The world is a hazardous place eli Kuudes kurssikerta

Pakkasen puremat

Tällä kertaa aloitimme reippailemalla Epicollect5:n kanssa. Kysymyksiin vastaaminen oli helppoa, mutta tulkinta haasteellista, sillä monet paikat olisivat sopivia hengailuun kesällä. Talvisessa noin kymmenen asteen pakkasessa ihmisillä oli lähinnä kiire paikasta toiseen: ainoa poikkeus tästä oli koirapuistossa ollut parivaljakko.

 

Kaupallisuus

Seuraavaksi piirtelimme pisteitä kartalle QGIS:n Google streetview’n pluginin avulla. Katselimme aluetta Helsingin keskustassa, ja mietimme pisteiden kohdalla arvoja kaupallisuudelle. Arvoja annettiin välillä: 1-5, joissa 1 = ei kaupallinen ja 5 = hyvin kaupallinen.

Näiden avulla piirrettiin Interpoloimalla alueita, joiden oli tarkoitus kuvata kaupallisuutta. Kuvassa 1 näkyy, että esimerkiksi risteysalueet voivat olla kaupoille parempia sijainteja.  Toisaalta  rajatun alueen eteläosassa sijaitseva puistoalue näkyy vähemmän kaupallisena alueena. Tällä alueella ei ollut hyvin kaupallisia alueita (arvo 5), sillä se ei ollut ihan ydinkeskustassa.

Kuva 1. Helsingin alueen kaupallisuus interpolointitehtävä.

 

Maailman hazardit

Seuraavaksi oli tarkoitus hakea eri nettisivustoilta tietoja ja muokata niitä tarpeen mukaan QGIS:lle sopiviksi annospaloiksi. Monet sivustot antavat tallentaa suoraan cvs-tiedostomuodossa, mutta osaa piti itse tallentaa ja muokata sopimaan QGIS:n suuhun.

Ensin tutkiskelin Artun johdolla maanjäristysaineistoja. Piirsin siitä ensin kuvan kaikista järistyksistä, joita sain haettua tietokannasta (kuva 2).

Kuva 2. Maanjäristykset maailmalla. Datan lähde.

Piirsin myös yli 8 magnitudin järistykset 1980-, joista tuli kuva 3. Halusin kuvalla 3 havainnollistaa sitä, missä on sattunut tuhoisempia maanjäristyksiä. Karttaa voisi käyttää opetuksessa havainnollistamaan sitä, missä on mahdollisuus suuremmalle vaaralle maanjäristyksien suhteen. Toisaalta pienemmän aineiston perusteella voisi etsiä artikkeleita asiaan liittyen, ja oppilaat voisivat selvittää, mitä alueella kävi. Esimerkiksi Meksikon järistyksestä löytyi artikkeli Ylen sivuilla (2017).

Kuva 3. Vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet yli 8 magnitudin järistykset kartalla. Datan lähde.

Seuraavaksi minua kiinnosti, miten näiden aineistojen kanssa saa havainnollistettua esimerkiksi Tyynenmeren tulirenkaan sijaintia. Oletuksena oli siis, että tulivuoret ja maanjäristykset sijaitsisivat samoilla alueilla – niinkuin ne näidenkin datojen perusteella sijaitsevat. Tunnetut tulivuoret sijaitsevat suurelta osin samoilla alueilla mannerlaattojen törmäyskohdissa, joissa on myös paljon maanjäristyspisteitä (kuva 4).

    Kuva 4. Maanjäristykset ja tulivuoret maailmalla. Data: maanjäristykset ja tulivuoret.

Vertailin karttojani muiden karttoihin, ja huomasin, että Eveliina oli älynnyt muuntaa tulivuoren pisteen kuvat kolmioiksi, mikä oli vähän kuvaavampi tapa erottaa maanjäristykset ja tulivuoret. Lisäksi Eveliina oli huomannut erikoisen tulivuoren Ruotsissa, ja selvittänyt, että kyseessä oli virhe tulivuoren koordinaateissa. Meillä on tehty kartat samasta aineistosta, niin minulla on sama piste (kuva 4).

Liisa oli blogissaan selvittänyt ydinvoimaloiden sijaintia seismisesti aktiivisilla alueilla, mikä oli mielenkiintoinen tieto. Esimerkiksi juuri Tyynenmeren tulirenkaan liepeillä sijaitsee yllättävän paljon ydinvoimaloita. Mitenhän on otettu tämä huomioon suunnittelussa..

Ei kahta ilman kolmatta eli halusin tutkiskella vielä meteoriitteja eli maahan tippuneita taivaankappaleita (Ursa) maailmankartalla. Niistä sain kuvan 5.

Kuva 5. Meteoriitit kartalla. Lähde.

Meteoriittejen sijainnilla näyttäisi olevan kuvassa 5 väliä esimerkiksi Venäjän pohjoisosissa niitä ei ole niin paljoa, myös Tiibetin ylängöllä tai Brasilian keskiosissa ei näytä olevan meteoriitteja. Lieneekö kyseessä se, ettei ko alueilla juurikaan ole ihmisiä havainnoimassa ilmiöitä. Vai onko niin, että niillä ei voi havainnoida niin helposti muinaisiakaan meteoriitteja.

Sini oli keksinyt blogiinsa tiedon, että rapautumisolosuhteet vaikuttavat myös siihen, löytyykö muinaisia meteoriitteja.  Eli sademetsän kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa meteoriitit rapautuvat nopeammin. Toisaalta Siperiassa on kylmää, joten sieltä luulisi löytyvän meteoriitteja.

Meteoriitteja halusin rajat yli 17 kg painoisiin, jotta saisin vähän suuremmat esiin, ja tein niistä kuvan 6. Kuvassa 6 on väärä sana ”meteori” legendassa, kun pitäisi olla siis ”meteoriitti”.  Kuva 6. Yli 17 kg painaneet meteoriitit kartalla. Datan lähde.

 

Datoilla voisi piirtää opetuskäyttöön erilaisia karttoja, joissa valitsisi itse näytettäviä asioita. Esimerkiksi tulivuoridatasta voisi piirrellä karttoja erilaisten tulivuorten sijainnista ja pohtia sitä oppitunnilla, miksi laakio- tai kilpitulivuoret sijaitsevat missä sijaitsevat. Toisaalta voisi myös tarkastella nykyiset vs muinaiset tulivuoret, ja kahden kartan perusteella voisi vertailla, miten hyvin ne vastaavat laattojen muinaisia liikkeitä ja havaita aktiivisten tulivuorten enimmäkseen olevan laattojen reunaosissa.

 

Lähteet:

Maanjäristysdata: http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html Haettu 19.2.2018

Meteoridata: https://fusiontables.google.com/DataSource?docid=1vHSvjNgCIl6kRhFXPHhvESnnYx_ShToJWtWdjm8#rows:id=1 Haettu 19.2.2018

Tulivuoridata: https://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database Haettu 19.2.2018

Ursa: Määrittelyartikkeli: https://www.ursa.fi/extra/kosmos/m/meteori.html Luettu 19.2.2018

Yle 2017: Miksi maa järisi taas Meksikossa? https://yle.fi/uutiset/3-9841716 Luettu 19.2.2018

Sinin blogi: https://blogs.helsinki.fi/7k110738/ viitattu 26.2.2018

Liisan blogi: https://blogs.helsinki.fi/nliisa/ viitattu 26.2.2018

Eveliinan blogi: https://blogs.helsinki.fi/evsirola/ viitattu 26.2.2018

 

4 vastausta artikkeliin “The world is a hazardous place eli Kuudes kurssikerta”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *