ja sitten ”Advancent digitalizing toolbarin” –avulla käytimme Merge toimintoa ja ”Angolat” ja ”Egyptit” omiksi riveikseen.

Toinen tapa yhdistää olisi käyttää automaattista toimintoa. Otimme käyttöön Dissolve –toiminnon. Dissolve all –toiminto olisi ottanut Afrikan ulkorajat eli voisi käyttää, jos tutkisi mannerta. Ruksi pois ja Country –valittiin tekijäksi yhdistämään tiedot. Saimme 53 kohdetta tuotetuksi. Tällä kertaa ei ollut tilastotietoa, joten toimintoa pystyi huoletta käyttämään. Ilmeisesti tilastotiedon kanssa osa tiedosta hukkuisi tällä toiminnolla QGIS:ssä.

Halusimme tutkia netinkäyttöä Afrikassa, joten karttaan piti lisätä tietoa taulukosta. Kiinnostuksemme liittyi diffuusioteorioihin ja innovaatioiden leviämiseen. Ilmiöiden ja innovaatioiden leviämisen on nykyisin todettu tapahtuvan internetin ihmeellisen maailman myötä hyvin nopeasti  ja  globaalisti. Ennen tieto tavoitti ihmiset hitaammin, esimerkiksi sanomalehtien kautta. QGIS ei huoli excel –tiedostoa suoraan, joten muokkaamme sen MS-DOS CSV:ksi. Liitimme pelkän tekstitiedoston, johon ei oltu liitetty sijaintitietoa.

Laskimme prosentteina Facebookin käyttäjien määrää koko populaatiosta Afrikassa. Laskin myös internetin käyttäjien määrän. Luvuista huomaa heti, että Afrikassa on suurta vaihtelua ylipäätään siinä, käytetäänkö nettiä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa vajaa kolmasosa käyttää Facebookia ja nettiin menee 54% ihmisistä. Nigerissä luvut ovat pienimpiä 1,3% käyttää Facebookia tai 4,3% nigeriläisistä käyttää internetiä. Joissain maissa Facebookin ja netinkäytön luvut ovat samat, mikä herättää kysymyksiä siitä, eikö heillä ole tilastointimahdollisuutta muusta netinkäytöstä.

Huomattavaa on, että kasvuluvut 2000 ja 2017 vuosien välillä ovat hyvin suuria ja kasvu on ollut massiivista! Esim. Kongon Demokraattisen Tasavallan vuoden 2000 internetkäyttäjistä eli 500:sta vuoden 2017 nettiä käyttäjien määrään: 5 107 271 on hurja nousu!

Sini Virtanen oli tehnyt blogissaan selkeän ja havainnollistavan kuvan Facebook-käyttäjien osuudesta blogissaan (kuva 2).

Timanttikaivoksien ja öljykenttien esiintyminen vaikuttanee konflikteihin, sillä usein tärkeät resurssit aiheuttavat ongelmia, jos ei ole selvää, kenen hallinnassa alue on. Lisäksi epävakailla alueilla resursseja voidaan käyttää sotatoimien rahoittamiseen. Löysin nettisivun, jossa kerrotaan World Diamond Council –järjestöstä, joka on perustettu nimenomaan ehkäisemään ”veritimanttien” myymistä ja konfliktien rahoittamista timanttien myymisellä. Konfliktien tapahtumavuosien ja timanttien tai öljykenttien tapahtumien välillä voi olla yhteyttä, jos esimerkiksi konfliktin voimakkaassa vaiheessa on tarvetta saada enemmän rahaa eli kasvattaa öljykenttien tai timanttikaivosten tuottavuutta. Esimerkiksi Sierra Leonen ja Liberian tienoilla näyttäisi kartan (Kuva 1) perusteella olevan jonkin verran timantteja ja konflikteja.

Kuva 1. Afrikan kartta.

Suomen vesistöalueet ja tulvaindeksi

Seuraavaksi tutustuimme Suomen vesistöalueisiin keskiylivirtaaman, jokien, järvien, rantaviivan ja valuma-alueiden avulla. Tämä selvästi kolahti minuun enemmän, sillä siitä riittää ”vähän” juttua.. 😀

Luonnollisilla luokkarajoilla luokiteltu tulviminen näytti aika vähäiseltä (Kuva 2). Huomataan, että tulviminen on herkempää alueilla, joilla ei ole järviä tasaamassa tulvahuippuja (Kuva 3). Lisäksi rannikon joet ovat tasaisella alueella sijaitsevina herkempiä tulvimaan.

Kuva 2. Tulvaindeksi jaettuna kuuteen luokkaan.

Kuva 3. Tulvaindeksi valuma-alueilla sekä Järvisyys %.

Minulla oli suuria vaikeuksia saada järvisyysprosenttien pylväät näkymään. Vaihdoin varalta nimeen ääkköset pois ja kotona vielä klikkailin eri muuttujia. Lopulta sain kuvan tehtyä. Lisäksi QGIS kaatui pari kertaa ja esimerkiksi Afrikka -tiedot hävisivät kuin Saharaan.. Onneksi osasin aika nopeasti tehdä liitännät ym uudelleen ja tuli asiat opittua selkärankaan saakka.  🙂

Kuten Vivi Tarkka blogissaan totesi, niin olen samaa mieltä, että pylväiden tulkinta on hieman vaikeaa. Ehkä pitäisi mieluummin piirtää näkyviin prosentit numeerisina arvoina, sillä pylväistä ei oikein ymmärrä, onko kyseessä nyt 100% lähellä oleva luku vai ei. Lisäksi ei ole hajua pylväiden perusteella siitä, mikä mahtaa olla suurin järvisyysprosentin arvo, joka Suomessa ylipäätään voi olla.

Huomasin, että Sini Virtanen olikin kuvannut järvisyysprosentit piirakkadiagrammein, ja se esitystapa onkin heti selkeämpi. Piirakoista näkee heti ensisilmäyksellä, mitä luokkaa järvisyysprosentit ovat. Päätin kokeilla tehdä oman kuvan (kuva 4). Minulla oli vaikeuksia tehdä piirakoita, kunnes huomasin tehdä uuden sarakkeen muu kuin järvisyys % eli ”100-järvisyys%”. Kuten Sinikin totesi blogissaan, niin piirakat peittävät ikävästi kartan toisen informaation eli tulvaindeksin.

Kuva 4. Valuma-alueiden järvisyysprosentti piirakkadiagrammina. Järvisyysprosentti on diagrammin sininen osuus.

 

Mikä vaikuttaa tulvien esiintymiseen?

Tulvien esiintymiseen vaikuttavat vallitsevat sää- ja vesistöolot sekä valuma-alueen maastonmuodot sekä maankäyttö. Esimerkiksi kaupunkitulvia esiintyy rankkasateilla, sillä pinnat ovat päällystettyjä, jolloinka vedet virtaavat vesistöihin nopeasti ja suoraan, eikä vesi imeydy maaperään. Kaupunkivesistöjen virtaamassa voikin olla suuria vaihteluita. Vesi virtaa nopeammin myös jyrkissä rinteissä. Järvet toimivat vesivarastoina, joten ne tasaavat virtaamaa. (Ympäristö 2013).

Ilmastonmuutos pahentanee tulvia Suomessa. Ilmastonmuutoksen on arveltu pahentavan esimerkiksi Itämeren alueella rannikkotulvia. Tulvat lisääntyvät, sillä sademäärän ennustetaan nousevan talvisin koko Itämeren alueella. Myös kesäsateet kasvavat pohjoisilla alueilla. Toisaalta kevättulvat voivat olla lievempiä Etelä-Suomessa, sillä lumipeite lienee matalampi, joten lumensulamisvedet eivät muodosta niin suurta tulvariskiä. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös valtamerten pinnannousua, mikä voi vaikuttaa rannikoiden tulvariskiä nostavasti, jos siihen ei varauduta. (Ilmatieteenlaitos 2015).

Monilla alueilla kartoitetaan tulvariskiä, ja Suomessa on olemassa myös tulvakarttapalvelu, josta tilannetta voi tarkkailla (linkki alla). Löysin myös kartan merkittävistä tulvariskialueista, joita on Suomessa 21. Niistä monet sijaitsevat suhteellisen lähellä rannikkoa. Alueet osittain osuvat harjoituksissa tehtyyn karttaan. Karttaharjoituksen alueet eivät ole niin tarkkoja kuin merkittävien tulvariskialueiden sijaintikartassa. Sijaintikartassa (linkki alla) on myös järvialueilla tai niiden lähettyvillä sijaitsevia kohteita kuten esimerkiksi Kemijärven keskusta, Ivalon taajama ja Jyväskylä. Näitä alueita ei harjoituksen kartoissa nouse esiin. (Ympäristö 2011a).

Rakentamisessa varaudutaan usein tulvien aiheuttamiin riskeihin todennäköisyyslaskelmien avulla. Esimerkiksi kaupunkien hulevesijärjestelmät mitoitetaan usein tietynsuuruisiksi, eivätkä ne pysty kuljettamaan erityisen suurien rankkasateiden tuomaa vesimäärää pois, jolloinka voi syntyä kaupunkitulvia. Toisaalta nykyisin kuitenkin asiaan kiinnitetään huomiota, ja voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja viivyttämään veden virtausta, mikä tasaa virtaamia. Esimerkiksi Espoossa on suunniteltu viherpainanteita ja viivytysrakenteita Finnoonkallion korttelisuunnitelmaan (Espoo 2017). Toisaalta jotkut rakennuttajat mainostavat vettä läpäisevää asfalttia ratkaisuna kaupunkitulviin (Lemminkäinen 2016).

Tulvien aiheuttamassa riskikaroituksessa on otettu huomioon esimerkiksi altistuva asukasmäärä, vaikeasti evakoitavia rakennuksia tai teiden/rautateiden katkeamista ja näiden aiheuttamia riskejä yhteiskunnan kannalta. (Ympäristö 2011b). Tulvien riskejä pyritään usein ensisijaisesti hallitsemaan Suomessa ennaltaehkäisevästi esimerkiksi erilaisin rakennusmääräyksin kuten määräyksillä asuinrakennusten alimmista rakentamiskorkeuksista (Ympäristö 2015).

 

Linkit:

Sini Virtasen blogi: https://blogs.helsinki.fi/7k110738/ Luettu 30.1.2018

Vivi Tarkan blogi: https://blogs.helsinki.fi/vivitark/ Luettu 31.1.2018

Ulkoinen linkki: https://www.worlddiamondcouncil.org/ Luettu 29.1.2018

Espoo 2017: Pystytäänkö kaupunkitulvien aiheuttamaa kaaosta helpottamaan?http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Pystytaanko_kaupunkitulvien_aiheuttamaa_(130353) Luettu 31.1.2018

Ilmatieteenlaitos 2015: Ilmaston lämpeneminen muuttaa merkittävästi Itämeren ominaispiirteitä http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/73421998 Luettu 31.1.2018

Lemminkäinen 2016: Hyvästi kaupunkitulvat http://www.lemminkainen.fi/lemminkainen/yritys/media/artikkelit-ja-videot/artikkeli/2016/hyvasti-kaupunkitulvat/ Luettu 31.1.2018

Tulvakarttapalvelu: http://paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat/Html5Viewer_2_7/?locale=fi-FI

Ympäristö 2011a: Merkittävien tulvariskialueiden sijaintikartta http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8E6B3D32-2DFD-46E2-A81D-B96E0407EB5D%7D/37011 Luettu 31.1.2018

Ympäristö 2011b: Merkittävät tulvariskialueet sekä merkittävyyden perusteena olevat vahingolliset seuraukset http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3719970D-9239-4AE6-BFB8-8008E4556837%7D/37010 Luettu 31.1.2018

Ympäristö 2013: Tulvien esiintyminen http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Olenko_tulvariskialueella/Tulvien_esiintyminen Luettu 31.1.2018

Ympäristö 2015: Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2013-2021 http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BAAFC10C7-A604-4DC0-9297-91D740A5683E%7D/103399 Luettu 31.1.2018

2 vastausta artikkeliin “Afrikan konfliktit ja Suomen vesistöalueiden tulvimisriski eli kolmas kurssikerta”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *