Väestödata laittaa QGIS:n polvilleen eli neljäs kurssikerta

Säädöksi meni

Ensin tutustuimme pääkaupunkiseudun väkimäärään pisteaineiston kautta. PKS_vaki kertoo rakennuksista tietoa, ja se on merkitty pistein kartalle. Attribuuttitaulun mukaan se sisältää noin 92 000 riviä tietokannassa, ja se kertoo väkimäärän per rakennus ja muuta. Muuta tietoa on esimerkiksi sukupuoli, ruotsinkieliset ja iän keskiarvoa ym väestödataa.

Datan avulla voisi tehdä kaikenlaisia mielenkiintoisia karttoja ja tutkia monia asioita. Dataa voisi käyttää tutkittaessa esimerkiksi ihmisten asumista (minkälaisissa rakennuksissa nuoret asuvat) tai sijoittumista eri puolille kaupunkia (missä opiskelijat asuvat) kulttuurimaantieteessä taikka tutkittaessa esimerkiksi mahdollista korjausvelkaa eri puolilla kaupunkia.

Aloimme tutkimaan pistetietoja ruudukossa. Piirsimme ruudukon, ja haimme Spatial Query –työkalulla pelkät ruudut, jotka sisälsivät PKS-tietoja. Tämä vähensi ruutujen määrän 40% alkuperäisestä noin 1900:sta ruudusta.

Minulla oli suuria vaikeuksia kurssikerralla, koska laskennat kaatoivat QGIS:n useampaan otteeseen. Yritin laskea lasten määrää alueella, mutta se osoittautui liian vaikeaksi tehtäväksi kaatuilun vuoksi, vaikka yritin jakaa laskutoimituksia. Hukkasin välillä dataa ja minulla oli suuria vaikeuksia saada minkäänlaisia karttoja tehtyä harjoituskerran aikana.

Päädyin laskemaan eläkeläisten määrää, mihin otin mukaan 65-vuotiaasta alkaen. Tein kartat sitten kotona, kun höyry oli vähän laskeutunut..

Sini Virtanen oli blogissaan ratkaissut kaatuilun rajaamalla laskettavia sarakkeita. Minulla niitä oli n. 20 mikä oli liikaa, vaikka itsekin rajaamista yritin (kaikki lasten ikävuodet 0-17 olivat eri sarakkeissa). Sen sijaan rajaamalla pelkät eläkeläiset sarakkeita tuli vain muutamia, ja sain tehtyä laskut.

 

Kartat and beyond..

Huomasin, että Sini Virtanen oli tehnyt kartan blogiinsa myös rakennusten käyttöönottovuodesta.  Hänen kartastaan näkee hyvin tiivistymisilmiön, jota kaupunkiseuduilla tapahtuu, kun tarvitaan lisää asuntoja kaupunkiin muuttaville ihmisille. Asutus leviää alkuperäisten asutuskeskusten ympärille ja rakentuu yhä tiheämmin.

Kuvassa 1 on eläkeläisten määrä 250m ruuduilla ja kuvassa 2 on heidän määränsä 1000m ruuduilla. Suurempi ruudukko toimii tässä esityksessä paremmin, sillä siitä saa helpommin selvää, missä on enemmän eläkeläisiä. 250m ruuduilla erot eivät kuvasta erotu niin hyvin ja yleiskuvasta kuvassa 1 saa sen käsityksen, että yli 65-vuotiaita olisi paljon.Kuva 1. Eläkeläisten määrä 250m ruuduilla pääkaupunkiseudulla.

Kuva 2. Eläkeläisten määrä 1000m ruuduilla pääkaupunkiseudulla.

Huomasin, että Eveliina Sirola oli myös saanut samansuuntaisia karttoja tarkastellessaan yli 60-vuotiaiden osuutta pääkaupunkiseudulla. Hän oli myös pohtinut eläkeläisten sijaintia ja tehnyt tarkastelun 500m -ruudukolla. Ehkäpä se olisi ollut hyvä kultainen keskitie 1000m ja 250m -ruutujen välissä.

 

Kartan tulkintaa

Espoossa on eläkeläisiä 16,1% väestöstä ja Helsingissä heitä on 19,4% Tilastokeskuksen (2016) mukaan. Kuvista 1 ja 2 voi saada sen käsityksen, että heitä olisi jotenkin erityisen paljon.

Dataa olisi ehkä pitänyt muokata paremmin kuvaamaan asiaa suhteellisesti, mutta silloin luvut saattoivat olla liian pieniä, ja jostain syystä tuli 0-rivejä paljon.

Tutkin asiaa internetin ihmeellisessä maailmassa ja huomasin, että pääkaupunkiseudulla asukkaiden määrä jatkaa ennusteiden mukaan kasvuaan. Myös eläkeläisten määrä lisääntyy.  Espoon kotisivuillakin todetaan suoraan: ”Ikärakenteessa suurin muutos tulee olemaan ikääntyneiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden kasvu.”. Tämä tuonee haasteita palveluiden järjestämiselle. (Espoon kaupunki 2016).

Mielenkiintoista olisi, jos tutkittaisiin, miten tämä kehityskulku vaikuttaa siihen, missä eläkeläiset asuvat. Tosin lienee niin, että eläkeläiset asuvat samoilla alueilla, kuin työssäkäydessään elleivät muuta edullisempaan asuntoon esimerkiksi kauemmas työssäkäyntialueilta. Tosin eläkkeellä varmaankin palveluiden läheisyys on plussaa, kun on aikaa harrastaa ja toisaalta on erilaisia palvelutarpeita. Varmasti myös joukkoliikenteen käytön helppous ja saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä myös eläkeläiselle asuinpaikan valinnassa eli esimerkiksi radanvarret houkuttelevat.

 

Linkit

Espoon kaupunki 2016: Väestöennusteet. http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Vaesto_ja_vaestonmuutokset/Vaestoennusteet(352) Viitattu 7.2.2018

Tilastokeskus 2016: Kuntien avainluvut. https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=091&active2=049 Luettu 5.2.2018

Sini Virtanen Luettu https://blogs.helsinki.fi/7k110738/ 7.2.2018

Eveliina Sirola https://blogs.helsinki.fi/evsirola/ Luettu 7.2.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *