PPP eli Puskurointia ja Paljon Puhinaa (siis viides kurssikerta)

Back to Pornainen: teiden määrä ja peltoala

Kurssikerran aluksi jatkoimme viime kerran Pornaisten aineiston kanssa. Selvitimme teiden pituuden ja peltojen pinta-aloja (taulukko 1).

Ensin laskimme kaikkien peltojen pinta-alan, seuraavaksi Intersection –työkalulla laskimme Pornaisten rajauksen peltoalan. Molemmissa oli 47 peltoa eli kaikki pellot ulottuivat myös rajauksen alueelle, mutta osa niiden 10kokonaisalasta jäi rajauksen ulkouolelle.

Taulukko 1. Pornaisten aineiston analyysin tulokset.

  Tietä, km Peltoala, km2 Rajauksen peltoala, km2 Peltoa, kpl Rakennusta 100m tiestä, kpl Asukkaita 100m teistä, kpl
19 7,72 5,68 47 448 1 045

 

Bufferointiin tutustuminen: teiden läheisyyden vaikutus asukasmäärään

Kaupungistuminen on nykyaikainen ilmiö, ja suomalaisetkin haluavat asua kaupunkimaisissa ympäristöissä. Tämä liittyy myös elämäntapojen ja arvostusten muuttumiseen: yhä useampi haluaa nautiskella vapaa-ajastaan kahviloissa tai päästä helposti paikasta toiseen pyöräillen. Suurin ihmisiä houkutteleva tekijä on työpaikkojen sijainti. Myös lähipalveluiden saavutettavuus, hyvät joukkoliikenneyhteydet ja helppo asuminen houkuttelevat ihmisiä. (SYKE 2017).

Halusimme selvittää, mikä vaikutus teiden läheisyydellä on asukkaiden määrään. On Fixed buffer -työkalulla tarkastelimme vaikutusta: otimme 100m tiestä bufferiksi. Otimme dissolve resultin, sillä halusimme laskea kokonaisuutta ja kertaalleen tiedot emmekä jokaisen yksittäisen tien omaa tietoa.

Seuraavaksi katsoimme rakennusten sijoittumista teiden suhteen. Tulos (Taulukko 1): 448 rakennusta 664:stä sijoittui piirtämieni teiden läheisyyteen. Olin piirtänyt esiin pääteiden lisäksi myös asuinalueiden teitä taajamassa. Asukkaita oli 1588 koko alueella, ja valitulla bufferialueella asuu 1045 henkilöä eli hieman vajaa 2/3 asukkaista asui suurempien teiden lähettyvillä (taulukko 1).

Suurempien teiden varrella asuminen vaikuttaa saavutettavuuteen, ja taajama-alueella asuminen takaa usein peruspalveluiden läheisyyden. Lisäksi taajama-alueella on todennäköisemmin pyöräteitä, jolloin liikkuminen pyörällä tai kävellen on miellyttävämpää.

 

Terveysaseman ja koulun lähellä

Pornaisten alueen asukkaista noin kolmasosa asuu maksimissaan puolen kilometrin päässä terveysasemalta eli 479 hlöä alueen 1588 asukkaasta, mikä on 30,2%. 193 rakennusta 664:stä eli 29% on maksimissaan 500m päässä terveysasemasta.

898 henkilöä alueen 1588  asukkaasta asuu maksimissaan kilometrin etäisyydellä koulusta, joten 43% asuu yli kilometrin päässä koulusta (kuva 1). Rakennuksia 422 on maksimissaan kilometrin koulusta, joten yli kilometrin päässä on rakennuksista 36%. Alueella yhteensä 664 rakennusta.

Kuten Sini blogissaan toteaa, niin suuri osa Pornaisten asutuksesta keskittyy peruspalveluiden läheisyyteen: koulun tai terveyskeskuksen lähelle.

Kuva 1. Pornaisten koulun alue.

 

Back to business [area]

Pääkaupunkiseudulla on kovia kasvupaineita, sillä Uudellamaalla tuotetaan vajaa 40% Suomen BKT:sta ja siellä asuu 29% Suomen väestöstä (Uudenmaan liitto 2016). Työpaikkojen läheisyys houkuttaakin ihmisiä alueelle. Muuttoliike luo suuria kasvupaineita asuintuotannolle, mikä tiivistää kaupunkirakennetta entisestään. Katseet luodaan tiukemmin aiemmin asuntorakentamisen ulottumattomissa oleville alueille, sillä niiden arvo nousee.

Tämä on johtanut myös siihen, että Malmin lentokenttäaluetta kaavaillaan asuintuotantoon, ja alueelle on suunniteltu 25 000 asukasta ja 2000 työpaikkaa (Helsingin kaupunki 2017). Alueen joukkoliikenteen suunnitellaan perustuvan raideliikenteeseen, ja se on noin kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta (Helsingin kaupunki 2017). Jos ajallinen ja helppo saavutettavuus taataan keskeisillä työssäkäyntialueille raideliikenteen valmistuttua, alueesta tullee suosittu asuinpaikka.

Kun alue suunnitellaan alusta alkaen tiiviiksi ja monipuolisia asuntoja tarjoavaksi, sillä lienee potentiaalia saavuttaa suosiota, jos joitain peruspalveluja on myös lähellä. Etenkin raideliikenteen läheisyys nostanee alueen arvostusta. Suunnitelmien mukaan raideliikenne halkoisi asuinaluetta mennen sen keskellä pohjois-etelä -suuntaisesti, ja raidetta ympäröivät alueet olisivat kerrostalovaltaisia (Helsingin kaupunki 2016). Lisäksi alueelle on myös suunniteltu pyöräteitä, mikä vaikuttanee myös alueen suosioon.

Taulukko 2. Malmin lentokentän vaikutusalue

Rakennukset 2km etäidellä Ihmisiä 2km etäisyydellä Rakennukset 1km etäisyys Ihmisiä 1km etäisyydellä
4 718 57 450 764 8 835

Taulukon 2 mukaan alueen suunnittelu nostaisi alueen asukasmäärää.

 

Helsinki-Vantaan lentokentän vaikutusalue

Seuraavaksi tutustuimme Helsinki-Vantaan lentokenttään, ja tarkastelimme rakennusten ja asukkaiden määrää sen lähettyvillä (Taulukko 3). Kiitoradoista enintään kahden kilometrin etäisyydellä aineiston mukaan on  4% alueen rakennuksista ja 2% asukkaista. Enintään kilometrin päässä kiitoradoista on 0,3% alueen rakennuksista ja 0,2% alueen asukkaista. Kaikkiaan alueella on 55 811 rakennusta ja 490 173 asukasta.

Taulukko 3. Helsinki-Vantaan lentokentän vaikutusalue.

Rakennukset 2km etäisyydellä, kpl Ihmisiä 2km etäisyydellä, kpl Rakennukset 1km etäisyys, kpl Ihmisiä 1km etäisyydellä, kpl
2 316 11 411 211 1 044

 

Tarkasteltaessa melutasoa ja tutkittaessa pahinta melutasoa eli 65 desibelin tasoa, tulokseksi tuli, että ko tason alueella on 10 rakennusta ja 29 henkilöä (taulukko 4). Eli 0,25% alle kahden kilometrin päässä asuvista asuu pahimmalla melualueella.

55 desibelin tai sitä enemmän melua kokee 193 rakennusta ja 622 henkilöä (taulukko 4), joka on 5,45% kahden kilometrin päässä kiitoradoista asuvista asukkaista.

Taulukko 4. Eri vaikutusalueilla olevien rakennusten ja ihmisten määrä.

65dB vaikutusaluella: 55dB-65dB vaikutusaluella
ihmisiä 29 622
rakennuksia 10 193

Lisäkiitoradan vaikutusalueella on 1 631 rakennusta ja 12 540 asukasta eli esim. verrattuna teht. 1 bufferiin: 12 540 asukasta vs 29 asukasta. On siis todella hyvä, että ko kiitoradankäyttöratkaisu oli vain väliaikainen, sillä meluhaittaa koki paljon suurempi ihmisjoukko.

 

Asemien läheinen ihmismäärä

Kokeilin Clip -työkalulla aseman lähettyvillä (500m päässä) olevaa asukasmäärää, ja sain 106 691 ihmistä (5 169 rakennusta). Koko väkimäärästä se on 22%. Vertasin tulostani esim. Sinin tulokseen. Hän oli saanut vastaukseksi 17%, mikä hieman ihmetytti minua, sillä kuitenkin kyseessä oli sama aineisto, eikä kumpikaan ollut itse piirtänyt mitään bufferoitavaksi, vaan asiat oli annettu ja tulos vain pitäisi tulla suoraan ja siis olla sama. (Pks_väki -tiedostosta laskiessani tulokseksi tuli 25% eli 265 201 ihmisistä asuu maksimissaan 500m päässä asemasta).

Muokkasin alkuperäistä tilastoa, ja otin vain sopivat arvot laskennan nopeuttamiseksi. Sitten laskin pelkät työikäiset uuteen shp-fileen. Silti laskutoimitus ”Join attributer by location” kesti suht kauan, mutta QGIS ei kaatunutkaan ihmetyksekseni. Tulokseksi tuli pitkien laskujen ja odottelun jälkeen 73 022 ihmistä eli 68% asemien lähevillä asuvista ihmisistä on työikäisiä.

Taajamaprosentti on 79%, mikä on melkein odotettu tulos, sillä keskimäärin taajamaprosentti on Suomessa 85% (Tilastokeskus 2016a). Tosin voisi olettaa, että se olisi suurempikin, sillä pääkaupunkiseudulla asukastiheys on huomattavasti suurempi kuin muualla. Löysinkin Tilastokeskuksen sivuilta (2016b), että Vantaan taajama-aste olisi 99,7% ja Helsingin 100%. Eli laskelmassani on ristiriitaisuutta Tilastokeskuksen tulokseen nähden.

Tein tuloksen vielä Spatial Queryllä, ja sainkin tulokseksi 85%, joten ”Join attributes” antoi pienemmän tuloksen. Tähän havaintoon päätyi Sinikin.

Seuraavaksi tarkasteltiin kouluikäisiä eli 7-16 -vuotiaita.  Vastauksena 54 979 koululaisesta 46 713 asuu taajamissa, joten taajamien ulkouolella tehtävän mukaan asuu 8 266 koululaista eli 15% koululaisista.

Koululaisista siirryttiin ulkomaalaisten osuuteen, jota en ensiksi saanut laskettua. Seuraavana päivänä kävin asian kimppuun uusin voimin ja sain jotain aikaiseksikin. Kuten taulukosta 5 näkee, niin alueella ei juuri ole taajamia, joissa ulkomaalaisten osuus olisi suuri. Katselin attribuuttitaulusta, ja sen mukaan oli 2 aluetta, joissa ulkomaalaisten osuus oli 100% ja muualla se vaihteli.

Taulukko 5. Ulkomaalaisten osuus taajamissa.

Ulkomaalaisten osuus Alueiden määrä Korjattu alueiden määrä % taajamista
>10% 39 38 4,2
>20% 11 10 1,1
>30% 7 6 0,7

Huomasin, että taulukossa olikin bugi, kun aloin ihmetellä, että on olemassa epämääräinen alue, jota en tunnistanut, jossa ulkomaalaisten osuus pomppasi esiin kauniisti, vaikka laitoin hakuun yli 90% ulkomaalaisia. Aloin tutkimaan asiaa tarkemmin, ja havaitsin, että alkuperäisessä attribuuttitaulukossa on vikaa ja niissä oli lukuna 99999999 (kuva 2). QGIS kaatuili, kun yritin poistaa nuo rivit Attribuuttitaulukosta. Vähensin sitten loppujen lopuksi tuloksistani tuon yhden alueen verran.

Kuva 2. Alue, jolla ulkomaalaisten määrä herätti ihmetystä.

Huomasin, että Fanni olikin tutkinut samaa, ja hän oli tunnistanut kyseessä olevan kunnan: sehän on Kauniainen. Tämän olisi tietysti voinut itsekin huomata postinumeron perusteella, jos olisi katsonut attribuuttitaulun sarakkeita tarkemmin. Lisäksi Fanni oli päätellyt, että kyseessä ei ole bugi, vaan tarkoituksena on, ettei asioita julkaista tarkkaa tietoa yksityisyydensuojan vuoksi.

 

Koulupiirit

Sain vastaukseksi 6-vuotiaita koulupiirin alueella on 14 ja yläasteelle siirtyy 18 lasta (taulukko 6). 7-9 -luokkalaisia 63kpl. 8% alueen asukkaista on peruskouluikäisiä. Muunkielisiä kouluikäisiä lapsia on alueella 9 kpl eli koulua käyvistä lapsista vajaa 6%.

Taulukko 6. Eri-ikäisten koululaisten määrät koulupiirin alueella.

Ikä Määrä
6 14
7 14
8 11
9 17
10 22
11 14
12 18
13 21
14 23
15 19
7-15v, yhteensä 159

Kuten Sinikin, minäkin hetken mietin, pitävätkö tulokset paikkaansa, sillä luokka-asteiden koot tuntuivat niin pieniltä. Mutta katsoin taulukosta muiden alueiden tietoja, ja havaitsin, että toisilla alueilla oppilaita oli vaihtelevasti, joten päättelin, että tulokset ovat ihan oikein. Tosin 6-vuotiaiden määrä on eri kuin esimerkiksi Sinillä.

 

Uima-altaat ja saunat

Uima-altaita on yllättävän paljon asunnoissa pääkaupunkiseudulla (taulukko 7). Lisäksi saunoja on 21 922 asunnossa eli  24% asunnoista ja 91 075 asukkaalla eli 28% ihmismäärästä.

Taulukko 7. Uima-altaiden määrä alueella.

  Rakennusta % rakennuksista OKT Paritaloa Rivitaloa Kerrostaloa
Kpl 855 0,9 345 158 113 181
Henkilöä 12 170 1050 685 1 184 8 451

Uima-altaita on eniten muutamalla alueella. Suurin määrä on 53 alueen eteläosissa. Kuvasta 3 näkee alueellisesti uima-altaiden määrän ja saman tiedon pylväsdiagrammit kuvasta 4. Kuvasta 3 näkee paremmin niiden alueiden sijainnin, joissa uima-altaita on enemmän.

Kuva 3. Uima-altaiden lukumäärät alueittain. 

Kuva 4. Uima-altaiden määrä pylväsdiagrammeina.

Huomasin karttojeni olevan aika epäselvät verrattuna muiden tuotoksiin. Esimerkiksi Miialla  ja Eemilillä oli selkeämmin piirretyt kartat uima-altaista.

 

Kerrostalojen putkiremontit

Tutkiskelin putkiremonttiasiaa, ja tein tuloksista taulukon 8. Kuvan 5 perusteella remontoitavia alueita on esimerkiksi Myyrmäessä, Talissa, Kampissa, Vanhassa Munkkivuoressa ym. Kuvassa näkyy myös alueellinen kerrostalojen määrä.

Taulukko 8. 1965-1970 rakennettujen asuntojen tietoja.

Asuntoa Asukasta Kerrostaloa Asukasta Asuntoa
4 007 51 964 686 36 706 21 673

Kuva 5. Koropleettikartta remontoitavien kerrostalojen osuudesta kullakin alueella.

 

Viitteet:

Sinin blogi: https://blogs.helsinki.fi/7k110738/2018/02/13/verta-hikea-ja-puskureita/ Viitattu 14.2.2018

Miian blogi: https://blogs.helsinki.fi/miiafar-gis1/2018/02/19/viikko-5-analysointia-ja-buffereita/ Viitattu 20.2.2018

Eemilin blogi: https://blogs.helsinki.fi/beemil/2018/02/19/homma-rupee-sujumaan/ Viitattu 20.2.2018

Helsingin kaupunki 2016: Malmin lentokentän alueen kaavarunko. http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2016/Ksv_2016-11-29_Kslk_38_El/518FF0E7-85AA-C9DA-A042-587273600005/Liite.pdf Viitattu 13.2.2018

Helsingin kaupunki 2017: Malmin lentokentän alue. https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/malmi/ Viitattu 13.2.2018

SYKE 2017: Suomalaiset arvostavat kaupunkimaista asumista http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Rakennettu_ymparisto/Suomalaiset_arvostavat_kaupunkimaista_as%2843622%29 Viitattu 13.2.2018

Tilastokeskus 2016a: Väestötieteen perusteet. http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_vaesto&lesson_id=5&subject_id=10&page_type=sisalto Viitattu 13.2.2018

Tilastokeskus 2016b: Kuntien avainluvut. https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=091&active2=092 Viitattu 13.2.2018

Uudenmaan liitto 2016: Uusimaa lukuina 2016. https://www.uudenmaanliitto.fi/files/18341/Uusimaa_lukuina_2016.pdf Viitattu 13.2.2018

 

Yksi vastaus artikkeliin “PPP eli Puskurointia ja Paljon Puhinaa (siis viides kurssikerta)”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *